Kypros-riski yli tuplaten suurempi kuin näyttää

Analyysi Suomen ja muiden euromaiden Kypros-riskit ovat rutkasti runsaammat kuin saarivaltiolle luvattu kymmenen miljardia euroa. Uhanalainen summa paisuu 30 miljardiin, kun "pelastuspaketin" päälle lasketaan keskuspankkirahoitus. Niinpä Suomenkin maksimiriski on yli 500 miljoonaa eikä alle 200 miljoonaa euroa.

Jan Hurri

3.4.2013

Euromaiden talousministerit ovat luvanneet Kyproksen valtiolle kymmenen miljardin euron "pelastuspaketin", josta Suomen laskennallinen osuus on 180 miljoonaa euroa.

Analyysi

Tämä ei kuitenkaan ole Suomen tai muidenkaan euromaiden koko Kypros-riski vaan alle puolet eri tuki- ja rahoitusmuodoista saarella kokoon kertyvästä enimmäisriskistä.
Suurin osa Kyproksen saamasta tukirahoituksesta on muunlaista apurahaa kuin euromaiden lupaamaa tukiluottoa.
Se on poikkeuksellista keskuspankkirahoitusta – joka on jäänyt europäättäjien kriisitiedotteissa sivulauseisiin mutta on rutkasti runsaampaa kuin varsinainen "pelastuspaketti".
Kun keskuspankkirahoitus lasketaan mukaan, on euromaiden ja niiden keskuspankkien Kypros-riski yhteensä noin 30 miljardia euroa eikä suinkaan "vain" kymmenen miljardia.
Niinpä myös Suomen Kypros-riskin enimmäismäärä on ennemmin 540 miljoonaa euroa kuin pelkkään euromaiden "pelastuspakettiin" perustuva 180 miljoonaa euroa.
Pelastuspaketti
kertaa kolme
Euromaiden keskuspankit ja koko euroalueen keskuspankki EKP ovat antaneet Kyproksen keskuspankille ja sen kautta saarimaan pankeille erityyppistä rahoitusta yhteensä noin 20 miljardia euroa – suurin piirtein tuplaten "pelastuspaketin" verran.
Keskuspankkipotti jakautuu karkealla jaolla kolmeen palaan:
1) Kyproksen pankeilla on käytössään EKP:n rahapolitiikan toimiin liittyvää keskuspankkiluottoa yhteensä noin 3,5 miljardia euroa,
2) Kyproksen pankeilla on maan oman keskuspankin myöntämää ELA-hätärahoitusta noin kymmenen miljardia euroa ja
3) Kyproksen keskuspankilla on eurojärjestelmän sisäiseen maksujenvälitykseen liittyvää niin sanottua Target-alijäämää noin 6,5 miljardia euroa. 
Näistä eristä yhteen laskemalla kertyy kokoon 20 miljardin euron enimmäisriski, jota pilkkomalla ja euromaiden kesken jakamalla jää Suomen kontolle pyöreästi 360 miljoonaa euroa.
Kun siihen lisätään "pelastuspaketin" vajaan 200 miljoonan euron laskennallinen Kypros-riski, kipuaa Suomen enimmäisriski pitkälle yli 500 miljoonaan euroon.
Vääräoppinen
riskitarkastelu
Koko keskuspankkipotin jakaminen Suomen ja muiden euromaiden kontolle on tulkinnallinen laskutoimitus, joka on ristiriidassa esimerkiksi keskuspankkien virallisen esitystavan kanssa.
Virallisesti keskuspankkien kaikkia Kypros-saatavia ja -riskejä ei pitäisi jakaa ja tasata euromaiden kesken, sillä osa Kyproksen pankkien keskuspankkiluotoista on muodollisesti Kyproksen oman keskuspankin ja viime kädessä sitä takaavan Kyproksen valtion vastuulla.
Tässä epävirallisessa tarkastelussa kaikki keskuspankkien Kypros-saatavat lasketaan kuitenkin euromaiden yhteiseen piikkiin.
Tällaisen vääräoppisen tarkastelutavan peruste on yksinkertainen: Kyproksen valtio on itse käytännössä maksukyvytön ja hakeutunut juuri rahoitustuen varaan.
Jos virallisesti Kyproksen omalla vastuulla olevat riskit toteutuisivat eivätkä muut euromaat tulisi hätiin, tietäisi se mitä todennäköisimmin Kyproksen eroa eurosta. Tämä tarkastelu perustuu oletukseen, että euromaat ennemmin tinkivät keskuspankkien riskienjakoperiaatteista kuin antavat euron hajota.
Joka tapauksessa vääräoppinen tarkastelutapa antanee totuudenmukaisemman kuvan Kyproksella piilevistä enimmäisriskeistä kuin keskuspankkirahoituksen jättäminen pois laskuista niin kuin pelkän "pelastuspaketin" tarkastelussa käy.
Keskuspankkiriski
yhteisessä piikissä
Euromaiden keskuspankit jakavat keskenään kaikki yhteisen rahapolitiikan toteuttamiseen liittyvät riskit ja näistä toimista koituvat tappiot ja voitot. Jakoperuste on kunkin eurojärjestelmään kuuluvan keskuspankin osuus EKP:n pääomasta.
Tämä niin sanottu pääoma-avain perustuu kunkin euromaan kansantuotteen määrään ja väkimäärään. Suomen Pankin osuus on 1,8 prosenttia, mikä on ollut perusta Suomen laina-, takaus- ja pääomaosuuksille euromaiden kriisitoimissakin.
Kaikkien euromaiden keskuspankkien yhteisellä vastuulla on Kyproksen keskuspankin tuoreimpien taselukujen mukaan noin 3,5 miljardin euron verran Kyproksen pankeille myönnettyä rahoitusta. Luku on tammikuun lopulta.
Pankit ovat saaneet tuon summan keskuspankkirahaa lainaksi vakuuksia vastaan Kyproksen omalta keskuspankilta, mutta se on silti kaikkien euromaiden keskuspankkien yhteisellä riskillä.
Suomen Pankin laskennallinen osuus tästä saatavasta on runsaat 60 miljoonaa euroa. Tämä erä on virallisestikin Suomen Pankin riskillä, joskin toki vain laskennallinen ja lisäksi vakuuksin turvattu.
Kyproksella suuret
Target-velat EKP:lle
Toinen melkein yhtä kiistaton Kypros-riski on Kyproksen keskuspankin alijäämä eurojärjestelmän sisäisessä maksujenvälitysjärjestelmässä, niin sanottu Target-velka.
Tämä Kyproksen maksutaseen alijäämä suhteessa muihin euromaihin oli Kyproksen keskuspankin mukaan tammikuun lopussa 6,5 miljardia euroa. Luku syntyy, kun miljardin saatavasta vähennetään 7,5 miljardin velka.
Keskuspankkien omistama ja hallinnoima Target-maksujärjestelmä välittää euroalueen sisäistä maksuliikennettä. Koko järjestelmä on joka päivä tasapainossa, joten kuhunkin maahan menee yhtä paljon euroja kuin lähtee poiskin.
Ennen kriisiä suurin osa rahaliikenteestä euromaiden välillä koostui yksityisistä rahavirroista. Kriisin aikana yksityistä rahaa on pyrkinyt kriisimaista pois enemmän kuin sinne on palannut. Keskuspankkiraha on täyttänyt yksityisen pääoman jättämää aukkoa.
Rahavirtojen epätasapaino on johtanut poikkeuksellisen suuriin ali- ja ylijäämiin euromaiden keskuspankkien kesken. Muodollisesti kunkin keskuspankin vastapuoli on EKP, mutta näidenkin rahavirtojen ali- ja ylijäämät tasataan keskuspankkien kesken saman pääoma-avaimen mukaan kuin eurojärjestelmän tuotot ja tappiot.
Suomen Pankin laskennallinen osuus Kyproksen keskuspankin Target-velasta on noin 120 miljoonaa euroa. Rahapolitiikan toimet sisältyvät lukuun, mutta enimmäisriskiä arvioitaessa ne on parasta laskea erikseen.
Kyproksen omat
riskit yhteisiksi?
Tulkinnallisin osa Suomen Pankin ja muiden euromaiden keskuspankkien Kypros-riskeistä on peräisin Kyproksen keskuspankin saaren kriisipankeille myöntämästä kansallisesta hätärahoituksesta.
Saaren suurimmilla kriisipankeilla on tätä niin sanottua ELA-hätärahoitusta (Emergency Liquidity Assistance) käytössään noin yhdeksän miljardia euroa.
Pienempien pankkien vastaava hätärahoitus mukaan luettuna Kyproksen keskuspankki on myöntänyt ELA-rahoitusta yhteensä lähteestä riippuen 9–11 miljardia euroa.
Jos tätä ELA-riskiä jaetaan euromaiden kesken, on Suomen ja kaikkien muidenkin maiden osuus virallisesti nolla euroa. Mutta tämä virallinen jako toimii vain sillä ehdolla, että Kyproksen valtio pystyy vastaamaan keskuspankkinsa riskeistä.
Kyproksen keskuspankin taseessa on tappioiden vastaanottamiseen kykenevää pääomaa, varauksia ja arvonkorotusrahastoja yhteensä vähän yli 700 miljoonaa euroa. Tahtoo sanoa, että noin seitsemän prosentin tappio ELA-saatavista pyyhkii pääoman nollille ja sysää keskuspankin selvitystilaa vastaavaan jamaan.
Teknisesti keskuspankki voi toimia vaikka negatiivisella pääomalla, mutta EKP ja eurojärjestelmä tuskin sallivat moista alisuoritusta. Valtiolla taas ei ole varaa keskuspankin pääomien vahvistamiseen, kun raha ei riitä omiinkaan velkoihin.
Niinpä EKP ja euromaiden keskuspankit keksinevät tiukan paikan tullen jonkin muutoksen tai kiertokeinon omiin sääntöihinsä – ja lopulta Kyproksen omalla vastuulla oleva ELA-riski onkin yhteisen edun nimissä yhteistä riskiä.
Jos näin käy, ja jos ELA-rahoituksen määrä on tuossakin vaiheessa noin kymmenen miljardia euroa, on Suomen Pankin laskennallinen osuus enimmäisriskistä noin 180 miljoonaa euroa.
Suomen riski kevenee,
jos IMF rahoitukseen
Suomen osuus Kyproksen varsinaisesta "pelastuspaketista" on sekin noin 1,8 prosenttia niin kauan kuin kyse on euromaiden kriisirahaston EVM:n rahoituksesta. Jos EVM rahoittaa koko Kyprokselle luvatut kymmenen miljardia euroa, on Suomen laskennallinen osuus 180 miljoonaa euroa.
Lopullinen tukisumma ja sen jakautuminen eri rahoittajien kesken on vielä epäselvä, sillä Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on alustavasti ilmoittanut valmiutensa osallistua rahoitukseen.
IMF:n on määrä päättää osallistumisensa Kypros-tukeen ja mahdollinen rahoitusosuutensa huhtikuun kuluessa. Jos IMF osallistuu, pienentää se todennäköisesti euromaiden EVM:n rahoitusosuutta.
Jos IMF osallistuu Kyproksen rahoittamiseen ja jos tämä pienentää EVM:n osuutta, koituu tästä Suomellekin laskennallista etua. Suomen rahoitusosuus IMF:ssä on selvästi pienempi kuin EVM:ssä, joten myös laskennallinen riski kevenisi.
Virallisesti tämä ei
vaikuta Suomeen
Suomen kriisitoimia valmisteleva valtiovarainministeriö on arvioinut tiedotteessaan, että Kyproksen rahoitustuki ei vaikuta Suomen valtion talouteen. VM perustelee tulkintaansa sillä, että rahoitustuki toteutetaan EVM:n kautta ja sillä, että Suomi on jo maksanut oman osuutensa EVM:n pääomasta.
EVM hankkii tukiluottoihin tarvitsemansa rahoituksen velkakirjamarkkinoilta. Suomen ei tarvitse myöntää uusia takauksia tai muutenkaan osallistua rahoituksen hankkimiseen.
Tämä on totta mutta vain niin kauan kuin Kypros kykenee maksamaan omat velkansa EVM:lle. Niinpä tämä on Suomen enimmäisriskien arviointiin hyödytön tieto.
VM:n tiedotetta hyödyllisempää tietoa löytyy EVM:n toimintaa säätelevästä valtiosopimuksesta.
Sopimuksesta ilmenee, mitä tapahtuu, ellei Kypros kykene maksamaan velkojaan: EVM vaatii Kyproksen laiminlyömiä maksuja muilta euromailta, kuten Suomelta.
Sen maksumääräyksen suorittamiseen on Suomikin osaltaan sitoutunut.
Jos kaikki muut kuin Kypros suostuvat ja kykenevät maksamaan, on Suomen osuus 180 miljoonaa euroa. Jos Kyproksen lisäksi muita euromaita jättää maksamatta, on Suomen maksettava vastaavasti enemmän.
Mutta siihen asti virallinen tulkinta on, että "ohjelmalla ei ole vaikutuksia Suomen valtion talouteen".

Euro tuhoaa Euroopan

Talouselämä 

Saksalaisprofessori Bernd Lucken mukaan euro tuhoaa Euroopan repimällä sen kahtia. Lucke johtaa kapinallista liikettä Alternative für Deutschland (Vaihtoehto Saksalle).
Lucken näkemyksen mukaan euro jakaa Euroopan tällä hetkellä kahteen unioniin, taloudellisesti epäonnistuneeseen etelään ja paremmin onnistuneeseen Keski- ja Pohjois-Eurooppaan.
Lucken mukaan pohjoisosa hyötyy eteläosan ahdingosta, koska raha virtaa eteläisestä Euroopasta ylemmäs Saksaan, Alankomaihin ja muihin taloudellisesti vakaampiin valtioihin. Seurauksena on pohjoisten maiden talouden kohentuminen etelän maiden kustannuksella, mikä herättää vihaa ja kateutta eteläeurooppalaisissa ja synnyttää EU:n poliittiset jännitteet.
Business Insider huomauttaa, että jotkin tilastot puhuvat Lucken näkemysten puolesta. Kun esimerkiksi vertaa Etelä-Euroopan maiden ja Saksan työttömyyslukujen kehitystä, Saksan työttömyysaste on laskenut suunnilleen samaa tahtia kuin esimerkiksi Ranskan ja euroalueen yleinen työttömysaste.

Tämän takia talletussuoja on meilläkin mielikuvakupla

Jos Suomea ja suomalaisia pankkeja kohtaisi likimainkaan yhtä laaja ja raju pankkikriisi, olisi samanlainen pankkisulku todennäköinen meilläkin. Jumiin jäisivät niin suojatut kuin suojattomatkin talletukset. Kyproksen raharajoitukset ovat ainutlaatuisen ankaria ja kattavia rahaliitto Emun ja yhteisvaluutta euron historiassa. Lisäksi ne tekevät osittain tyhjäksi EU:n perussopimuksen keskeisen periaatteen pääomien vapaasta liikkuvuudesta. Aivan samat keinot pankkitoiminnan, rahaliikenteen ja muiden rahaolojen rajoituksiin ovat Suomenkin talous- ja rahaviranomaisten käytettävissä, jos tarvis vaatii.
Mikä pankki lainaa,
jos kaikki pinteessä?
Kypros on monin tavoin eriskummallinen erikoistapaus, mutta pohjimmiltaan talletussuojan perusrakenne ja mahdolliset puutteetkin ovat meillä aivan samaa laatua.
Talletussuoja pitää ja talletukset on mahdollista muuttaa rajoituksitta käteiseksi vain teoriassa ja vain niin kauan kuin kumpikaan perusturva ei joudu toden teolla koetukselle.
Käytännössä talletussuoja kestää vain pikkupankkien kupruja ja vain pieni osa talletuskannasta on mahdollista muuttaa käteiseksi kerrallaan.
Talletussuojarahaston tuoreen toimintakertomuksen mukaan sillä oli viime vuoden lopussa hilkkua vaille miljardi euroa rahaa mutta vastattavanaan runsaan 80 miljardin euron talletusten talletussuoja.
Talletussuojasta vastaavalla rahastolla on toisin sanoen varaa maksaa noin yksi prosentti suojan turvaamista talletuksista, jos talletuspankkeja alkaa syystä tai toisesta ajautua maksuvaikeuksiin ja rahaston on tarpeen lunastaa lupauksiaan.
Kyproksen raharajoitukset ovat ainutlaatuisen ankaria ja kattavia rahaliitto Emun ja yhteisvaluutta euron historiassa. Lisäksi ne tekevät osittain tyhjäksi EU:n perussopimuksen keskeisen periaatteen pääomien vapaasta liikkuvuudesta.
Aivan samat keinot pankkitoiminnan, rahaliikenteen ja muiden rahaolojen rajoituksiin ovat Suomenkin talous- ja rahaviranomaisten käytettävissä, jos tarvis vaatii.
Mikä pankki lainaa,
jos kaikki pinteessä?
Luottolaitoslain ja Talletussuojarahaston omien sääntöjen mukaan rahastolla on oikeus lainata rahaa rajoituksetta, elleivät rahaston ennalta kokoamat varat riitä talletussuojan kattamiseen.
Rahaston rahoittajapankeilla taas on velvollisuus lainata rahastolle rahaa, jos rahaston varat eivät muuten riitä.
Rahaston ja sen rahoittajapankkien keskinäinen riippuvuussuhde tarkoittaa kuitenkin, että rahaston oikeus ja pankkien velvollisuus rajoittamattomaan rahoitukseen on hyvä turvajärjestely vain niin kauan kuin sitä ei tarvitse käyttää.
Mutta jos pankkeja kaatuu siihen malliin, että Talletussuojarahaston rahat loppuvat, on yksi tai useampi rahaston suuristakin rahoittajapankeista vaikeuksissa. Ne taas ovat samoja pankkeja, joilta rahaston pitäisi tiukan paikan tullen lainata rahaa.
Jos yksikin kotimaisista pankkijäteistä joutuu pinteeseen, jäänee talletussuoja siltä erää lunastamatta ja talletusvarat jumiin meillä niin kuin kävi Kyproksella.
Talletuksia ei pysty
takaamaan kuin EKP
Useissa euromaissa niin kuin Kyproksellakin talletussuoja on valtion vastuulla, mutta pankeissa on talletuksia monin verroin enemmän kuin valtioilla tai Suomen Talletussuojarahastoa vastaavilla turvarahastoilla varaa maksaa.
Turva onkin eräänlainen mielikuvakupla tai kuin vakuutus, joka on voimassa vain niin kauan kuin vakuutuksen turvaamaa vahinkoa ei satu.


Koko euroalueen pankkien hallussa on euromaiden keskuspankin EKP:n kokoamien tilastojen mukaan noin 17 000 miljardin euron talletusvarat. Karkean arvion mukaan talletuspotista puolet kuuluu 100 000 euron talletussuojan piiriin. Tämän perusteella suurin piirtein 8 500 miljardin euron rahasumma nauttii euroalueella lakisääteistä talletussuojaa.

Jos moinen turvalupaus pitäisi lunastaa, ja jos lunastaminen jäisi viime kädessä valtioiden vastuulle, joutuisivat ennestäänkin ylivelkaiset eurovaltiot hankkimaan jostakin osapuilleen yhtä paljon uutta lainarahaa kuin niillä on nyt velkaa.
Ja mitä totisemmin ja mitä laajemmin talletussuoja olisi koetuksella sitä pahempi sekasorto rahoitusmarkkinoilla olisi meneillään – ja sitä varmemmin moiset turvarahoitukset jäisivät valtioilta ainakin rahoitusmarkkinoilta hankkimatta.
Ainoa mahdollinen kyllin riittoisa rahalähde olisi EKP, joka onkin luvannut tehdä kaiken tarvittavan euron pelastamiseksi.
Kyprosta EKP ei auttanut vaan painosti, ja samoin kävisi luultavasti Suomelle. Mutta koko euroalueen laajuinen talletuspaniikki on eri asia. Se säikäyttäisi EKP:n niin pahanpäiväisesti, että niiden hätätoimien jälkeen taivaalta sataisi euroja.
Setelirahaa olemassa
murto-osa talletuksista
Samanlainen teorian ja käytännön välinen ristiriita rajoittaa talletusten muuttamista käteiseksi setelirahaksi muutoin kuin pienissä erissä, vaikka pankit eivät olisi edes pinteessä.
Laajamittaiset käteisnostot eivät onnistu Suomessa tai sen puoleen muissakaan euromaissa yhtään sen paremmin kuin Kyproksellakaan.
Tähän käytännön nostorajoitukseen ei löydy selitystä Finanssivalvonnan tai Talletussuojarahaston asiakirjoista eikä luottolaitoslaista. Sen sijaan selitys löytyy EKP:n ja Suomen Pankin tilastoista.

Euroalueen pankeissa on EKP:n pankkitilastojen mukaan noin 17 000 miljardin euron talletusvarat mutta euromaiden keskuspankkien tasetietojen mukaan koko maailmassa ei ole liikkeessä kuin 885 miljardin euron arvosta euroseteleitä. Suomen Pankin mukaan sen osuus liikkeessä olevista euroseteleistä on vajaat 15 miljardia euroa. Pankkitilastojen mukaan suomalaispankeilla on hallussaan noin 136 miljardin euron talletusvarat ja kotitalouksillakin 82 miljardin talletukset.

Talletuksista osa on määräajaksi sidottuja ja vain osa ehtojen mukaan milloin vain nostettavissa. Se on kuitenkin selvää, että nostokelpoisestakaan rahasta ei kerralla lähde käteisenä liikkeelle kuin murto-osa.
Pankeista ei irtoa euroakaan enempää kuin kahisevaa setelirahaa on olemassa – oltiin sitten Kyproksella tai Suomessa.
Jari Hurri
Taloussanomat 31.3.2013