|
|
EVA
julkaisi raportin eurokriisistä. Sen uutisoinnissa on nostettu mediassa
esiin arvio, jonka mukaan euron hajoaminen maksaisi Suomelle tappioina
89 miljardia euroa. Mm. pääministeri Katainen on hehkuttanut raporttia.
Hesari kertoi pääkirjoituksessaan, että raportti antaa tukea mm. Koneen
toimitusjohtaja Ala-Huhdalle, joka on vaatinut eurossa pysymistä
hinnalla millä hyvänsä.
Talousblogi: Olli Pusa 24.9.2012, Verkkomedia.org 1. EVA:n hätääntynyt puolustuspuhe eurotukien puolesta Ala-Huhta heitti arvostetun yritysjohtajan maineensa peliin euroa puolustaakseen, mutta ilmeisen huonolla menestyksellä. Eurotukien puolustajilta ovat argumentit loppumassa ja siksi tarvitaan uusia tarinoita heitettäväksi ihmisten hämäämiseksi. Jätän toiseen kertaan EVA:n raportin analysoinnin. Sen sijaan on syytä analysoida loogisesti johtopäätöksiä, joita tämän hengentuotteen ja faktojen perusteella voidaan päätellä Suomen tilanteesta ja eurokriisistä. EVA:n raportti on selvästi tarkoitettu puolustelemaan eurotukia, mutta todellisuudessa se kääntyy tukien puolustajia vastaan. "Katainen äityi kehuihin: Paras näkemäni raportti" 2. Euron kaatuminen maksaa 89 miljardia? Olettakaamme siis, että euron kaatumisesta aiheutuisi Suomelle EVA:n raportin väittämät 89 miljardien euron tappiot. Arvioiden paikkansapitävyyden arviointi jää toiseen kertaan. Ne tulisivat lainoista ja euron vakaushimmeleille annetuista takauksista sekä Suomen Pankista. Miten Suomi siis on ajautunut tilanteeseen, jossa sille tulisi tuollaiset tappiot? Ne ovat seurausta siitä, että Suomessa on aluksi Vanhasen ja Kiviniemen hallitusten (ja niiden valtiovarainministeri Kataisen) sekä sittemmin Kataisen sixpack hallitusten toimesta otettu suomalaisten veronmaksajien niskaan tuollaiset riskit. Onko tämä tehty tieten ja suomalaisille veronmaksajille asiasta rehellisesti kertoen? Vastaus on kiistatta ei. Tämä riskinotto on tehty veronmaksajilta salaa ja asioiden oikeaa laitaa peitellen ja valehdellen. Vanhanen ja Katainen selittivät Kreikan ensimmäistä lainaa annettaessa, että Suomi suorastaan tienaa kun vähän avittaa kaveria. Nyt noita lainoja arvioidaan mediassa ensimmäisiksi velkasaneerattaviksi. Vanhasen ja Kataisen puheet olivat puhdasta puppua. On seurausten kannalta oikeastaan yhdentekevää, perustuivatko puheet tahalliseen valehtelemiseen vai hölmöyteen ja asian ymmärtämättömyyteen. Asiaan liittyvät riskit täytyi heillä kyllä olla tiedossa, koska niistä keskusteltiin julkisuudessakin. Sitten jatkui uusien tukipakettien virta. Seuraava Kataisen valhe suomalaisille oli, että ainoa luku, mikä suomalaisten täytyy muistaa, on 2 miljardia. Sitä suuremmaksi Suomen tappiot eivät voi nousta. No nyt EVA kertoo, että tappiot voivat nousta 89 miljardiin. Siitä voimakas sana valehteleminen. Seuraavan sammakon päästi suustaan kokoomuksen kansanedustaja Kimmo Sasi, nykyään mm. valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja. Hänen mukaansa riskit ovat korkeintaan 14 miljardia. Ja nyt siis EVA väittää, että ne ovat 89 miljardia. Valtiovarainministeriö julkisti jossakin vaiheessa tietoja Suomen riskeistä. Budjetissa näkyi vain 400 miljoonan riskit. Ja nyt EVA väittää 89 miljardia. Nykyinen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen on hehkuttanut suomalaisille, että Suomi osallistuu tukipaketteihin vain, jos Suomi saa takauksilleen täydet kattavat vakuudet. Noiden vakuuksien sisältö on jäänyt salailun vuoksi osin arvoitukseksi, kyseessä väitetään olevan total return swap johdannaissopimuksia. Niiden arvo voisi parhaimmillaankin olla satoja miljoonia. Ja nyt EVA kertoo, että Suomen riskit ovat 89 miljardia, eli EVA:n mukaan Urpilaisen hehkuttamat vakuudet ovat pohjaltaan täydellistä huijausta. Niiden avulla on huiputettu suomalaisia ja vedätetty Suomea yhä syvemmällä katastrofiin. Yksi hätävalhe on sentään painettu piiloon. Aikaisemmin uhkailtiin lamalla, jos eurotukiin ei osallistuta. Vielä kesällä eduskunnassa Katainen ja Urpilainen jatkoivat samalla linjalla käyttämällä uhkailuissaan vanhaa Lehman valhetta. Vuoden 2008 lama iski, koska Lehman Brothers investointipankkia ei pelastettu veronmaksajien rahoilla vaan sen annettiin mennä konkurssiin. Lehmanin konkurssi ei lamaa aiheuttanut, sen konkurssi oli laman seuraus, ei syy. Nyt laman lähestyminen eurotuista huolimatta on YT-uutisineen ja tuotannon Suomesta siirtymisineen niin selvästi näkyvillä, että tätä selitystä on viime aikoina käytetty vähemmän. 3. Euron mukana katkeraan loppuun asti Toisen maailmansodan loppuvaiheessa Saksassa päätettiin sotia katkeraan loppuun asti. Ja sellaisen kyllä saivatkin. Mutta Suomen johto tajusi irrottaa Suomen tästä ennen loppua ja Suomen tappiot jäivät kohtuullisemmiksi. Mutta nyt Kataisen hallitus on päättänyt kulkea tien loppuun Saksan kanssa ja katsoa millaiseen perikatoon euron myötä päädytään. EVA:n raportin luku 89 miljardia ei sinänsä ole uutinen. Näilläkin palstoilla kerrottiin jo vuosi sitten, että Suomen riskit valitulla tiellä tulevat kasvamaan yli 50 miljardin. Silloin sitä haukuttiin liioitteluksi, nyt EVA pistää paremmaksi. Eikä tuo arvio kerro todellisia riskejä, koska riskit tulevat vielä kasvamaan. Nyt hehkutetaan pankkiunionia ja EKP:n lupaamia kriisimaiden velkakirjojen osto-ohjelmia ja sitä, että niiden avulla kriisimaiden korkotaso on hetkellisesti laskenut. Kovin vahvalla pohjalla kriisin ratkaisu ei siis ole, jos se, että ylivelkaantunut onnistuu keplottelemaan lisää velkaa, on juhlimisen aihe. Ainoa todellinen ratkaisu eurokriisiin olisi se, että euromaiden talous kasvaisi erittäin voimakkaasti vuosikymmeniä. Sellaista ei ole näkyvissä jo väestörakenteenkaan takia. Mutta sitä vastaan on myös maailman taloustilanne. Kaikkialla kulutusta on viimeiset 20 vuotta vedätetty velkaa kasvattamalla. Nyt jos velkaantuminen lopetetaan (kuten virallisesti julistetaan), seurauksena on yleismaailmallinen lama. Sen merkkejä näkyy kaikkialla. Siis velkakriisi tulee vain pahentumaan. Entä nuo kriisin ratkaisukeinot? Pankkiunionin valvonnan lisääminen ei millään tavalla auta tähän kaaokseen. Tappiot ovat jo sylissä, ne tiedetään todellisuudessa aika hyvin ja ei ne valvomalla häviä. Pankkiunionia huudetaan tähän hätään siksi, että sen avulla halutaan saada meidät tukemaan kriisimaiden pankkeja. Talletussuojalla suomalaiset pankkien asiakkaat maksavat talletusturvaa kriisimaiden pankkien tallettajille. Ja veronmaksajat – puheiden mukaan EVM:n kautta – tukea suurpankkien konkurssien jälkien siivoamiseen. Vain näillä pönkitettäisiin hetkeksi huojuvaa korttitaloa. Mutta meille Katainen ja Liikanen valehtelevat, että nyt ollaan tekemässä vain yhteistä pankkivalvontaa. ”Talletussuojalla ei ole nyt kiire”. Siihen siis palataan kun on ensin saatu pää avattua pankkivalvonnan osalta. Tämä on sitä huijauspolitiikkaa, jolla Suomen hallitus vie Suomea entistä syvemmälle katastrofiin, askel askeleelta. Uutiset euroalueelta kuitenkin kertovat karua kieltä asioiden etenemisestä. Kreikan ensimmäisten lainojen saneerausta valmistellaan, Troikka toteaa Kreikan tilanteen niin kamalaksi, ettei uskalla julkistaa tuloksia ennen USA:n presidentinvaaleja. Espanjan tukipakettia valmistellaan, Katalonia haluaa irti Espanjasta eurokriisin seurauksena, Italian talous syöksyy odotettua nopeammin.
Suomessa poliitikot väittävät, että eurotukien syytämisessä kriisimaille pitää olla tiukat ehdot. EKP:n ilmeisen laittomat kriisimaiden lainaostot voidaan hyväksyä, koska EKP asettaa niille tiukat ehdot saneerata maan talous. Ja Kimmo Sasi, siis hallituspuoluetta edustava valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja, julisti, että jokaiselle maalle annetaan vain yksi tukipaketti. Jos ei siitä tilanne oikene, saa pärjätä omillaan. Avataanpa hieman tätä asiaa logiikan kannalta. Kriisimaita on tuettava tai euro kaatuu. Mutta Sasi ja Kataisen hallitus väittävät, että EKP:n tuki on ehdollista. Jos maa ei saa asioitaan kuntoon, tuki lopetetaan. Ja yksi tukipaketti maata kohti on maksimi. Ajatusketjua voi havainnollistaa seuraavasti:
1) Taloudellisiin
vaikeuksiin ajautuva euromaa pitää pelastaa tai koko euro kaatuu,
heinäsirkat, raesateet ja rutto tulevat ja talven hiihtokelitkin menevät
2) Kullekin maalle pitää
vaatia tiukka talouden sopeuttamisohjelma. Vain sitä vastaan annetaan
tukea tai EKP ostaa maan lainat markkinoilta
3) Jos maa ei
noudatakaan luvattuja säästö- ja sopeutusohjelmia, lopettaa EKP
velkapapereiden oston ja jokaiselle maalle yksi lainaohjelma saa
riittää.
4) Maa, joka ei ole noudattanut sovittuja taloustoimia tai tarvitsee toisen tukipaketin, tiputetaan pois tuen piiristä.
5) Kun maa tiputetaan pois tuen piiristä, se ajautuu taloudellisiin vaikeuksiin ja muut euromaat ja EKP kärsivät suuret tappiot.
6) Kuitenkaan tässä
tilanteessa euromaan ajautuminen talousvaikeuksiin ei aiheutakaan euron
kaatumista, vaikka aikaisempien ongelmien lisäksi tulee tappiot
tukiseikkailuista.
Edellä olevista uutisista jo näkyy, ettei mitään ratkaisua eurokriisiin ole näkyvissä. Nyt vain hurrataan sille, että joku ylivelkaantunut onnistuu saamaan vipin – euroalueen veronmaksajilta. Eli suomalaisten poliitikkojen höpinässä ei ole mitään järkeä. He valehtelevat meille röyhkeästi. Vai pitääkö katsoa heidät sellaisiksi hölmöiksi, etteivät ymmärrä asiasta mitään? Siis kriisi tulee vain pahentumaan, eikä suomalaisten tappiot tällä tiellä tule edes pysähtymään EVA:n ennustamaan 89 miljardiin. Ja tukipaketteja tullaan loputtomasti työntämään kriisimaille, koska aina on pelko, että jos nyt lopetetaan, euro luhistuu. 4. Liittovaltio Nuo askelet yhä syvemmälle eurokaaokseen ovat askelia kohti EU-liittovaltiota. Tuota kehitystä viedään eteenpäin askel kerrallaan. Meille valehdellaan hallituksen toimesta, että liittovaltiota ei haluta ja velkojen yhteisvastuullistamista euromaiden kesken Suomessa vastustetaan. Mutta todellisuudessa meitä viedään kohti tuollaista päämäärää. Muuta ratkaisua euron kriisiin ei periaatteessakaan ole. Sitten Espanja ja Italia pystyvät pyörittämään vekselirulettiaan, kun ne voivat vapaasti laskea liikkeelle liitovaltion yhteisvastuullisia eurobondeja. Esimerkiksi USA:ssa ei Kalifornia voi hankkia velkaa liitovaltion velkaa liikkeelle laskemalla, mutta euroalueella juuri se on tavoitteena. Kriisimaiden velkoja yritetään hoitaa työntämällä niille setelirahoitusta. Samaa harrastetaan muuallakin maailmassa, mutta euroalueella sen keskeinen tavoite on kriisimaiden avustaminen. Setelirahoituksella voisi saada aikaan inflaation, jolla velat maksatettaisiin säästäjien, palkansaajien ja eläkeläisten kustannuksella. On suorastaan koomista, että euroa on puolustettu sillä, että se tuo vapautuksen Suomea vuosikymmeniä vaivanneesta inflaatio-devalvaatio kierteestä. Ja todellisuudessa euroalue tuo meille juuri tuon inflaatio-devalvaatiokierteen. Entä jos euro sittenkin onnistuttaisiin pelastamaan? Olisiko se siunaus Suomelle? Euron pelastaminen tulee joka tapauksessa aiheuttamaan ankaran inflaation, jossa tämän kriisin lasku maksatetaan kaikkein heikoimmilla, myös Suomessa. Edelleen kriisimaiden velansaannin turvaaminen edellyttää siirtymistä yhteisvastuullisiin velkoihin, eli Suomen vastuu euroalueen veloista nousee nykyisestä n. 45%:sta BTK:sta euroalueen keskiarvoa vastaavaan 90%:iin BKT:sta eli n. 100 miljardia. Edelleen euroalueelle tulee tulonsiirtounioni, jossa Suomi maksaa kriisimaille tukea ainakin 10 miljardia vuodessa. Se tietenkin vähentää niiden velanottotarvetta, koska ne saavat rahaa meiltä avustuksena. Meidän hallituksemme täytyy tietää, mihin ollaan menossa. Kun se pimittää noita seurauksia ja väittää vastustavansa liittovaltiota, se valehtelee meille. Meitä viedään tuota kohti askel kerrassaan. Ja EVA tuotti tuon raporttinsa pelotellakseen meitä. Joudutte maksamaan 89 miljardia, jollette suostu liittovaltioon. Tuo 89 miljardia ei tule edes riittämään, kuten edellä kuvattiin, mutta siltikin liittovaltio on suomalaisille kalliimpi vaihtoehto. EVA:n tilausraportti on tehty täydentämään Kataisen hallituksen selityskokoelmaa. Se kertoo myös missä ovat tämän hulluuden alkujuuret. Ne ovat elinkeinoelämän paljon puhutussa hyvä veli verkostossa, jossa tällainen hulluus jostakin syystä on päätetty ja Kataisen hallitus laittaa sitä toimeen. Ja mikä kaikkein kauheinta, euroalueen valuviat ovat niin suuria, että siitä ei toimivaa liittovaltiota saada edes noilla valtavilla tulonsiirroilla. Ja tuo liittovaltio on eri asia kuin EU, koska yksikään euroon kuulumaton EU:n valtio ei tule euroalueeseen liittymään. Välimerenmaiden korruptoitunut taloudenpito, valtavat tulonsiirrot sekä kansalaisille valehtelemalla toteutettu liittovaltio, voivat aiheuttaa sellaisia levottomuuksia, että koko tuo hulluus voi kaatua niihin. Silloin lasku on jotakin vielä kauheampaa kuin osaamme kuvitellakaan. 5. Eurosta eroaminen Kummallisesti kaikista suomalaisista analyyseistä jätetään pois eurosta eroamisen vaihtoehto. EVA:n raportin jälkeen nyt tiedämme, että se tulisi Suomelle paljon halvemmaksi kuin mitä muut vaihtoehdot. Kreikalle annetuista lainoista ja takauksista tulisi 5-9 miljardia tappioita. Samoin melkein toinen mokoma muista takauspaketeista. Tuskin saisimme edes takaisin EVM:ään jo Jutan takuuksien vuoksi etukäteen maksettua 1,5 miljardia. Mutta Suomen Pankki voisi selvittää velat ja saamiset EKP:n kanssa niin kauan kuin euro valuuttana on olemassa ja vaihtokelpoinen. Silloin pesästä on saatavissa vielä jotakin. Mutta jos odotetaan euron konkurssia tai liittovaltiota, lasku kasvaa moninkertaiseksi. Suomi voisi päästä eurosta 10-15 miljardin tappioilla. Nekin ovat turhia, mutta halvempi vaihtoehto kuin muut. Vanhasen, Kiviniemen ja Kataisen hallitukset olisivat silloinkin aiheuttaneet suomalaisille veronmaksajille suuremmat menetykset, kuin 1990-luvun pankkikriisi. Sen pyykin pesemisen aika on, kunhan eurosta on päästy eroon. Venäläiset kutsuvat hallitustaan varkaiden ja huijareiden hallitukseksi. Onko meillä valehtelijoiden ja pölhöpopulistien hallitus? Alkuperäinen julkaisu Olli Pusan blogilla:
Toimitus @ 24.9.2012 12:59
| |
