Suojaa säästösi valuuttapaolta

Tarkoituksenani on ollut kirjoittaa eurokriisistä ja euroopan vakausmekanismista jo kuukausia mutta vasta Kreikan setelipainon käynnistys pakottaa minut olemaan ajankohtainen. Euroopan vakausmekanismista kirjoitti aikaisemmin myös Osmo Soininvaara.
En väitä, että tietäisin varmuudella euron kohtaloa, eikä taida oikeasti kukaan muukaan vaikka mitä väittäisi – Suomen pääministeriä myöten. Euro on ollut todella kiva asia kun olen voinut ostaa asioita ulkomailta maksamatta välityspalkkiota valuuttamuunnoksista. Nyt on silti aika varautua ja se todennäköisesti kannattaa vaikka euro ei kokisikaan weimartasavallan hyperinflaatiota. Euro on jo ylittänyt luottamuksensa vuoristoradan huipun ihmisten mielissä, ja nyt voidaan mennä vain alaspäin. Kysymys on vain siitä miten lujaa mennään.

Saksa, 1923. Tämä lopputulos  on epätodennäköinen. Se ei silti tee tilanteesta vähemmän vakavaa jos sinulla on eurosäästöjä. Saatat löytää tämän kuvan yläasteen historiankirjoistasi.

On aika sijoittaa euronsa toisiin, vakaisiin valuuttoihin tai kiinteään helposti likvidoitavaan (rahaksi muutettavaan) omaisuuteen. Älä säästä euroja käteisenä tai säästö- tai pankkitilille – se saattaa nimittäin tulla sinulle erittäin kalliiksi.

Euron pelastaminen on vaikeata jo siksi, että riittävän moni uskoo, ettei se onnistu ja käyttäytyy markkinoilla sen mukaisesti.
— Osmo Soininvaara blogissaan.

Tässä on kyse ensisijaisesti psykologisesta ilmiöstä, ei matemaattisesta. Matemaattisesti tarkasteltuna Kreikan kriisi ei ole kauhean vakava asia. Ihmisten mielissä se on. Se johtaa ihmisten markkinakäyttäytymisen muokkaantumiseen, koska keskimäärin ihmiset eivät käyttäydy markkinoilla rationaalisesti. Yritykset ovat siinä parempia ja ne, joilla on varaa palkata ihmisiä valvomaan varallisuuttaan.
Suosittelen muuntamaan kaikki paitsi kuukausittaiset käyttövarasi johonkin toiseen muotoon. Varhainen lintu saa madon, koska syksytalvella todennäköisesti kiihtyvä valuuttapako saattaa ajaa euron hitaaseen mutta varmaan laskuun Euroopan vakausmekanismista huolimatta ja nostaa sijoituskohteiden hintaa. Samalla yhteisiä verovarojamme käytetään yhä kasvavissa määrin eurosaldojen pelastamiseen syöksykierteeltä. Kun ihmisten mielissä luottamus euroon vakaana valuuttana katoaa, laskee myös sen kysyntä valuuttamarkkinoilla. Se johtaa vääjäämättä euron arvon laskuun, jolloin euro on vähemmän arvokas ja hinnat kaupoissa nousevat. Lopulta inflaatio syö säästösi.
EVM:n kaltaiset aloitteet ovat keinoja hidastaa euron kaatumista, joten odotettavissa ei välttämättä ole kaksikymmenkertaista inflaatiota, mutta se ei ratkaise perustavanlaatuisia ongelmia EMUn yksityisessä pankkijärjestelmässä. Historia ei toista itseään mutta se riimaa.

Lähde: Tilastokeskus

Valuuttakriisissä häviävät tavalliset kuluttajat, jotka säästävät epävakaata valuuttaa ja pääomasijoittajat voittavat voidessaan mm. ostaa inflaation köyhdyttämiltä epätoivoisilta omaisuutta pilkkahintaan helposti likvidoitavalla omaisuudellaan. Pankkikriisimme ei ole luonnonmullistus vaan pankkiyritysten pitkäaikaisen kepulikonstin tulos, jossa on voittajat ja häviäjät. Se on suoraa tulonsiirtoa veronmaksajilta yritysjäteille.
Euroinflaatio ei todennäköisesti tee lainoistasi halpoja, koska tulosi melko varmasti eivät nouse nopeammin kuin inflaatio lainaasi syö. Älä siis velkaannu lisää. Hoida mielellään velkasi pois, sillä korot saattavat lähteä nousukiitoon.

Älä osta:

• Hyödykkeitä, joiden kysyntä painottuu ”hyviin aikoihin”
  – esim. rihkamakoruja, taide-esineitä tai luksusasuntoja
• Omistuskohteita, jotka menettävät arvonsa nopeasti
  –. esim. elektroniikkaa
• Omistuskohteita, joita on vaikea muuttaa rahaksi nopeasti
• Maata tai metsää jos et tiedä mitään sen kaupallisesta arvokehityksestä

En aio käskeä sijoittamaan mihinkään tiettyihin kohteisiin, sillä en ota vastuuta mahdollisista virhesiirroistanne. Osakkeet ja rahastot, joihin eurokriisi ei vaikuta ovat yksi vaihtoehto. Asuntomarkkinat taas nauttivat Suomessa valtavasta kuplasta, joten se saattaa käyttäytyä valuuttakriisin aikoihin arvaamattomasti. Muissa valuutoissa voi säästää, ja mm. Sveitsin frangi ja Norjan kruunu ovat olleet suosittuja viimeaikoina. Jotkut seikkailunhaluisemmat investoivat erilaisiin kokeellisempiin kohteisiin kuten mm. sijoituskultaan ja -hopeaan. Rajuimmat kokeelliset ostavat Bitcoineja, joiden arvo on taas lähtenyt nousuun. Aika näyttää miten ne käyttäytyvät markkinoilla. Hulluimmat muuraavat kellarinsa täyteen sokeria.
Kun sinulla on pääomaa kiinni jossain arvonsa säilyttävässä kohteessa, voit euroromahduksen aikaan ostaa halvalla omaisuutta niiltä, jotka eivät pääomaansa kiinnittäneet. Ensin sinun tulee kuitenkin suojata säästösi romahdukselta.

PS: Sijoitusmetalleja ei yleensä lasketa verotettavaksi omaisuudeksi vaan irtaimistoksi, joten se ei vaikuta oikeuteesi esim. toimeentulotukeen.