Suomi yhtä lähellä ydintä kuin Bulgaria ja Romania
Heini Karjanmaa
EU:n talouspolitiikan "kova ydin" on komission talous- ja
raha-asiain pääosasto, jonka ennusteet ovat koko unionin talousohjauksen
perusta. Suomi ei ole tämän ytimen sisäpiirissä vaan niin kaukana
laitamilla kuin mahdollista. Suomea paimentaa sama yksikkö kuin
Bulgariaa ja Romaniaa. Kauniita maita kumpikin, mutta tuskin EU:n
kovinta ydintä. Se siitä henkseleiden paukuttelusta.
Komissiossa koko unionin ja joka ikisen jäsenmaan talouspolitiikkaa tutkii, seuraa, ennustaa, suunnittelee ja ohjaa talous- ja raha-asiain pääosasto DG ECFIN (Directorate General for Economic and Financial Affairs).
EU:n talouspolitiikan kova ydin ja todellinen sisäpiiri ei olekaan pitkään aikaan ollut Berliinissä tai Pariisissa eikä varsinkaan Helsingissä. Se on yhä tiiviimmin Brysselissä – ja tarkemmin sanottuna se on juuri komission ECFIN-pääosasto.
Kyseinen pääosasto on komission suomalaissyntyisen varapuheenjohtajan ja talousasioista vastaavan komissaarin Olli Rehnin alaisuudessa. Hän edustaa kuitenkin unionia eikä suinkaan Suomea.
Pääosaston johdosta tai Suomen talousohjausta sivuavista tehtävistä ei löydy muitakaan suomalaisia.
Suomen talous- ja raha-asioista vastaavassa yksikössä ei työskentele tiettävästi ainuttakaan henkilöä, joka olisi suomalainen saati osaisi puhua, lukea tai kirjoittaa suomea, ruotsia tai saamea.
Sisäpiirissä
vai laitamilla?
Suomen talouspoliittinen johto on kriisin mittaan mielellään tulkinnut Suomen kuuluvan Euroopan yhä harvempien AAA-maiden kovaan ytimeen. Samoin Suomen johto on korostanut, että Suomen on syytä pysytellä talouspolitiikan sisäpiirissä eikä jäädä laitamille.
Tämän sisäpiiriajatuksen mukaan Suomen on parempi ottaa aktiivisesti osaa suurten talousuudistusten ja -linjausten valmisteluun ja päätöksentekoon kuin vain totella muiden tekemiä päätöksiä.
Suomen kuulumista "euron ytimeen" on korostanut esimerkiksi eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb, kuten hän teki esimerkiksi elokuussa isännöimillään suurlahettiläspäivillä Helsingissä.
Jos komission ECFIN-pääosaston rakenne kertoo mitään EU:n talouspolitiikan kovan ytimen koostumuksesta, ovat suomalaispäättäjien AAA-uho ja sisäpiiriajatukset aiheetonta henkseleiden paukuttelua.
Toki Suomikin löytyy ECFIN-pääosaston rakennekaaviosta, mutta laitamilta eikä suinkaan sisäpiiristä.
Pääosaston rakenteen ja työnjaon perusteella Suomi näyttää olevan yhtä lähellä unionin talouspolitiikan kovaa ydintä kuin Bulgaria ja Romania.
Jäsenmaiden talouden seuraaminen ja ohjaaminen on jaettu pääosaston valmisteleville yksiköille jäsenmaat ryhmiksi jakaen. Suomi kuuluu samalle yksikölle kuin Bulgaria ja Romania.
Täällä syntyy EU:n
talouspoliittinen linja
Komission talous- ja raha-asiain pääosasto määrittelee säännöllisin väliajoin talouspolitiikan tavoitteet ja liikkumavaran kullekin jäsenmaalle. Samalla syntyvät tavoitteet ja linjaukset koko unionin talouspolitiikalle.
Komission yksityiskohtainen talousohjaus ja ohjauskeinot pysyvät julkisuuden ulkopuolella ECFIN-pääosaston ja jäsenmaiden välisinä "yksityisasioina".
Ilmeisesti taloussuunnittelun ja -ohjauksen kaikkein tärkein päätyökalu ovat neljännesvuosittaiset yksityiskohtaiset ennusteet, jotka eivät ole julkisia.
Mutta muutaman kerran vuodessa talousohjauksen pääkohdat tulevat julki komission talousennusteissa. Viimeksi komissio julkaisi koko unionia ja jokaista jäsenmaata koskevan talouskatsauksensa ennusteineen marraskuun alussa.
Ennustamisen lisäksi ECFIN-pääosasto määrittelee kansallisen talouspolitiikan tavoitteita ja arvioi näiden tavoitteiden toteutumista. Tämä tapahtuu suositusten ja seikkaperäisten maakatsausten avulla.
Komissio on esittänyt Suomelle toimenpidesuosituksia ja maakatsauksen viimeksi viime kesänä. Raportit ovat Suomen talouspolitiikalle yhtä tärkeitä tai tärkeämpiä kuin vaikkapa eduskunnan talousvaliokunnan evästykset hallitukselle.
Komission ECFIN-pääosasto ja sen Suomen ennusteista vastaava yksikkö voivat viitata kintaalla eduskunnan toiveille ja mietteille. Mutta ECFIN voi antaa Suomeakin sitovia suosituksia tai vaatimuksia.
Suomella tai muillakaan jäsenmailla ei ole valtaa suoraan määräillä komissiota mutta velvollisuus vastaanottaa ja totella komission määräyksiä.
Kriisi kasvattanut
komission valtaa
Kriisin kuluessa komissio on saanut entistä enemmän valtaa ja entistä vahvempia keinoja puuttua jäsenmaiden talouspolitiikan tavoitteenasetteluun ja toteutukseen. Itse komissio on esittänyt oman asemansa vahvistamista aina liittovaltion kaltaiseen järjestelyyn asti.
Suomikin on kannattanut talouspolitiikan ohjausvallan siirtämistä jäsenmailta komissiolle, mutta ainakaan julkisesti Suomen johto ei ole tunnustautunut liittovaltiokehityksen kannalle.
Sama pääosasto määrittelee oman tulkintansa, mikä on kunkin jäsenmaan talousohjauksen uusi mittari, niin sanottu rakenteellinen jäämä. Se myös arvioi, ovatko jäsenmaat täyttäneet velvoitteensa rakenteellisen jäämän saattamiseksi komission haluamalle tolalle.
Rakenteellinen jäämä on tulkinnan ja arvion varainen talousmittari eikä suinkaan kansantalouden tilinpidosta ilmenevä tilastollinen tosiseikka. Sitä on mahdoton täsmällisesti määritellä, mitata tai havaita.
Tämän mittarin avulla jäsenmaiden ja komission on tarkoitus arvioida, mikä olisi jäsenmaan julkisen talouden rahoitusasema suhteessa kansantuotteen määrään, jos taloudessa ei olisi suhdannevaihtelua ja tuotanto olisi talouden tuotantokyvyn mukaisessa tasapainotilassa.
Tämä epämääräinen ja kiistanalainen mittari on Suomenkin talouspolitiikan tärkeä uusi ohjausväline, jonka säätämiseen tai tulkitsemiseen juuri Suomen oloihin ei komissiossa osallistu ainuttakaan suomalaista tai suomen kielen taitoista.
Bulgaria ja Romania
Suomen viiteryhmä
Bulgaria ja Romania ovat monipuolisesti mielenkiintoisia ja monin paikoin kauniita maita. Ne ovat kumpikin Mustanmeren rannikkomaita, entisiä itäblokin maita ja suhteellisen tuoreita EU-maita.
Ne ovat tuntuvasti keskimääräistä EU-maata köyhempinä maina unionin nettomaksujen vastaanottajia, niin kuin toki EU:n jäsenmaiden kesken sovittujen periaatteiden mukaan on tarkoituskin. Suomi kuuluu vastaavasti nettomaksajiin.
Bulgaria ja Romania ovat täysivaltaisia EU-maita siinä kuin Suomikin.
Mutta ne edustavat silti EU:n todellista reuna-aluetta ja paikoin takapajuista periferiaa ennemmin kuin minkään lajin "kovaa ydintä" tai "talouspolitiikan sisäpiiriä".
Luottokelpoisuudestakaan ei löydy yhtäläisyyksiä vaan päinvastoin jyrkkiä eroja.
Suomen AAA-luokitus on korkein mahdollinen mutta Bulgarian ja Romanian valtionlainat ovat keskeisten luokitusyhtiöiden mukaan juuri ja juuri sijoituskelpoisia tai suorastaan sijoituskohteiksi kelvottomia roskalainoja.
Silti juuri Bulgaria ja Romania ovat komission ECFIN-pääosaston yksiköiden välisessä työnjaossa komission mielestä Suomelle luontevin viiteryhmä.
Suurempi vaikutusvalta
kuin eduskunnalla?
Suomea koskevasta taloussuunnittelusta ja -ohjauksesta komission ECFIN-pääosastolla vastaa DDGI-H-direktoraatti ja tarkemmin sanottuna kyseisen direktoraatin yksikkö 3.
Jos pääosaston rakennekaavio ja sen direktoraattien sekä yksiköiden nimet aakkostunnuksineen ja järjestysnumeroineen ilmentävät millään tavoin yksiköiden tärkeyttä, kuuluu Suomi alimpaan kastiin eikä suinkaan sisäpiiriin.
Suomen, Bulgarian ja Romanian paimentamisesta vastaava yksikkö on maa-analyyseistä vastaavien yksiköiden pahnanpohjimmainen.
Suomen talousennusteista ja Suomea koskevien esitysten valmistelusta vastaavan niin sanotun Suomi-deskin vastuuhenkilö on komission hakemiston perusteella verrattain kokematon belgialainen tuotantotalousinsinööri, ei suinkaan kokenut makrotalousekonomisti.
Suomi-deski on EU:n talouspolitiikan reunamilla eikä ytimessä, ja juuri tästä deskistä vastaavan analyytikon virka lienee ECFIN-pääosaston maayksiköistä vähäpätöisimpiä.
Silti Suomi-deskistä vastaavalla tuotantotalousinsinöörillä voi olla Suomen talouspolitiikan linjauksiin suurempi vaikutusvalta kuin Suomen eduskunnalla.
