Tohtori Marx kuvaili yksien harjoittamaa toisten jotensakin kuppaamista siihen tapaan,että ”pääoma on kuollutta työtä, joka vampyyrien lailla elää vain imemällä elävää työtä, ja se elää sitä paremmin, mitä enemmän se sitä imee.”

tiistai 26. kesäkuuta 2012

'Uusi maailmanjärjestys' – kokonaiskuvaa valtaeliitistä (1/2)

Keskeinen teema viime vuosien vallankumouksissa eri puolilla maailmaa on ollut vaatimus demokratiasta. Kuitenkin demokratiaa vaativien liikkeiden johdossa on ollut vakaumuksellisia globalisteja, jotka ovat kanavoineet kansalaisliikkeiden toiminnan vapaakaupan edistämiseksi ja globalistien voitoksi.

Teksti: Riikka Söyring
12.9.2011, Verkkomedia.org
  1. Johdanto
  2. Mitä uusi maailmanjärjestys tarkoittaa?
  3. Globalismi – kansallisvaltioiden uhka
  4. Kuka tai mikä muodostaa maailmanhallituksen?
  5. Ketä Internationa Crisis Groupin (ICG) hallitukseen kuuluu?
  6. Brookings Institute
  7. CFR; Council of Foreign Relations
'Uusi maailmanjärjestys' – kokonaiskuvaa valtaeliitistä 
Yhdysvalloilla on jo kauan ollut julkilausuttuna tavoitteena globaali hegemonia, yksinvaltius. Mutta yksin se ei siihen pysty: kylmän sodan aikana sen estivät Neuvostoliiton sotajoukot, jotka olivat aina vahvuudeltaan Yhdysvaltain joukkoja suuremmat, sekä Varsovan liitto, johon kuuluivat Neuvostoliiton Itä-Euroopassa sijaitsevat satelliittivaltiot.

Yhdysvaltojen ja korporaatioiden erään himon kohteena on Euraasia, luonnonvaroiltaan rikas sivistyksen kehto ja "maailman keskipiste".

EU:lle, sen jäsenmaille kuten Suomelle sekä NATO:n liittolaisvaltioille on Washingtonin suunnitelmissa varattu kunnia avustaa Yhdysvaltoja sen tavoitteiden saavuttamisessa sekä Washingtonille "kaikkein pelottavimman skenaarion" toteutumisen estämisessä.

Washington pelkää Kiinan ja Venäjän liittoutumista. Tämä pelko on vahvistunut Shanghai Cooperation Organisationin perustamisen myötä: SCO on vuonna 2001 perustettu yhteistyöjärjestö, johon kuuluivat Kiinan ohella Venäjä, Kazakstan, Kirgisia, Tadzhikistan ja Uzbekistan.

Termit uusi maailmanjärjestys ja maailmanhallitus lanseerasi aikanaan George Bush vanhempi, ja sitä ovat sittemmin toistaneet puheissaan useatkin poliittiset sekä taloudelliset johtajat.

Suomessa termiä on kuultu mm. sekä Aleksander Stubbin (kok) suusta sekä eduskunnan täysistunnoissa ja puheissa Jyrki Kataiselta (kok).

"Lännen" valtapyramidi, jota pieni hallitseva talouseliitti (illuminati tai "kaiken näkevä silmä") hallitsee.
Mitä uusi maailmanjärjestys tarkoittaa?
Maailmanhallitus on suhteellisen uusi termi, vaikka se viittaakin vanhaan asiaan: yhteistyöhön suvereenien valtioiden välillä yhteisissä haasteissa. Yhdysvaltain presidenteistä George Bush ja Barack Obama puolestaan puhuvat jälkidemokraattisesta yhteiskunnasta viitatessaan uuteen maailmanjärjestykseen.

Humanisti, filosofian professori Paul Kurtz on eritellyt kirjoituksissaan jälkidemokraattiseen yhteiskuntaan johtavia tekijöitä.

Tällaisia tekijöitä ovat korporatokratia/plutokratia, kasvavat tuloerot sekä periytyvä rikkaiden aristokratia, jossa suuret omistajasuvut periyttävät rahansa jälkeläisilleen taaten näille vaikutusvaltaa. Kurtz näkee korruption suurena ongelma, joka tukee epätervettä kehitystä: rahalla lobataan poliitikkoja säätämään lakeja rikkaita suosiviksi; tuloerot kasvavat entisestään ja köyhimpien vaikutusvalta pienenee. Rahan uusjako kiihtyy ja on omiaan aiheuttamaan yhteiskunnallista levottomuutta.

Median osaa tässä kehityksessä Kurtz pitää suurena. Kurtz puhuukin rikkaiden hallinnassa olevasta mediakratiasta, joka pitää ihmiset pimennossa.

Eräänä jälkidemokraattisen kehityksen tukijalkana Kurtz näkee teokratian: Yhdysvalloissa on voimakkaasti kavennettu yksilön perusoikeuksia ja puututtu myös uskonnonvapauteen.
Globalismi kansallisvaltioiden uhka
Alunperin termi uusi maailmanjärjestys on tarkoittanut yhteistyötä rauhan ja turvallisuuden kysymyksissä, mutta sen merkitys on muuttunut ja laajentunut vuosien myötä. Nyt termiin on sisällytetty tullien poisto, maatalous, immateriaalioikeudet, vastaukset talous- ja finanssihaasteisiin, ympäristöasiat ja biodiversiteetti, terrorismin vastainen toiminta, ydinaseriisunta, maahanmuutto, huume- ja ihmiskauppa sekä pandemiat.

Käytännössä yhteistyö yllämainituilla osa-alueilla kehittyy muodollisten instituutioiden (YK, WTO, EU) kautta sekä vähemmän muodollisten kokousten kuten G8–G20 kokousten kautta tai erilaisten hallitusten välisten tapaamisten kautta.

Amerikkalaisen NIC-ryhmän (US National Intelligence Council) ja Euroopan Unionin turvallisuusinstituutin (EU Institute for Security Studies) määrittelee maailmanhallinnon laajemmin "kaikkina instituutioina, hallituksina, prosesseina, kumppanuuksina ja verkostoina jotka tekevät työtä ja ratkovat ongelmia kansainvälisellä tasolla."

Eräs väistämätön seuraus tämän tien kulkemisesta on kansallisvaltioiden hävittäminen.

Astuessaan virkaansa marraskuussa 2009 Euroopan unionin vaaleilla valitsematon presidentti Herman van Rompuy kutsui vuotta 2009 "ensimmäiseksi maailmanhallituksen vuodeksi" – tuona vuonna oli finanssikriisin takia kokoon kutsuttu G20-kokous. Van Rompuy mainitsi myös, että "Kööpenhaminan ilmastokokous on eräs askel kohti maapallon planeetan laajuista hallintoa".

Van Rompuyn arvion mukaan kyse on "toivon missiosta, jota tuetaan toiminnalla."

Puhuessaan YK:lle helmikuussa Euroopan unionin toinen vaaleilla valitsematon edustaja ja puhehenkilö Catherine Ashton puolusti maailmanhallituksen luomista, jonka keskustana toimisi YK. Ashtonin mukaan paikalliset ja entiset valtiolliset hallitukset ovat "maailmanhallituksen rakennuspalikoita, joiden ensimmäinen tehtävä on edistää turvallisuutta, kehitystä ja ihmisoikeuksia omalla alueellaan. Toinen tehtävä on tukea YK:ta ja auttaa YK:ta edistämään näitä pyrkimyksiä koko maailmassa".

Maailmanhallituksen kannattaja on myös Ranskan presidentti Nicholas Sarkozy.

Guy Verhofstadt, belgialainen ALDE-ryhmän europarlamentaarikko vaatii, että paikallisorganisaatioiden tulee olla paremmin edustettuina: "Jos me aiomme sopeutua globaalihallintoon, näiden paikallisten hallintorakenteiden täytyy olla paremmin edustettuina YK:n turvallisuusneuvostossa, IMF:ssä ja maailman vapaakauppajärjestö WTO:ssa. Vain näin voimme rakentaa globaalin systeemin, joka on valmis tarttumaan toimeen poliittisissa, taloudellisissa, kaupallisissa, finanssipoliittisissa ja ympäristöhaasteissa."

Jeremy Rifkin on kirjailija ja Foundation on Economic Trends -säätiön puheenjohtaja. Rifkinin arvion mukaan "olemme menossa G20-ryhmästä G8- ja G2-ryhmiin; se on viimeinen toivo kansallisvaltioille itsenäisinä yksikköinä. Kansallisvaltiot eivät katoaisi, mutta ne verkostoituisivat paremmin". Rifkinin mukaan Euroopan unionilla olisi mahdollisuus kehittää itsenäisten valtioiden yhteistyömallia – jos halua olisi.
Kuka tai mikä muodostaa maailmanhallituksen?
Tutkiva journalisti, geopolitiikan tutkija ja Liberty News -radion toimittaja Tony Cartalucci on listannut erilaisten ryhmittymien, korporaatioiden ja hallitusten välisiä yhteistyöverkostoja.

Listaus ei ole täydellinen, mutta toimii hyvin suuntaa antavana, kun yrittää ymmärtää kuinka paljon vaikutusta – kuinka kaiken läpäisevää kyseisten liittoutumien toiminta on tavallisen amerikkalaisen ja eurooppalaisen elämässä.

International Crisis Group: kriisien ratkaisija – ja luoja.

International Crisis Group (ICG) kuvaa olevansa "omistautunut estämään ja ratkaisemaan kuolettavia konflikteja". Kurkistus kulissien taa osoittaa kuitenkin, että ICG:lla on osansa myös konfliktien luomisessa.

ICG:n osallistuminen kriisien "ratkaisuun" palvelee yleensä korporaatioiden etuja.

Cartalucci kertoo: "ICG-jäsen Kenneth Alderman tuki Thaimaan pääministeri Thaksin Shinwatraa, kunnes hänet syöstiin vallasta. Hetkellä, jolla hänet syöstiin vallasta, Shinwatra oli pitämässä puhetta CFR:ssa, Council on Foreign Relationsissa. Shinwatra puolestaan toimi aiemmin Carlyle Groupin neuvonantajana. Vallastasyöksemisen jälkeen Shinwatran sekaantumista Thaimaan asioihin "punapaita-värivallankumouksen" muodossa ovat tukeneet Carlyle Groupin lainopilliset neuvonantajat James Baker, Robert Blackwill sekä Chatham Houseen kuuluvan Amsterdam & Peroff -firman Robert Amsterdam".

"Egyptin vallankumousta puolestaan johti ICG:n jäsen Mohamed ElBaradei, jonka April 6th -nuorisoliikettä tukee ja rahoittaa ja johon jäseniä värvää Yhdysvaltain ulkoministeriö ja jota liikettä koordinoi Googlen Wael Khonim. Meille on kerrottu Egyptin kansannousun olleen spontaani ja saaneen innoituksensa Tunisian kansannoususta, mutta todellisuudessa ICG:n ElBaradei ja Ghonim olivat Egyptissä jo vuonna 2010 järjestämässä 'kansallista muutosrintamaansa' (National Front of Change). Kun ElBaradei sai tipautettua Hosni Mubarakin vallasta, mukaan astui miljonäärisijoittaja George Soros rahoittajana. Soros rahoittaa ulkovalloille kuuliaisen hallituksen muodostamista Egyptiin nyt kun ElBaradein valmistelema kriisi puhkesi."
Keitä ICG:n hallitukseen kuuluu?
Monen muun tutun nimen joukossa ovat George Soros, Kenneth Adelman, Samuel Berger, entinen NATO-komentaja Wesley Clark, Mohamed ElBaradei sekä Carla Hills.

Suomalaisista mukana on Martti "Pommittakaa tottelevaisiksi" Ahtisaari sekä entinen ulkoministeri Per Stenbäck.

ICG:n neuvonantajina toimivat mm. Richard Armitage, presidenttien neuvonantaja ja kirjan The Grand Chessboard kirjoittaja Zbigniew Brzezinski, Stanley Fischer, Shimon Peres, Surin Pitsuwan ja Fidel V. Ramos.

ICG:n toimintaa tukeviin korporaatioihin ja säätiöihin kuuluu Carnegie Corporation of New York, Hunt Alternatives Fund, George Sorosin Open Society Institute sekä Soros Fund Mangement LCC, Rockefeller Brothers Fund, pankit Morgan Stanley ja Deutsche Bank Group, öljyjätti Shell, Chevron sekä McKinsey & Company, joka on Suomen hallitusten tilauksesta laatinut Suomelle hallitusohjelmia Matti Vanhasen (kesk) ja Mari Kiviniemen (kesk) pääministerikausien aikana.

Puheenvuorossa Brookings Instituutin johtaja Strobe Talbott.
Brookings Institute
on merkittävä toimija näissä yhteenliittymissä. Brookings-instituutin kirjastosta voi löytää tiedot jokaisesta konfliktista, johon länsi on ollut osallisena. Jo vuosia etukäteen: parhaillaan käynnissä olevat Iranin vastaiset toimet, mukaan lukien Yhdysvaltain tukemat "värivallankumoukset" naapurimaissa sekä Iranin sisällä toimivat Yhdysvalloissa koulutetut terroristit kuvaillaan yksityiskohtaisesti Brookings-instituutin raportissa "Which Path to Persia", sanoo Cartalucci.

Cartalucci huomauttaa YK:n turvallisuusneuvoston Libyaa koskevan päätöslauselman 1973 muistuttavan aavemaisesti Kenneth Pollackin 9. maaliskuuta 2011 ilmestynyttä Brookings-raporttia nimeltään "The Real Military Options in Libya".

Brookings-instituutin toiminta on korporaatioiden rahoittamaa.
Brookings-instituutin jäseniä ovat
  • McKinsey & Co:n Dominic Barton
  • Eton Park Capital Managementin Alan R. Batkin
  • Blum Capital Partnersin Richard C. Blum
  • Goldman Sachsin edustajat Abby Joseph Cohen, Suzanne Nora Johnson, Richard A. Kimball Jr. sekä Tracy R. Wolstencroft.
Muita ovat
  • Paul Desmarais Jr. (Power Corporation of Canada)
  • Kenneth M. Duberstein (The Duberstein Group, Inc.)
  • Benjamin R. Jacobs (The JBG Companies)
  • Nemir Kirdar (Investcorp)
  • Klaus Kleinfeld (Alcoa, Inc.)
  • Philip H. Knight (Nike, Inc.)
  • Carlyle Groupin perustajajäsen David M. Rubenstein
  • Sheryl K. Sandberg (Facebook)
  • Larry D. Thompson (PepsiCo, Inc.)
  • Michael L. Tipsord (State Farm Insurance Companies)
  • Andrew H. Tisch (Loews Corporation)
Neuvonantajina Brookings-instituutissa toimivat mm.
  • Kenneth Pollack
  • Daniel L. Byman
  • Martin Indyk
  • Suzanne Maloney
  • Michael E. O'Hanlon
  • Bruce Riedel
  • Shadi Hamid
Brookings-instituutin toimintaa tukevia tahoja ovat
  •     Ford Foundation
  •     Bill & Melinda Gates Foundation
  •     The Rockefeller Foundation
  •     Yhdistyneiden arabiemiirikuntien hallitus
  •     Carnegie Corporation of New York
  •     Rockefeller Brothers Fund
Useimmat näistä yrityksistä tukevat taloudellisesti myös YK:n ja sen alajärjestöjen kuten maailman terveysjärjestö WHO:n sekä kansainvälisen atomienergiakomissio IAEA:n toimintaa.

Suomessakin joillain näistä järjestöistä on toimintaa: Suomen terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) toimintaa, erityisesti rokotetutkimusta, tukee IANPHIn kautta Bill & Melinda Gates Foundation (BMFG).
Muita tuttuja nimiä toiminnassa ovat
  •     Bank of America ja Citi
  •     H&R Block, Kohlberg Kravis Roberts & Co.
  •     Jacob Rothschild
  •     Nathaniel Rothschild
  •     Standard Chartered Bank
  •     Temasek Holdings Limited
  •     Visa Inc.
  •     Exxon Mobil Corporation
  •     Shell Oil Company
Teollisuutta ja sotateollisuutta edustavat
  •     Daimler
  •     General Dynamics Corporation
  •     Lockheed Martin Corporation
  •     Northrop Grumman Corporation
  •     Siemens Corporation
  •     The Boeing Company
  •     General Electric Company
  •     Westinghouse Electric Corporation
  •     Raytheon Co.
  •     Hitachi, Ltd.
  •     Toyota
Telekommunikaatiota, teknologiaa, mediaa ja näkemyksen hallintaa edustavat,
  •     AT&T
  •     Google Corporation
  •     Hewlett-Packard
  •     Microsoft Corporation
  •     Panasonic Corporation
  •     Verizon Communications
  •     Xerox Corporation
  •     Skype
  •     News Corporation (Fox News)

Lääketeollisuuskin on edustettuna, samoin virvoitusjuomajätit:
  •     GlaxoSmithKline (GSK)
  •     Target
  •     Pepsi Co Inc.
  •     The Coca-Cola Company
Suomessa lääkejätti GSK on tuttu paitsi THL:n rokotetutkimuksen rahoittajana, myös narkolepsiaa aiheuttaneen sikainfluenssarokote Pandemrixin valmistajana.


Ulkopolitiikan ohjausryhmän edessä USA:n ulkoministeri Hillary Clinton.

CFR; Council on Foreign Relations
("Ulkopoliittinen instituutti" - Suomi, päätoim. huom.)

Lähes jokainen karriääripoliitikko neuvonantajineen kuuluu CFR:n jäsenistöön.

Myös maailman rikkaimmat henkilöt, joita Fortune 500 listaa, ovat CFR:n jäseniä. Monet kirjat, artikkelit, raportit ja kolumnit ovat CFR:n jäsenten kirjoittamia.

Tämä keskinäisten kytkösten verkosto mahdollistaa yleisön huiputtamisen suuressa mittakaavassa.

Tony Cartalucci kertoo: "Viime vuonna käytiin julkisuudessa kiihkeää debattia WTC-tornien paikalle rakennettavasta Ground Zero -moskeijasta eli Cordoba-talosta. Kiistelyyn osallistui niin Yhdysvaltain oikeisto kuin vasemmisto. Todellisuudessa Cordoba Housen perusti CFR:n jäsen Feisal Abdul Rauf, jota puolestaan rahoitti CFR:n rahoitusta hoitava osasto, mm. Carnegie Corporation ja useat Rockefellerien säätiöt. Carnegie-korporaatiota puolestaan johtaa 9/11-tutkimuskomission johtaja Thomas Kean".

Mainittu Thomas Kean on yhdessä virallisen 9/11-komission varapuheenjohtajan sekä komission lakiasiain neuvonantajan kanssa kirjoittanut kirjan, jossa he irtisanoutuvat 9/11-komission raportista sen valheellisuuden takia.

Kirjassa komission puheenjohtaja Thomas Kean sekä varapuheenjohtaja Lee Hamilton toteavat, että 9/11-komissio "luotiin epäonnistumaan". Vanhempi neuvonantaja John Farmer Jr sanoo "Yhdysvaltain hallituksen tehneen päätöksen olla kertomatta totuutta" ja että "NORAD:in nauhat kertoivat jyrkästi erilaisen tarinan kuin meille ja yleisölle kerrottiin", sanoo Yhdysvaltain entinen varavaltiovarainministeri Paul Craig Roberts.
CFR:n toimintaa tukevat seuraavat yritykset
  •     Bank of America Merrill Lynch
  •     Goldman Sachs Group, Inc.
  •     JPMorgan Chase & Co
  •     American Express
  •     Barclays Capital
  •     Citi
  •     Morgan Stanley
  •     Blackstone Group L.P.
  •     Deutsche Bank AG, New York
  •     Life International, Inc.
  •     Prudential Financial
  •     luottoluokittaja Standard & Poor's
  •     Rothschild North America, Inc.
  •     Visa Inc.
  •     Soros Fund Management
  •     Standard Chartered Bank
  •     Bank of New York Mellon Corporation
  •     Veritas Capital LLC
  •     Kohlberg Kravis Roberts & Co.
  •     luottoluokittaja Moody's Investors Service
Öljyala on hyvin edustettuna
  •     Chevron Corporation
  •     Exxon Mobil Corporation (Esso)
  •     BP p.l.c.
  •     Shell Oil Company
  •     Hess Corporation
  •     ConocoPhillips Company
  •     TOTAL S.A.
  •     Marathon Oil Company
  •     Aramco Services Company
Teollisuuden ja sotateollisuuden etuja CFR:n toiminnassa valvovat
  •     Lockheed Martin Corporation
  •     Airbus Americas Inc.
  •     Boeing Company
  •     DynCorp International
  •     General Electric Company
  •     Northrop Grumman
  •     Raytheon Company
  •     Hitachi Ltd
  •     Caterpillar
  •     BASF Corporation
  •     Alcoa Inc.
Lakiyrityksiä, julkisuuskuvaa ja lobbaamista CFR:n puolesta ja sisällä hoitavat
  •     McKinsey & Company, Inc.
  •     Omnicom Group Inc.
  •     BGR Group
  •     talousuutistoimisto Bloomberg
  •     Economist Intelligence Unit
  •     News Corporation (Fox News)
  •     Thomson Reuters
  •     Time Warner Inc.
  •     McGraw-Hill Companies
Kuluttajakrääsää markkinoivat yritykset CFR:n sisällä ovat
  •     Walmart
  •     Nike Inc.
  •     Coca-Cola Company
  •     PepsiCo Inc.
  •     Hewlett Packard
  •     Toyota Motor North America Inc.
  •     Volkswagen Group of America Inc.
  •     De Beers
Telekommunikaatiota ja teknologiaa edustavat
  •     AT& T
  •     Google Inc.
  •     IBM Corporation
  •     Microsoft Corporation
  •     Sony Corporation of America
  •     Xerox Corporation
  •     Verizon Communications
Lääkejättien eduista huolehtivat
  •     GlaxoSmithKline (GSK)
  •     Merck & Co Inc.
  •     Pfizer Inc.
 'Uusi maailmanjärjestys' – kokonaiskuvaa valtaeliitistä (2/2)







Tässä osassa
  1. Chatman House
  2. Korporaatiot mielipideohjauksen takana
  3. Toimittajan kommentti
  4. Liitetiedote: "Torilla tavataan 15.10.2011!"
  5. Liiteartikkeli 1: "Velvollisuus suojella"
  6. Suvereniteetti määritellään uudelleen
  7. Liiteartikkeli 2: "Euroalue ja talous"
  8. Lähteet
Chatham House –
 korporaatiovallan koordinoija
Brittiläinen Chatham House on CFR:n ja Brookings-instituutin lailla keskittynyt koordinoituun
suunnittelemiseen, näkemyksenhallintaoperaatioihin ja Chatham Housen jäsenistön muodostavien korporaatiojäsentensä agendojen eteenpäin viemiseen.

Chatham Housen neuvonantajat ovat korporaatiojohtajia. Chathamin käyttämät asiantuntijat
poimitaan akatemian maailmasta, ja näiden asiantuntijoiden artikkeleita julkaistaan Chatham
Housen jäsenten omistamassa mediassa, mukaan lukien lääketieteelliset artikkelit.

Lääkejäteistä sekä GlaxoSmithKline että Merck ovat molemmat Chatham Housen jäseniä.


Tony Cartalucci kertoo: "Brittilehti The Telegraph julkaisi analyysin thai-protesteista.
Analyysin olivat kirjoittaneet Gareth Price sekä Rosheen Kabraji. Analyysi puoltaa lännen
tukemia väkivaltaisia maolaisen ideologian läpitunkemia protesteja Thaimaassa."

(Maasta karkoitettu punapaitojen pääministeri Thaksin Sinawatra koetti tehdä hallituskaudellaan perustuslakimuutoksia ja haastoi Thaimaan perinteisesti voimakkaan kuningasvallan.
Keltapaidat asettuivat tukemaan kuningashuonetta ja pääministeri suistettiin vallasta maanpakoon.
päätoim. huom.)

The Telegraph mainitsee kirjoittajien – Price ja Kabraji – kuuluvan Chatham Housen
neuvonantajiin, mutta ei kerro kuuluvansa itse yrityksenä Chatham Houseen eikä myöskään,
että thai-protestien johtajan lobbaaja Robert Amsterdam on Chatham Housen jäsen.

Chathan Housen jäsenistöön kuuluvat
  •     Lakifirma Amsterdam & Peroff
  •     Tv-kanava BBC,
  •     talousuutistoimisto Bloomberg
  •     Coca-Cola Great Britain
  •     talouslehti Economist
  •     GlaxoSmithKline ja Merck & Co Inc.
  •     Goldman Sachs International
  •     Standard Bank London Limited
  •     Standard Chartered Bank
  •     Morgan Stanley
  •     Royal Bank of Scotland
  •     HSBC Holdings plc
  •     Lockheed Martin UK
  •     Mitsubishi Corporation
  •     Saudi Petroleum Overseas Ltd
  •     Kauppajätti Tesco
  •     uutistoimisto Thomson Reuters
  •     United States of America Embassy
  •     Vodafone Group
Muita jäseniä ovat
  •     Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International
  •     BASF
  •     Boeing UK
  •     CBS News
  •     Daily Mail
  •     General Trust plc
  •     De Beers
  •     G3 Good Governance Group
  •     Google
  •     sanomalehti The Guardian
  •     Hess Ltd
  •     vakuutusyhtiö Lloyd's of London
  •     McGraw-Hill Companies
  •     Prudential plc
  •     World Bank Group
  •     Telegraph Media Group
  •     Times Newspapers Ltd.
Chatham Housen yritysyhteistyökumppaneita ovat
  •     British Petroleum
  •     Chevron Ltd
  •     Deutsche Bank
  •     Exxon Mobil Corporation
  •     Royal Dutch Shell
  •     Statoil
  •     Toshiba Corporation
  •     Total Holdings UK Ltd
  •     Unilever plc.
Korporaatiot mielipideohjauksen takana
Cartalucci päättelee: "Nämä yritykset ja järjestöt pitävät palkkalistoillaan ja jäsenistössään maailman
 suurimmat korporaatiot, ja niiden ajamat asiat edistävät korporaatioiden etuja. Tällä ryhmittymällä
on valtaa teollisuudessa, finanssiasioissa sekä mediassa, jonka kautta voidaan ohjailla yleisön
näkemyksiä haluttuun suuntaan".

Tai kuten kansanedustaja Mia-Petra Kumpula-Natri (sd) toteaa Euroopan tulevaisuutta
käsittelevän kokouksen puheenvuorossaan "...kriisi tahtoo viedä sitä tuonne pankkiireille ja muille,
 jotka osallistuu huippareihin sun muihin..."

Tarkoittaako Kumpula-Natri rahaa, demokratiaa, valtaa vai kaikkia, hän ei täsmennä.

Chatham House, ICG ja muut ryhmittymät varmistavat valtaansa myös tukemalla taloudellisesti
haluamiensa poliitikkojen kampanjointia, niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa.

Barack Obaman suurimpia rahoittajia presidentinvaalikampanjan aikana oli invenstointipankki
Goldman Sachs.

(Nykyinen Eurooppa-ministeri Alexander Stubb ei oman ilmoituksensa mukaan käyttänyt kevään eduskuntavaaleissa kampanjointiinsa senttiäkään omia varojaan. Silti hänen kampanjakassansa 
 yhdistettynä valtamedian takaamaan näkyvyystukeen oli yksi suurimmista, ellei jopa suurin. 
Päätoim. huom.)

Jos äänestämisellä olisi merkitystä, se kiellettäisiin lailla.

Globalismin organisaatiot
Pitkään salassa pysynyt länsivaltojen epädemokraattinen varjohallitus- ja valtajärjestelmä on 
paljastettu tehokkaasti 2000-luvulla, ja varsinkin 9/11-iskujen epävirallisen kansalaistutkimuksen 
seurauksena.
Toimittajan kommentti:

Olen koonnut tämän artikkelin minulle esitettyjen lukuisin pyyntöjen takia. Sen tekemiseen ja yksityis-
kohtien tarkastamiseen on kulunut lähes vuosi.

Toivon, että se täyttää tehtävänsä: sen mitä minulta pyydettiin; jotain, mikä antaisi kokonaiskuvaa asian
nykyisestä tolasta ja siitä miksi näin on.

Ainakin käynee selväksi, että omavaraisuus mahdollisimman monella tasolla varmistaa edes hieman
vähemmän yritysten oikuista ja agendoista riippuvaisen elämän.

Työ ei olisi ollut edes näin nopeaa, jos en olisi saanut antaumuksellista ja asiantuntevaa apua taustalla
 tiedonhaun, ‑jakamisen ja kommentoinnin muodossa. Kiitos heille: he itse tietävät, keitä ovat.
Liitetiedote: Torilla tavataan 15.10.2011!

Olemme kyllästyneet siihen, että emme saa ääntämme kuuluviin. Olemme kyllästyneet siihen, että meidän ei anneta vaikuttaa omiin asioihimme. Lisäksi meistä tuntuu, että emme ole ainoita.

Viime keväänä Espanjassa ihmiset loivat Internetissä verkoston, joka ryhtyi vaatimaan parempaa demokratiaa suuryhtiöiden ja poliittisen eliitin saneluvallan sijaan. Verkosto pitää kokouksia toreilla ja on kaikista
poliittisista puolueista riippumaton.

Me haluamme luoda samankaltaisen verkoston tänne Suomeen, jotta lopultakin tavalliset ihmiset pääsisivät sanomaan sanottavansa, ja jotta poliitikkojen olisi pakko kuunnella meitä.

Tähän tarkoitukseen sopii loistavasti päivä 15.10.2011, jonka Espanjan demokratialiike on julistanut kansainväliseksi toimintapäiväksi demokratian puolesta. Me vaadimme avointa keskustelua leikkauksista ja eurokriisistä. Me vaadimme, että korruptoituneen eliitin sijaan puheenvuoro annetaan nyt tavallisille ihmisille – sellaisille kuin sinä tai minä.

Järjestämme 15.10. kello 12 alkaen Helsinkiin Kampin Narinkkatorille torikokouksen, jonne jokainen saa osallistua. Paikka on jo varattu, mutta ohjelmaa ei ole vielä lyöty lukkoon. Jos sinulla on hyviä ideoita, tai kykyä auttaa tilaisuuden järjestämisessä, kerro meille!

Nyt on mahdollisuus puhua suumme puhtaaksi. Yhdessä.
Liiteartikkeli 1: "Velvollisuus suojella"

Esimerkkinä kytkösten vaikuttavuudesta maailman poliittiseen ja taloustilanteeseen voidaan käyttää presidentti Obaman Libyan-politiikkaa. Hanan Ashrawi on palestiinalainen kristitty lainsäätäjä, aktivisti ja tutkija, joka työskentelee Palestiinan lainsäädäntöneuvostossa.

Hanan Ashrawin mukaan rahamaailman kuviot kytkeytyvät tiukasti geopolitiikkaan.

Alla olevassa artikkelissa Ashrawi käsittelee hyökkäystä Libyaan. Mikä muovasi Obaman Libyan-politiikkaa? Yhdysvaltain presidentti Obaman päätöstä hyökkäyksestä Libyaan on perusteltu "velvollisuudella suojella".

Eräs doktriinia muovaamassa olleista, Ramesh Thakur esitti hiljattain "maailman uudelleen tasapainottamista, uusjakoa sekä jakamista Uuden maailmanjärjestyksen luomiseksi". Samassa paketissa Thakur otti ilmastosopimuksen esiin keinona edistää kansainvälistä uusjakoa.

USA:n presidentti vastaanotti rauhan Nobel-palkinnon. Tapahtuma joka herättää edelleen laajaa kummastusta: Obaman presidenttikaudella Yhdysvallat käy jo 7 eri sotaa.
"Velvollisuus suojella"

Termi "velvollisuus suojella" on perua filantroopiksi ja sijoittajaneroksi kutsutun George Sorosin rahoittaman Global Centre for Responsibility to Protect ‑järjestön iskulause-oppikirjasta. GCRP puolestaan poimi
 iskulauseen International Commission on Intervention and State Sovereignty ‑organisaatiolta.

Järjestön jäseniä ovat entinen YK:n pääsihteeri Kofi Annan, joka muistetaan parhaiten siitä, että hän lakaisi
YK:ta koskevat, julkisuuteen tulleet lahjusskandaalit arkistokaapin taakse, sekä etelä-afrikkalainen piispa Desmond Tutu.

Annanin mukaan "valtioiden suvereenisuus määritellään uudelleen – ei vähiten globalisaation ja kansainvälisen yhteistyön toimesta."

Järjestöjä, jotka toimivat samaan suuntaan, on useita. Näitä ovat mm. Yhdysvaltain entisen prseidentin Bill Clintonin Global Initiative, joka sekin pyrkii YK.n avulla maailmanhallituksen luomiseen.

Kansainvälinen International Governance Innovation Centre IGIC on suhteissä talousinstituutti INET:in kanssa. Soros rahoittaa myös sen toimintaa. Hiljattain INET kokoontui Bretton Woodsissa Washington-hotellissa. Koolla oli maailman huipuiksi uskottuja ekonomisteja ja talousajattelijoita. Business Insider ‑lehden mukaan "päämäärä on muovata maailmantalous sellaiseksi kuin he haluavat."

International Crisis Group on kansainvälinen "kriisinhallintaorganisaatio", jonka johdossa istuu George Soros. Ryhmään kuuluu myös Egyptin opposition johtaja Mohamed ElBaradei.

Sorosin eri organisaatiot kuten Soros Open Society ‑instituutti ovat rahoittaneet nykyisessä kaaoksessa osallisena olevia oppositioryhmiä sekä Lähi-idän että Pohjois-Afrikan protesteissa. Sorosin rahoittama on myös talousasioihin keskittynyt Centre for International Governance Innovation.

Velvollisuus suojella ‑doktriinia on voimakkaasti tarjottu erilaisilla "ihmisystävä-forumeilla" kuten vuonna 2008 Global Philanthropy Forumilla ja kansainvälisessä symposiumissa Preventing Genocide and Mass Atrocities. Doktriini esiteltiin myös YK:lle sen yleiskokouksessa vuonna 2009.
Suvereniteetti määritellään uudelleen

Responsibility to Protect eli Velvollisuus suojella ‑doktriinia on kuvailtu sen perustajien ja luojien taholta välineeksi, jolla edistetään maailmanhallituksen muodostamista samalla kun sallitaan kansainvälisen yhteisön tunkeutua itsenäisen valtion rajojen sisäpuolelle tiettyjen ehtojen täyttyessä.

Minkä tahansa valtion suvereniteetti voidaan jyrätä nurin, myös asevoimin. Doktriinin taakse on saatu myös YK. Ajatuksena on, että valtioita ei suojaa suvereniteetti vaan niillä on tietty vastuu. Jos ne eivät sitä täytä, maahan voi hyökätä.

Yhdysvaltain ja kansainvälisen yhteisön ilmahyökkäystä Libyaan pidetään Velvollisuus suojella ‑doktriinin testinä: hyväksyykö suuri yleisö sen? Mihin tahansa voidaan hyökätä, jos kansainvälinen yhteisö päättää, että sen täytyy toimia estääkseen kansanmurha, sotarikokset, rikokset ihmisyyttä vastaan tai etniset puhdistukset.

Selittäessään puheessa kansakunnalle, miksi Yhdysvallat hyökkäsi Libyaan, Obama viittasi velvollisuuteen suojella useaan eri otteeseen. Varsinkin, kun hyökkäys tehtiin lainvastaisesti ilman kongressin suostumusta.

Ongelma on siinä, että YK:n lailla myös ICC (International Criminal Court) käyttävät termistöä hyvin väljästi ja omiin tarkoituksiinsa sopien.
Liiteartikkeli 2: Euroalue ja talous

Rahoitusalan professori, velkakriiseihin erikoistunut Michael Pettis on hankkinut tietotaitoa Wall Streetin suurpankeissa. Hän on myös toiminut Latinalaisen Amerikan lukuisissa valtioiden velkakriiseissä ja ‑järjestelyissä, ns. saattohoidossa. Nykyään Pettis on rahoituksen professori Pekingin yliopistossa ja senior-tutkija Carnegie-säätiössä.

Euroalueen kriisi ei tullut hänelle yllätyksenä.

Pettis kuvasi rahaliiton rakenteeseen liittyvät keskeiset ongelmat ja niiden aiheuttamat jännitteet seurauksineen jo kauan sitten ennen kuin finanssi- tai velkakriisistä oli tietoakaan. Silloin hän antoi euroalueelle elinaikaa parisenkymmentä vuotta. Nuo vuodet ovat nyt kulumassa loppuun.

Professori Pettis arvioi euromaiden taloustilanteen sellaiseksi, että vaihtoehtoja on vain kaksi: liittovaltio tai ero eurosta. Hänen mukaansa talouspolitiikan itsenäisyydestä luopuminen olisi yhtä kuin rahaliiton vieminen liittovaltioksi asti.

Suomen eduskuntavaaleissa viimeiseen asti vältelty kysymys vaalikeskusteluissa oli juuri kysymys talouspoliittisen itsemääräämisoikeuden siirtämisestä jonkinlaiselle liittovaltiolle. Juuri siitä on Pettisin mukaan pohjimmiltaan ollut alun perin kyse koko "EU-projektissa".

– On perin vaikea ennakoida, tulevatko kaikki jäsenmaat milloinkaan taipumaan siihen viimeiseen askeleeseen. Sitäkään on vaikea arvioida, menevätkö vahvimmat jäsenmaat loppuun asti vain sillä ehdolla, että heikoimmat karistetaan kyydistä, pohtii Pettis Taloussanomissa.

Pettis sanoo myös pelkäävänsä talouspakettikeskustelun johtaneen harhaan kriisin ja sen seurausten hahmottamisessa. Hän uskoo, ettei harhauttaminen ole ollut aivan sattumaa.

– Minun nähdäkseni euroalueen velkakriisissä on pohjimmiltaan kyse lähinnä Saksan ja Ranskan pankkien liian suurista luottoriskeistä ja siitä, kuka noiden pankkien pääomittamisen lopulta maksaa, kiteyttää Pettis Taloussanomissa.

Kriisimaiden "pelastuspaketeilla" Saksan ja Ranskan pankkeja uhkaavat luottotappiot käytännössä jaetaan kaikkien euromaiden kesken, kriisimaiden pelastamisesta ei ole kysymys, eikä ole missään vaiheessa ollutkaan.

Väliaikaiseen ERVV-vakausvälineeseen ja vuonna 2013 aloittavaan EVM-vakausmekanismiin liittyvät maksajamaiden kuten Suomen riskit.

– Vakausrahastoihin liittyvät vastuut ja sitoumukset ovat erittäin suuria, ja lisäksi niiden toteutustapaan liittyy arvaamattomia piirteitä. Euromaat ovat saattaneet virittää itselleen varsinaisen velkaloukun, Suomi muiden mukana, toteaa Pettis.

Molemmat sopimukset – sekä ERVV että EVM – ovat Lissabonin ja Maastrichtin sopimuksen vastaisia, ja siksi
ne on rakennettu EU:n ulkopuolelle erillisenä osakeyhtiönä. Tarkoitus on laillistaa niiden rakenne jälkikäteen.

Tietyssä mielessä siis voidaan ERVV- ja EVM-sopimuksia pitää liittovaltiokehitystä edistävinä työkaluina, mutta myös jälkidemokraattisen yhteiskunnan ilmentyminä.

Osa käytetyistä lähteistä:
*************************************************************************

Paavi vetoaa maailmanhallituksen perustamisen puolesta

Riikka Söyringin blogista

Uusliberalismi aiheutti kriisin, me tarvitsemme uuden maailmanhallituksen, sanoo Vatikaani.
Paavi vetoaa maailmanhallituksen perustamisen puolesta



Paavillinen Oikeuden ja Rauhan konsiili on antanut julkilausuman ´To reform the financial system and monetary International in perspective, a public authority to universal jurisdiction´, jonka mukaan uusliberaalit ideologiat aiheuttivat kriisin.
Vatikaani vetoaa “kansainvälisen raha- ja finanssisysteemi repormin puolesta”, “universaalin julkisen auktoriteetin”, jota hallitukset rahoittaisivat, kertoo italalialainen Corriere della Sera-lehti.
Vatikaani varoittaa teknokraateista, jotka eivät välitä yhteisestä hyvästä ja ehdottaa samalla globaalipankin perustamista. Vatikaani uskoo, että liberaalit ideologiat ovat syynä sotiin.
Paavillisen neuvoston mukaan maailmasta tulee Baabelin torni, jos yhteisen hyvän maailmaa ei aleta luomaan – ja tähän rakenteeseen siis tarvitaan globaalipankki sekä maailmanhallitus, siteeraa Corriere della Sera Vatikaanin julkilausumaa.
Lehti muistuttaa myös aiempien paavien, Johannes XXIII:n ja Benedictus XVI:n ehdottaneen ´Caritas in Veritate´ -paimenkirjeissään maailmanhallitusta.
Pyhä istuin kannattaa myös globaalia verotusta, joka kohdistuisi taloudellisiin transaktioihin, eritoten sekundaarisilla markkinoilla.
Paavillinen Oikeuden ja Rauhan neuvosto katsoo, että globalisoituvan maailman keskinäisessä riippuvussuhteessa olevilla mailla on voimakas tarve uudistaa esimerkiksi YK:sta maailmanhallitus, jotta maailmanperheen konsepti saisi lihaa luidensa ympärille.
“Tämä, tottakai, toteutetaan vähittäisen, tasapainotetun vallansiirron myötä: kansallisvaltiot siirtävät valtaansa maailmanhallitukselle ja alueellisille auktoriteeteille, mutta tämä on välttämätöntä. Ihmiskunnan ja talouden sekä teknologinen edistys ovat jo murentaneet rajoja globalisoituvassa maailmassa” kertoo tv-kanava CNBC paavin lausunnosta.
Suomen perustuslakia muutettiin perjantaina 21.10 2011 tavalla, joka saattaa mahdollistaa tällaisen vallansiirron Suomen kansalta globaalille maailmanhallitukselle. Suomen perustuslaissa lukee nyt perustuslain 94§ ja 95§:ssä: “…valtakunnan alueen muuttamista taikka Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa Euroopan unionille, kansainväliselle järjestölle tai kansainväliselle toimielimelle…” .
Samalla perustuslakiin 1§:n kirjattiin Suomen olevan Euroopan Unionin jäsen.
EU:n voisi katsoa edustavan paavin kaavailuissa mainittua alueellista auktoriteettia.
Vatikaani on myös vaistoavinaan voimakkaan tarpeen löytää uusia innovatiivisia keinoja ottaa käyttöön Velvollisuus suojella -doktriini. sanoo Corriere della Sera.
Paavillinen neuvosto perustelee Velvollisuus suojella -doktriinin tehostettua käyttöä tehokkaamman poliittisen, oikeudellisen ja taloudellisen järjestyksen saavuttamiseksi sekä maailmanlaajuisen aseistariisunnan onnistumiseksi.
Paavi itse näkee tarpeen todellisen poliittisen auktoriteetin luomiseen, jolla olisi kylliksi toimivaltaa ja keinoja toimiakseen maailmanhallituksena.
Maailmanhallituksen rakenteeseen tulee liittää uusi globaali pankki, koska IMF on epäonnistunut sille luotetussa tehtävässä. Maailmanpankkia tarvitaan koko maailman rahaliikenteen kontrolloimiseen
Pyhään kolmiyhteyteen tarvitaan globaalipankin ja maailmanhallituksen lisäksi myös pyhä henki.
Paavi ehdottikin vuonna 2009, että kristillisten ja muslimien tulisi aloittaa molemminpuoliseen kunnioitukseen perustuva dialogi ja hdelmällinen yhteistyö.
(huom. Velvollisuus suojella doktriinia käytettiin oikeuttamaan hyökkäys Libyaan. Termi “velvollisuus suojella” on perua filantroopiksi ja sijoittajaneroksi kutsutun George Sorosin rahoittaman Global Centre for Responsibility to Protect-järjestön iskulause-oppikirjasta.
GCRP puolestaan poimi iskulauseen International Commission on Intervention and State Sovereignty-organisaatiolta.
Responsibility to Protect eli velvollisuus suojella-doktriinia on kuvailtu sen perustajien ja luojien taholta välineeksi, jolla edistetään maailmanhallituksen muodostamista samalla kun sallitaan kansainvälisen yhteisön tunkeutua itsenäisen valtion rajojen sisäpuolelle tiettyjen ehtojen täyttyessä. kts. tarkemmin Uusi maailmanjärjestys – kokonaiskuvaa valtaeliitistä; Verkkomedia http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=5&id=1160 ).
————-
lähteet:
http://www.corriere.it/economia/11_ottobre_24/vaticano-documento-crisi-liberismo_ddda6984-fe28-11e0-bb8b-fd7e32debc75.shtml
http://www.vatican.va/holy_father/benedict_xvi/encyclicals/documents/hf_ben-xvi_enc_20090629_caritas-in-veritate_en.htm
Vatican Calls for ‘Central World Bank’ to Be Set Up http://www.cnbc.com/id/45013499
http://www.dw-world.de/dw/article/0,,15411173,00.html
Näin eduskunta äänesi perustuslain muutoksesta http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip/?${APPL}=aanestysu&${BASE}=aanestysu&${THWIDS}=0.13/1319524693_287417&${oohtml}=aax/hex5000&${html}=aax/aax5000&${snhtml}=aax/aaxnosyn&${savehtml}=/thwfakta/aanestys/aax/aax.htm
—————————
liite:
UR – Uusi uskonto Vapaudesta


Saat uskoa mihin ja miten haluat, kunhan me olemme sen sanelleet



Maailman kaikki uskonnot antavat elämänohjeita ja puhuvat tärkeistä teemoista: rauhasta, rakkaudesta, armosta ja anteeksiannosta.
Tästä huolimatta -tai uskontojen välisten tulkintaerojen takia maailmassa soditaan eniten juuri uskontojen nimeen ja tehdään erilaisia kauheuksia uskonnollisilla syillä perustellen.
URI; United Religions Initiative
eli UR pyrkii ratkaisemaan ongelman tarjoamalla vaihtoehdoksi -niin mitä?


Oikein arvattu! URIn ratkaisu on uusi uskonto UR, jota perustamiskirja kuvailee perustaksi uudelle maailman uskonnolle, eräänlaiselle Maailman Uskontojen Parlamentille.
Perustamiskirja on kirjoitettu 1998, ja sen taustalla häämöttää vahvana YK, Yhdistyneet Kansakunnat.
URIn oman ilmoituksen mukaan sen onkin tarkoitus toimia “YK:n henkisenä kumppanina”, eräänlaisena väittävänä tekijänä ja väli-uskontona.
URI yhdistää eri uskontoja uudenlaiseksi opiksi: Mukaan on otettu Bahai-uskoa, wiccalaisuutta, buddhalaisuutta, hindulaisuutta, Taoa, luonnonuskontoja jne mutta ei kristinuskoa tai siihen perustuvia variaatioita kuten islamia.
UCS; United Communities of Spirit-yhteisö tukee URIa. Yhteiseksi toivon symboliksi on perustettu Toivon arkki, joka sisältää Earth Charter-julkilausuman sekä Temenos-kirjat.
Moni URIn perustuskirjassa ilmoitettu asia on kaunis: pyrkimys rauhaan, henkinen kehitys, sopusointuinen yhteiselo, ihmiskunnan yhteistyö ja äitimme Maan kunnioittaminen ja sen kanssa yhteistyössä toimiminen.
Kun lukee lisää, kuva kuitenkin muuttuu ja saa uusia ulottuvuuksia.
Uskonnon globalisaatioURIn eräs johtohenkilöistä, piispa Swing kuvailee vuonna 1995-96 “Kun meistä tulee globaali yksikkö, täytyy meidän selvittää, mikä asema uskonnolla on globaalissa heimossamme.” ja “Maailma on matkalla kohti globaalia taloutta, globaalia ekologiaa, globaalia mediaa. Se, mikä puuttuu, on globaali sielu”.
Globaali sielu on tarkoitus luoda konferenssein, verkostoitumalla, varoja hankkimalla, julistuksin ja lehdistötiedottein. “Maan ja kaikkien elollisten olentojen hyväksi”
Deepak Naik, vuoden 1998 konferenssin eräs delegaatti sanoo että “julistuksen sanat on huolella valittu, huomioiden myös sen kuinka ihmiset sisällytetään julistukseen.”
Julistuksen ekologisiin, taloudellisiin, epätasa-arvoon ja muihin yhteiskunnallisiin ongelmiin puuttuvan julistuksen kauniiden sanojen takaa nouseekin esiin keinot, joilla “ekologiset imperatiivit” kuten erilaiset ympäristökatastrofit -mukaan lukien väestön liikakasvu- voidaan ratkaista.
Keinoiksi nähdään mm. uudelleenkoulutus ympäristöasioissa ja uskonnollisuuden suuntaaminen uuteen “Vihreään uskontoon”.
Tämän toteuttamiseksi suositetaan “soluttautumista eri ympäristöjärjestöihin uuden kokonaisvaltaisemman lähestymistavan muovaamiseksi jo hyvin nuorissa”.
URI suosittaa myös erilaisia painostuskeinoja ja -ryhmiä poliittisen paineen luomiseksi ilmastomuutoskysymyksen ratkaisemiseksi, myös uskonnollisia ryhmiä kohtaan.
Tarkoitukseen onkin valmisteltu erilaisia valmiita koulutuspaketteja kuten “Whole Earth and Whole Person Ministry” sekä “Integration of Native American and Christian Traditions.”
Samaan sarjaan voitaneen lukea YK:n “Our Global Neighbourhood”-ohjelma.
Kun etsii lisää tietoja URIsta, vastaan tulevat tutut teemat globaalista väestökontrollista ja uusista rakenteista maailmalle.
Julistusten sanamuodot ovat tarkoituksellisen monitulkintaisia ja epämääräisiä, jotta niitä ei hylättäisi suoralta kädeltä.
Abortti, syntyvyyden säännöstely ja eutanasia eli armomurhat herättävät voimakkaita tunteita, joten UR ei voi sanoa suoraan niitä hyväksyvänsä.
Asia tulee kuitenkin myöhemmin ilmi.
Väestön kasvun kontrollointi-ohjelma URI tukee väestön kontrollointia, ja näkee väestömäärän kasvun ongelmana.
Vuonna 1996 piispa Swing vertasi Pakistanin väkimäärää raamatulliseen tulvaan, joka peittää maan.
Väestön kontrolloimiseksi on ehdotettu mm. YK:n myöntämää naimalupaa (UN Marriage Certificate), jonka saisi ainoastaan jos sitoutuu saamaan vain yhden tai kaksi lasta.
Painotus lasten laadun parantamisvaatimuksiin so. valioyksilöiden tuottamiseen keskittymisellä lienee ainakin osittain peräisin sellaisilta teosofeilta kuin Alice Bailey.
Alice Bailey mainitsee eugeniikan eli rodun jalostamisen kahdessakymmenessäviidessä teoksessaan moneen kertaan.
Baileyn teokset on kustantanut Lucifer Publications Lucis Trust-säätiön kautta. Lucis Trust on YK:n Sosiaali- ja Talousasiain neuvoston jäsen.
Tutkimalla eri syntyvyyden säännöstelyn asiaa ajavien järjestöjen rahoitusta, huomaa että aihe on suosittu kohde rikkaiden rahoittajien keskuudessa.
Eri järjestöt ovat saaneet syntyvyyden säännöstelyn edistämiseen rahaa sellaisilta säätiöiltä ja yrityksiltä kuin Packard Foundation, Rockefeller Foundation, Ford Foundation, Maailmanpankki sekä Bill & Melinda Gates Foundation, joka lahjoitti yksistään UN Population Fund UNFPA:lle monta miljoonaa dollaria.
Sijoittajaneroksi tituleeratun George Sorosin The Open Society-instituutit keskittyvät pääasiassa aborttiklinikoiden ja ehkäisyneuvoloiden perustamiseen, erityisesti itäiseen Eurooppaan.??
IMF ja Maailmanpankki



YK:n pääasialliset työkalut, joilla pakotetaan hallitukset noudattamaan kestävän kehityksen ohjelmaa, ovat Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja Maailmanpankki (WB).
Maailmanpankin mukaan kestävä kehitys on sen globaali strateginen prioriteetti. Kaikki hallitusten IMF:lta ottamat lainat onkin höystetty vaatimuksilla, joilla hallitukset sitoutetaan laatimaan tietynlaista lainsäädäntöä. Tuloksia monitoroidaan tarkkaan.
Vaikka lainoja maksettaisiin takaisin säännöllisesti, ne voidaan silti laittaa ulosottoon jos ympäristötavoitteita ei ole saavutettu ajallaan.
Toistuvat teemat



UR käsittelee paljolti samoja asioita kuin erinäiset ympäristöjärjestöt ja YK. Toistuvat teemat eri julkilausumissa ovat väestön kasvun kontrolli, luonnonsuojelu ja Uusi Maailmanjärjestys, Maailmanhallitus, Uusi Maailma, Maan hallitus jne.
On olemassa jopa erillinen kansainvälinen toimielin, YK:n Commission on Global Governance sekä Our Global Neighbourhood-ohjelma, jonka julistuksen 12 avainkohtaa (12 Key Recommendations) kaikki tähtäävät siihen, että YK:sta tulee Maailmanhallitus.
“Koska Yhdistyneet Kansakunnat on ainoa maailmanlaajuinen, universaali organisaatio joka jo on käytettävissä…koska se on pedannut tietä kunnolliselle Maan Hallitukselle…hallitusten tulisi kysyä itseltään, eikö olisi syytä harkita Toisen sukupolven YK:ta…”
Yhdistyneiden Kansakuntien alla toimiva Maan asiaa ajavien eri organisaatioiden ja järjestöjen kirjo on laaja.
Verkostoon kuuluu luonnonsuojelujärjestöjä kuten Maailman luonnonsuojelusäätiö WWF, Alliance for Earth, The Global Spirit, Earth Charter, Friends of Earth, Greenpeace.
Siihen kuuluu myös ihmisoikeusjärjestöjä kuten Human Rights Watch, Transparency International, Green Cross, PEN tai sellaisia järjestöjä kuin World Watch International.
Poliittiset eliittikerhot kuten CoR, Club of Rome, ovat nekin aktiivisia toimijoita. CoR:in jäsenistöä ovat mm. Al Gore, Javier Solana, Mihail Gorbachov, David Rockefeller, Kofi Annan, Bill Clinton, Maurice Strong, Robert Muller, Bill Gates, Jimmy Carter sekä tietenkin useat YK:n toimihenkilöt.
CoR:n maailmaan ja lausuntoihin tutustumalla alkaa väkisinkin saada sen vaikutelman, että Euroopan Unionia tunnutaan pidettävän askeleena Maailmanhallituksen suuntaan, kuin myös koekenttänä havainnointia varten.
Uuden uskonnon rakentamista maailman rauhan ja luonnon suojelemiseksi suosivat tahot ovat löytäneet UR:ista halukkaan ja käyttökelpoisen työkalun omille pyrkimyksilleen.
Miten on varmistettu, että raha, poliittinen vaikutusvalta ja byrokratia eivät ohjaa UR:ia suuntaan, johon se ei ollut aikonut kulkea? Onko sitä varmistettu?
Millä tavoin globaali diktatuuri säilyttää lukuisissa julistuksissa ylistetyn monimuotoisuuden harjoittamalla rotuhygieniaa ja abortointia, jää epäselväksi.
——————————————
liite:
12 Key Recommendations



1. Consolidation of all international agencies under the direct oversight of the United Nations.
2. Regulation by the United Nations of all transnational organizations and financial institutions.
3. Independent source of revenue for the United Nations and taxes on aircraft and shipping fuels, and licensing the use of the global commons.
4. Eliminate the veto power and the permanent member status on the Security Council.
5. Authorize a United Nations ready reaction force.
6. Require United Nations registration of all arms and the reduction of national armies as a part of a multilateral global security system under the authority of the United Nations.
7. Require individual and national compliance with all United Nations Human Rights treaties.
8. Activate the International Criminal Court, make the International Court of Justice compulsory for all nations, and give individuals the right to petition the courts to remedy social injustice.
9. Create a new institution to establish economic and environmental security by ensuring sustainable development.10. Create a new international environmental court.
11. Adopt a declaration that climate change is an essential global security interest that requires the creation of a high-level action team to allocate carbon emission based on equal per-capita rights.
12. Cancellation of all debt owed by the poorest nations, global poverty reductions, and for equitable sharing of global resources as allocated by the United Nations.
———————————
lähteet:
http://green-agenda.com/globalgovernance.html
http://www.sovereignty.net/p/gov/gganalysis.htm
http://igc.org/http://www.arkofhope.org/
http://globalspirit.org/pages/wc_members.php
http://www.clubofrome.org/eng/home/
http://www.clubofrome.org/eng/new_path/
http://www.goodmorningworld.org/earthgov/
http://www.parliamentofreligions.org/
http://www.earthcharterusa.org/ec_commission.htm
http://www.earthcouncilalliance.org/en/http://www.astro.ruhr-uni-bochum.de/LuciferHome/publs_eng.html
http://www.gdrc.org/u-gov/global-neighbourhood/index.htm
http://www.un-documents.net/wced-ocf.htm
http://www.uri.org/
sekä
- Bishop William Swing, The Coming United Religions, United Religions Initiative and CoNexus Press, 1998, ISBN 0-9637897-5-9; p. 27, 44
- Hans Küng, “Explanatory Remarks Concerning a ‘Declaration of the Religions for a Global Ethic’,” Internet document, http://astro.temple.edu/~dialogue/Antho/kung.htm , p. 2, 5, 6, 8
- Hans Küng, Global Responsibility: In Search of a New World Ethic, Crossroad Publishing Company, New York, 1991; ISBN 0-8245-1102-6
- Pope Pius XI, Mit Brennender Sorge, (Encyclical on the Church and the German Reich), March 14, 1937, section 29
- Bishop William Swing, “Journeying where the soul of this world was born,” Pacific Church News, April/May 1996, p. 31
- Bishop William Swing, “Excerpts: Bishop’s Address [to the 1997 Diocesan convention],” Pacific Church News, December 1997/January 1998, p. 34
- Bishop William Swing, The Coming United Religions, United Religions Initiative and CoNexus Press, 1998, ISBN 0-9637897-5-9; p. 71 808
Robert Muller, “2000 Ideas And Dreams for a Better World”
- Idea 976, March 13, 1997, Internet document, http://www.lsw.org/ideas/RMideas.html
- Alice A. Bailey, Education in the New Age, 1954, Lucis Publishing Company, New York, ISBN 0-85330-105-0, p.133-136, 138
- United Nations Population Fund, “Progress Report on UNFPA Support to Partners in Population and Development: Report of the Executive Director,” July 10 , 1998, Internet document, http://www.unfpa.org/exbrd/partner.htm , p. 2
- United Nations Population Fund, “The ICPD + 5 Process: Hillary Clinton Affirms Support for International Reproductive Health Programs,” February 9, 1999, Internet document, http://www.unfpa.org/news/pressroom/1999/hague6.htm , p. 2
- United Nations Population Fund, “Private Foundations Have Increased Support for Reproductive Health Programmes, Hague Forum Hears,” Internet document (press release), http://www.unfpa.org/news/pressroom/1999/hague10.htm , p. 1
- A UNESCO Plan for a Universal Declaration,draft “Universal Declaration of Human Responsibilities,” Internet document, http://astro.temple.edu/~dialogue/Antho/unesco.htm p. 2, 3, 5, 6,9, 12, 13, 16, 18
- Fred Matser, “Nature Is My God,” an interview with Mikhail Gorbachev, Resurgence 184, Internet document, http://www.gn.apc.org/resurgence/184/gorbachev.htm , p. 1


Goldman Sachs,
pankki maailman valtiaana?
Goldman Sachs on kansainvälisten pankkiirien etuvartioasema, rautatyökalu uuden maailman-järjestyksen luomisessa. Goldman Sachs kuuluu samaan investointipankkien ryhmään, jossa ovat mukana myös Barclays, JPMorgan, Lazards ja muut jättipankit. Jättipankit olivat aiheuttamassa 2008 alkaneen talouskaaoksen kun kaatoivat tahallisesti yhden pankeistaan Lehman Brothersin aikaan saadakseen talouskaaoksen ajaakseen sillä rahamarkkinat yhä tiukemmin omiin käsiinsä ja luodakseen EU:sta liittovaltion, jonka kautta päästä maailmanhallituksen perustamiseen.


Kreikkalainen murhenäytelmä



 16.06.2012

 Esko Seppänen

Olen valmistelemassa syksyn alkuun kirjaa ”Emumunaus”, jonka työversiosta tässä tulee muutamia poimintoja ajankohtaisesta Kreikan alasajosta, joka on kreikkalaisille ihmisille aivan sietämätöntä menoa. Tilanne elää, ja niin elävät kirjan tekstitkin.

Sisäinen pakkodevalvaatio on EU:n ja Kansainvälisen Valuuttarahaston (IMF) yleislääke kaikkiin mahdollisiin taloudellisiin sairauksiin. Lääke tappaa sekä talossa että puutarhassa. Kun sillä on hoidettu Kreikkaan tarttunutta hullun rahan tautia, se synnytti taloudellisen laman, jolle ei ole loppua näkyvissä.


Tämä kaikki on ylivelkaantuneille maille viheliäistä politiikkaa, nobelisti Joseph Stiglitzin mielestä itsemurhapolitiikkaa. Björn Wahlroos, joka tanssii eurojen kanssa ja joka keväällä 2012 voitti Alex Stubbin jakaman Suomen Idols-palkinnon, on samaa mieltä, mutta Wahlroosin tapauksessa kyseessä ei ole enemmistön vaan vähemmistön tyrannia, markkinoiden hirmuvalta kansallisvaltioiden politiikkaan. Markkinoilla on mediassa ja taloustieteessä täyshegemonia, eikä niitä syytetä kriisistä. Markkinoiden toimitsijat ovat kansalaisille kasvottomia, ja heidän syytesuojansa on se, ettei heitä tunneta.


Niin ollen kreikkalaiset voivat syyttää ahdingostaan vain tuntemiaan kasvollisia henkilöitä. Heille Angela Merkel on rouva Göbbels ja sen poliittisen miehittäjävaltion edustaja, jolle Kreikka on vain neljännen valtakunnan eteläeurooppalainen protektoraatti. He näkevät Saksan kurittavan heidän maataan EU:n ja Euroopan keskuspankin (EKP) talouspolitiikalla. EKP on monille sen Reichsbankin perillinen, jonka Bismarck perusti yhdistettyään Saksan 1870-luvulla Ranskaa vastaan käydyn sodan jälkeen ”raudalla ja verellä”. (Euroopan parlamentin toinen kotipaikka Strasbourg on sillä tavalla Euroopan rauhan symboli, että kaupunki on sen Bismarckin voittaman sodan jälkeen vaihtanut isäntävaltiota neljä kertaa, mutta ei vaihda enää.)


Syyllisiä haetaan mielellään maan rajojen ulkopuolelta, mutta löytyy niitä maan sisältäkin. Seuraavat luvut ovat paljastavia.


Vuosina 1995-2008 Saksassa valmistettujen tavaroiden hinnat nousivat 9 %, kun taas kreikkalaistuotteiden hinnat nousivat 67 % (ja ongelmamaista espanjalaisten tavaroiden hinnat 56 %, portugalilaisten 47 % ja italialaisten 41 %). Nämä luvut ovat Emun kriisin tausta. Eurostatin tilastoista on edelleen laskettavissa, että euron olemassaolon aikana on saksalaisen työn hinta noussut vain 26 %, mutta kreikkalaisen 50 %, irlantilaisen 52 %, italialaisen 57 %, portugalilaisen 69 % ja espanjalaisen 72 %.


Ei ole mahdollista, että nämä muut maat voivat jatkaa elämää entiseen tapaan samassa rahaliitossa Saksan kanssa. Hintakilpailukykynsä säilyttäneelle Saksalle ja sen menettäneille maille ei sovi sama rahapolitiikka.


Ilman muiden EU-maiden pakkosolidaarisuutta ja raha-apua Kreikan valtion ylivelkaantuneisuus nousisi nopeasti Japanin tasolle 200 prosenttiin kansantuotteesta – paitsi että Kreikka ei enää saisi sellaiseen velan kasvuun rahaa lainaksi. Japanin – ja Yhdysvaltojen – on helpompi hoitaa velkaansa, joka on kotimaahan, kun taas Kreikan velasta suurin osa on ulkomaille. Kun yksinomaan korkojen maksaminen lainanantajille vaatisi Kreikan budjetin nykyisen 10 prosentin alijäämän kääntämistä 15–20 prosentin ylijäämäksi, pienintäkään toivoa velkojen maksusta ei ole.


Emuun sisäänrakennetusta sisäisestä devalvaatiosta ei ole luvassa kuolleista herääminen eikä ylösnousemus.


Kreikan lama on niin pitkä ja niin syvä, että se on aivan ainutlaatuinen ja poikkeuksellinen koko maailmassa.

Aave kummittelee Euroopassa, sisäisen devalvaation aave. Se on pukenut ylleen ”rakenteellisten uudistusten” kaavun. Kyseinen sanapari on sitä epämääräistä abrakadabraa, joka pitää kääntää aaveiden kieleltä kansan kielelle. Silloin selviää, että kyse on hyvinvointivaltion purkamisesta. Hyvinvoinnin ”uudistaminen” on sen huonontamista. Se on pahoinvoinnin kasvua?


Uudistus on jatkumon keskeytys, muutos olemassa olevaan. Se on ensi kuulemalta myönteinen asia; kaikkihan me kuolaamme uuden ja uudistusten perään. Muutos on mahdollisuus, sanovat. Se on mahdollisuus myös siihen, että asiat ovat tulevaisuudessa huonommin kuin tänään. Työelämän ja sosiaaliturvan Emu-ajan uudistuksissa on kysymys nimenomaan siitä. Emu näyttää kriisitilanteessa todellisen luontonsa, joka on sisäisen devalvaation pakkovaltaa ihmisiin.

Emun luonteen paljastumiseen liittyy myös englannin kielen sanan ”austerity” suomenkielinen käännös. Adjektiivina se on kitkerää, katkeraa ja karvasta. Substantiivina sitä ehkä eniten ja kuvaannollisimmin vastaa sana ”säästö”, ja siihen liittyvää positiivista mielikuvaa taas kuvaa hyvin ruotsalainen sananlasku ”Den som spar, den har” (Joka säästää, sillä on). Sitä mieli, mitä kieli.


EU:n yhdessä Kansainvälisen Valuuttarahaston (IMF) kanssa ongelmamaille määräämissä säästöohjelmissa ei ole kyse vain säästämisestä vaan ennen muuta pakkosäästämisestä, ja siinä asiassa ne toteuttavat suomalaista sananlaskua ”Sääli on sairautta”. EU ei vitsaansa säästä kurittaessaan ”säästöohjelmilla” ylivelkamaiden eurokansalaisia. Säästöt ovat leikkauksia, poisottamisia, alasajamisia, supistuksia, ulkoistamisia ja privatisointeja.


Entisen laulun sanoin ”menee huonosti: ensin täällä tehdään sairaita, sitten sairaala”. Kun Kreikkaan iski hullun rahan tauti, sille ei ollut valmista kulkutautisairaalaa. EU-tohtorit määräsivät lääkkeeksi sisäisen devalvaation, jonka hirvittäviin sivuoireisiin ei EU:lla ollut vastalääkettä. Jos ei tauti tapa, lääke tappaa.


Kreikka sai yhteisvaluutasta näkösuojan velkaantumiselleen. Se oli käyttänyt suruttomasti tilaisuutta hyväksi ja ottanut velkaa velan päälle. Sillä tavalla se maalasi itsensä velalla nurkkaan vähän samalla tavalla kuin kävi Suomelle 1980-luvun lopussa Rolf Kullbergin klikin avattua tuontirahaikkunat ja -ovet sepposen selälleen lainarahan tulla sisään ja velkaannuttaa Suomi. Kreikan oikeistolaiset ja sosialidemokraattiset hallitukset jakoivat vuorollaan tuontirahalla kustannettuja perusteettomia etuja kansalaisille, jotka vähitellen tottuivat niitä saamaan.


Kun Suomi oli sairas 20 vuotta sitten, maa pelastettiin markan ulkoisen arvon heikentämisellä eli devalvaatiolla. Suomen palkka- ja hintataso palautettiin synkroniin verrokkimaiden kanssa. Devalvaatio oli puolen miljoonan työttömän maassa uuden kasvun käynnistin. Kreikkakin olisi tarvinnut oman valuutan ja devalvaation. Käytössä on kuitenkin ollut väärä kolhoosiraha, eikä euro jousta yksittäisten maiden tarpeisiin.


Sisäinen devalvaatio, joka upottaa Kreikan, on kuria ja pakkoa ilman kasvun käynnistimiä ja katalyyttejä. Kreikassa kansantuote laskee viidettä vuotta peräkkäin ja vuoteen 2008 nähden kansantuotteesta (BKT) on menetetty viidennes. Jotta Kreikka saisi ulkomailta rahaa konkurssipesän hoitoon, sen on itse ajettava itsensä alas, deflatoitava talous, räjäytettävä vanhat rakenteet ja aloitettava jälleenrakennus talouden jätteiden raunioilta.


Yhteistä ylivelkamailta vaadituissa rakenteellisissa uudistuksissa on se, että uudistamista vaaditaan työelämän asioissa, joista näihin aikoihin asti on päätetty työehtosopimuksissa, ja että hyvinvointivaltion sosiaaliturva on niille liian kallis ja siis liian hyvä. Sisäinen devalvaatio on poliittinen automaatti sellaisten rakenteellisten uudistusten toteuttamiselle, joilla pannaan toimeen nämä ”uudistukset”.


Pakkosäästöohjelmilla Kreikkaan kohdistetaan täystuho. Kansalaisyhteiskunta taistelee, mutta EU on sille ylivoimainen vastustaja. EU pitää kiinni siitä päästä valtanarua, jossa on raha, kun taas sen toisessa päässä kansa. Kreikan velkaantuminen on sen omien poliitikkojen aiheuttama, ja suurena apuna toimi Goldman Sachs, mutta hirmuinen on se puhdistustyö, jonka kohteeksi on joutunut kriisisyytön kansa.