Tässäkö euron pelastus: Geuro?

Talouselämä

21.05.2012

Uusi idea euron krisiin ratkaisemiseksi: geuro-niminen rinnakkaisvaluutta voisi auttaa Kreikan pahimpien ongelmien yli.
Tällaisen idean heittivät ilmoille Deutsche Bankin analyytikot maanantaina. Heidän mukaansa euron lainapakettia vastustavien puolueiden voitto uusintavaaleissa Kreikassa voi johtaa siihen, että maahan tulee käyttöön rinnakkaisvaluutta sen sijaan, että Kreikka irtoaa kokoaan eurosta ja palaa drakmaan.
Ekonomisten mukaan Kreikka tuskin jättää euroa, koska se johtaisi vakaviin ongelmiin. Todennäköisempää on, että EU-maat eivät enää antaisi rahaa Kreikan hallituksen tarpeisiin mutta jatkaisivat lainanlyhennysten suorittamista ja Kreikan pankkien pääomittamista.
Kreikan hallitus voisi silloin suorittaa laskujaan velkakirjoilla, jotka toimisivat rinnakkaisvaluuttana maassa euron rinnalla. Tämän rinnakkaisvaluutan nimi voisi olla Geuro, ja sen avulla Kreikka voisi toteuttaa devalvaation lähtemättä valuuttaliitosta. Geuroja käytettäisiin maan sisäisessä rahaliikenteessä, mutta tuontitavaroiden ostamisessa geuroilla pitäisi ostaa euroja. Geurojen arvo saattaisi laskea jopa 50 prosenttia suhteessa euroon.

Näin Kreikka voisi pysyä valuuttaliitossa, pitää pankkinsa pystyssä sekä hallita omaa sisäistä devalvaationsa. Suunnitelmassa on sellainenkin kirsikka kakussa, että aikanaan Kreikka voisi palata halutessaan euroon ostamalla geuroillaan jälleen euroja.
Toimiva suunnitelma? Vaikea sanoa, mutta ainakin paperilla se voisi toimia kauniimmin kuin moni sotkuisa skenaario. Täysin siistiä ratkaisua Kreikan kriisille tässä vaiheessa tuskin onkaan.

Euroopan seuraava heikko lenkki alkaa murtua

Talouselämä

21.05.2012

Juuri kun luulit, että Euroopassa ei voi enää paljastua uusia heikkoja lenkkejä... Euroopassa paljastuu uusia heikkoja lenkkejä.
The Telegraph -lehti kirjoittaa, että investointipankkiirien uusin huoli on, että monet eurooppalaiset valtion tukemat lainoittajat saattavat joutua turvautumaan pian veronmaksajien apuun. Pankkiirit ovat huolissaan siitä, että yksityiset rahoituskanavat ovat kuivumassa monilta veronmaksajien takaamilta lainoittajilta.
Uusi esimerkki tästä nähtiin viime viikolla Ranskassa, kun luottoluokittaja Moody's laski asuntoluotottaja Caisse Centrale du Credit Immobilierin (3CIF) luokitusta. 3CIF on välikäsien kautta valtion omistuksessa, ja viime kädessä Ranskan valtio saattaa tulla sen apuun, jos luotottaja joutuu ongelmiin. Moody's varoitti, että 3CIF saattaa olla täysin riippuvainen veronmaksajien tuesta kuukausien sisällä.
3CIF:n tapaus voi pankkiirien huolien mukaan toimia ennakkotapauksena: ympäri Eurooppaa on sen kaltaisia "kvasi-valtionyhtiöitä", jotka toimivat yksityisten yritysten tavoin mutta jotka ovat valtioiden takaamia ja siten viime kädessä ongelmien pahentuessa voivat ajautua veronmaksajien syliin.
Ranskassa tällaisia instituutioita on paljon: ne muun muassa järjestävät asuntolainoja sekä rakentavat infrastruktuuria. Myös Italiassa tällaiset järjestelyt ovat yleisiä. Niiden kautta valtiot ovat rahoittaneet julkisia projekteja ilman että ne ovat lisänneet maiden velkaantumista. (Myös Suomessa on viritelty samankaltaista hanketta, Infra Oy:tä.)

On vielä epäselvää, kuinka laajasta ongelmasta on kyse ja kuinka monta 3CIF:n kaltaista instituutiota Euroopassa on ongelmissa. Yleensä nämä ongelmat eivät tule yksin.

On vielä epäselvää, kuinka laajasta ongelmasta on kyse ja kuinka monta 3CIF:n kaltaista instituutiota Euroopassa on ongelmissa. Yleensä nämä ongelmat eivät tule yksin.