Suomelta miljardien eurojen
"piilotuki" pankeille
Suuret pankit saavat epäsuoraa rahoitustukea kotivaltioiltaan,
koska ne ovat liian suuria kaatumaan. Tuki tarjoaa pankeille saumat
spekuloida, Finance Watch -järjestön nokkamies Thierry Philipponnat
sanoo. Taloussanomien arvion mukaan esimerkiksi Nordean rahoitustuki on
vuosittain kaksi miljardia euroa ja Pohjola Pankin lähes 300 miljoonaa
euroa.
Luottoluokittajat laskevat pankkien luottoluokituksiin mukaan oletuksen siitä, että valtio pääomittaa pankit hädän hetkellä. Oletus parantaa pankkien luottoluokituksia useilla pykälillä, mikä puolestaan alentaa suurien pankkien rahoituskuluja ja helpottaa niiden voitontavoittelua.
– Yleisesti ottaen voi sanoa, että mitä suurempi pankki on, sitä suurempi on sen rahoitustuki. Mitä suurempi rahoitustuki on, sitä enemmän pankki spekuloi eikä rahoita reaalitaloutta, yli 20 vuotta investointipankkiirina toiminut Philipponnat sanoo.
Talletukset ja tase vaikuttavat
tuen suuruuteen
Pankkien rahoitustukea ovat käsitelleet useat eri tahot viimeisen vuosikymmenen aikana. Asiasta ovat kirjoittaneet muun muassa Kansainvälinen valuuttarahasto IMF, Bank of Englandin johtokunnassa rahoitusjärjestelmän vakauskysymyksistä vastaava johtaja Andrew Haldane ja viimeisimpänä Finance Watch, kun se luovutti lausuntonsa Suomen Pankin pääjohtajan Erkki Liikasen pankkityöryhmälle.
Terveempää taloutta ja parempaa hallintoa tukevan Finance Watchin mukaan pankkien rahoitustuki on äärimmäisen tärkeää. Joskus tuki on jopa isompi kuin pankkien vuotuinen tulos ennen veroja. Järjestön mukaan tuen suuruuteen vaikuttaa pankkien taseen koko.
Myös pankkeihin tehtyjen talletusten määrä vaikuttaa rahoitustuen suuruuteen. Mitä enemmän pankissa on talletuksia, sitä vähemmän sen pitää hankkia rahoitusta markkinoilta. Jos markkinarahoituksen määrä on pieni, maksetaan sille vähemmän korkoja ja rahoitustuki pienenee.
Rahoitustuki on suhteellisesti suurempi Suomessa kuin muualla euroalueella, jos vertaillaan talletusten ja taseen suhdetta. Suomen Pankin tilastojen mukaan Suomessa toimivilla pankeilla talletusten ja taseen suhde oli elokuussa 0,26, kun euroalueen pankkien keskiarvo oli 0,51. Vertailu on suuntaa-antava. Se on esimerkiksi sisältää vain euroalueelta Suomen rahalaitoksiin tehdyt talletukset.
Suomalaispankeilla
jättituki
Pankkien rahoitustuen suuruudesta on tehty useita eri laskelmia. Yhden tarjoaa brittiläinen ajatushautomo New Economics Foundation (NEF). NEF:n mukaan brittipankki Barclaysin rahoitustuki oli 11,8 miljardia euroa ja saksalaispankkien Deutsche Bankin ja Commerzbankin 3,9 ja 13,3 miljardia euroa vuonna 2010.
NEF:n laskelmissa on vertailtu pankkien rahoituskuluja ilman oletusta valtion tuesta ja tukioletuksen kanssa sekä suhteutettu ne pankkien taseisiin. Tuki korottaa pankkien luottoluokitusta usealla pykälällä, mikä pienentää niiden rahoituskustannuksia.
Esimerkiksi Aktia Pankille luottoluokitusyhtiö Moody’s tulkitsee, että valtion oletettu tuki vastaa kahden pykälän nostoa pankin vakuudettoman varainhankinnan luottoluokituksessa. Aktian oma luottoluokitus olisi Baa2. Koska Suomen valtio tulisi luultavasti Aktian hätiin sen rahoitusjärjestelmän kannalta tärkeän roolin vuoksi, pankin luottoluokitus on Moody’sin mukaan A3.
Laskelmien mukaan esimerkiksi Aktia Pankin rahoitustuki oli vuonna 79 miljoonaa euroa, Pohjola Pankin 288 miljoonaa euroa ja Nordea Pankki Suomen 2 288 miljoonaa euroa. Aktia ja Pohjola Pankeilla luvut olisivat suurempia, jos huomioon otettaisiin koko pankkiryhmät.
”Rahoitustuki ei
katoa kokonaan”
Finance Watchin Thierry Philipponnat’n mukaan suurten pankkien rahoitustuki vääristää pankkien välistä kilpailua. Suuret pankit hyötyvät pankkituesta ja auttavat niitä laajentumaan yhteiskunnan kannalta haitallisille alueille.
Finance Watch on kritisoinut viranomaisten työtä pankkikriisin hoitamiseksi. Järjestön mukaan monet viranomaistoimet itse asiassa kasvattavat pankkien piilotukea ja vääristävät kilpailua entisestään. Esimerkiksi Basel III -säännöstössä suurien pankkien lisäpääomavaade kasvattaa piilotukea, koska siinä rajataan piilopankkituki entistä selvemmin suurille pankeille.
Lisäksi EU:n pankkiunioni saa kritiikkiä Philipponnat’lta.
– Jos pankkiunioni olisi toiminnassa ilman pankkien kriisinratkaisumekanismia, ongelmasta on tehty vain pahempi, hän sanoo.
Finance Watchin nokkamiehen mukaan Erkki Liikasen työryhmän analyysi Euroopan pankkisektorin uudistustarpeesta on ”laadultaan erittäin hyvä”. Philipponnat kritisoi työryhmän raporttia siitä, että siinä ei menty riittävän pitkälle mahdollisissa ehdotuksissa pankkisektorin rakenteiden uudistamiseksi.
Philipponnat kiittelee kuitenkin esitystä siitä, että pankkien kaupankäyntitoiminnot rajattaisiin tietyissä tapauksissa vähittäispankkitoiminnasta erilliseen tytäryhtiöön. Tällöin pankkitoiminnan rahoitustuki voitaisiin poistaa esimerkiksi johdannaiskaupalta.
– Minulla ei ole illuusioita, rahoitustuki ei kokonaan katoa. Näkemyksemme mukaan jäljelle jäävän rahoitustuen pitäisi mennä pankkitoimintoihin, joista on hyötyä yhteiskunnalle, hän sanoo.
Ihmelääke USA:n velkaongelmaan – 1 000 miljardin kolikko
(Ns. uusia ja uunituoreita innovaatioita kaatuvan järjestelmän tukemiseksi, sairaan jännä juttu! FMJ)
Yhdysvaltojen Valkoiseen taloon lähetetty virallinen aloite ehdottaa liittovaltion velkaongelmaan erikoista ratkaisua, 1 000 miljardin dollarin platinakolikon painamista.Aloitteen on allekirjoittanut 4 000 henkilöä, mutta nimiä tarvitaan helmikuun loppuun mennessä vähintään 25 000, jotta vetoomus otetaan virallisesti käsittelyyn.
Ajatus on erikoinen, mutta periaatteessa mahdollinen. Yhdysvaltojen valtiovarainministeriöllä on valta painaa kolikkoja millä tahansa määrittämällään arvolla.
Painettu platinakolikko talletettaisiin maan keskuspankki Fediin, josta saataisiin kolikon arvoa vastaava määrä luottoa liittovaltion kassaan.
– Vaikka tämä saattaa kuulostaa tarpeettoman äärimmäiseltä ratkaisulta, se ei ole poliittista peliä absurdimpi keino, kun globaali talous on uhattuna, aloitteessa todetaan.
Verkkolehti Business Insiderin mukaan maksukyvyttömyyden uhatessa presidentti Barack Obama luultavasti toteaisi, että liittovaltion perustuslaki kumoaa lain velkakatosta, sillä valtion on perustuslain mukaisesti maksettava sitoumuksensa.
