Walhroos tylyttää EU-parlamenttia: "Teiniliiton vuosikokous, tyhmä päätös, aloittelijoita hiekkalaatikolla..."

Talouselämä

27.3.2014

Björn Wahlroos

"EU:n parlamentti on itse asiassa eräänlainen Teiniliiton vuosikokous. Sinne kerääntyy jäsenmaiden edustajia, jotka tietävät, että tämä on kohta ohi", kirjoittaa Björn Wahlroos Ajatuspaja Liberan verkkosivuilla.
"Päätösten pidemmän aikavälin seuraamuksista saa joku muu vastata. Tärkeintä on olla ajassa mukana ja päästä piireihin."
"EU:ssa ei noudateta parlamentarismia. Unionin hallitus, komissio, on käytännössä jäsenmaiden hallitusten nimittämä. Parlamentti saa kuulla ehdolla olevia jäseniä uutta komissiota nimitettäessä, mutta sen jälkeen sillä ei ole sananvaltaa asiaan. Toisin kuin jäsenmaiden kansanedustuslaitoksista, Euroopan parlamentista ei myöskään edetä hallitukseen, komissioon. Se on aloittelevien poliitikkojen hiekkalaatikko ja usein myös eräänlainen jälkilämmittelypaikka, poliittisen uran hyvin palkattu päätepysäkki", Sammon ja Nordean hallituksen puheenjohtaja tylyttää.
Wahlrioos on suivaantunut päätöksestä, jolla Euroopan parlamentti asetti tiukat rajat pankkiirien bonuksille. Vastaisuudessa muuttuva palkanosa ei ilman yhtiökokouksen määräenemmistöpäätöstä saa ylittää kiinteän palkan määrää.
"Oltakoon pankkiirien palkoista mitä mieltä tahansa, tämä oli tyhmä päätös. Se rikkoi erästä Euroopan unionin kirjoittamatonta lakia vastaan."
Aina viime vuosiin saakka EU:ssa on kunnioitettu jäsenmaiden elintärkeitä intressejä. Parlamentti ei ole säätänyt päästö- tai turvallisuusnormeja, jotka tuottaisivat ongelmia Saksan autoteollisuudelle. Se on myös jättänyt Ranskan viiniteollisuuden rauhaan ja tukenut avokätisesti Välimeren maiden oliiviöljytuotantoa. Mutta rajatessaan pankkiirien bonuksia se toimii Ison-Britannian elintärkeätä intressiä vastaan.
Lopputulosta emme vielä tiedä. Amerikkalaiset suurpankit, jotka tähän asti ovat pitäneet ulkomaisen henkilökuntansa Lontoossa, ovat kuulemma jo reagoineet. Vastaisuudessa Goldman Sachsin, J. P. Morganin ja Merrill Lynchin amerikkalaiset johtajat pysyvät amerikkalaisina, olkoonkin, että he työskentelevät Euroopassa. Ellei Euroopan parlamentin päätös kaadu EU-tuomioistuimessa, arvaan, että Britannian hallitus sallii myös brittipankeille henkilökuntansa rekisteröimisen kanaalin tai Karibian saarille. Tällainen kehitys ei ole kenenkään edun mukaista.
"Yksi asia on kuitenkin varma: päätös ei lisännyt EU-myönteisyyttä Britanniassa. Se voi osaltaan myötävaikuttaa siihen, että vuoden 2017 kansanäänestys johtaa erkaantumiseen EU:sta. Se olisi suuri tappio Euroopalle.", Wahlroos kirjoittaa.

(Isäntä: Suurpääoma korjailee virheitä!! Missä työväen suunnannäyttäjät ovat??)

Saiko suuri raha tilaisuuden livahtaa turvaan?

Analyysi Kyproksen pankit pysyvät kiinni ja käteisnostojen rajoitukset jatkuvat pidempään kuin piti. Ilmeisesti rajoituksista ei ole kaikille asiakkaille yhtä pahaa haittaa, sillä suuri raha näyttää keksineen keinot livahtaa kriisiä karkuun. Tukkutallettajat näyttävät siirtäneen miljardeja euroja parempaan talteen. Tavalliselle tallettajalle liikenee satanen päivässä.

Jan Hurri

27.3.2013

 

Analyysi

Pankkien tavallisille asiakkaille tämä tarkoittaa rahasiirtojen ja -nostojen rajoituksia. Tilisiirrot eivät toimi lainkaan. Pankkiautomaateista yleisö voi nostaa säästöjään sata euroa päivässä, jos automaateissa riittää seteleitä.
Rahavarojen jämähtäminen suljettuihin pankkeihin on muuttanut kansalaisten arkielämän erittäin hankalaksi, sillä kriisioloissa Kypros on siirtynyt käytännössä kokonaan käteistalouteen.
Talousviranomaiset perustelevat pankkien kiinni pitämistä rahoitusolojen ja maan pankkijärjestelmän vakauttamisella.
Kyse lienee myös talletuspaon ennalta ehkäisemisestä. Kriisin ja kriisitoimien säikäyttämät tallettajat eivät ryntää tyhjentämään pankkitilejään niin kauan kuin pankit ovat kiinni.
Kriisipankkien suurimmilla tukkutallettajilla – tai ainakin nokkelimmalla osalla tukkutallettajista – voivat asiat olla paremmin. Heitä pankkien sulkemiset ja raharajoitukset eivät välttämättä haittaa samalla tavoin kuin tavallista kansaa.
Ilmeisesti osa Kyproksen kansainvälisistä suursijoittajista on keksinyt keinot, miten siirtää mammonaa parempaan talteen, vaikka saaren pankit ovat kiinni.
Runsaasti rahaa
virrannut turvaan
Kriisitoimien kuluessa Kyproksen pankeista on nähtävästi poistunut jopa satoja miljoonia euroja päivittäin, vaikka pankit ovat olleet kiinni ja rahaliikenne virallisesti poikki.
Rahavirta pankeista ja koko saarelta muualle turvaan näyttää rajoituksista huolimatta paisuneen pelkästään pankkisulun aikana miljardien eurojen mittaiseksi.
Siirtojen takana lienevät lähinnä kriisipankkien ulkomaiset suurtallettajat, kuten venäläiset liikemiehet, joiden talletuksia leikkaamalla oli tarkoitus kattaa pankkien tappioita.
Rahapaosta ja pankkisulun vuotamisesta ovat kertoneet esimerkiksi saksalaislehti Frankfurter Allgemeine Zeitung FAZ ja uutistoimisto Reuters, jotka ovat saaneet rahasiirroista vihiä muun muassa keskuspankkilähteiltään.
Rahaa näyttää poistuneen esimerkiksi Kyproksen pankkien ulkomailla sijaitsevien sivukonttoreiden ja tytärpankkien kautta.
Esimerkiksi kriisipankki Laiki Bankin Lontoon superrikkaiden Mayfairin kaupunginosassa toimiva konttori ja muut ulkomaankonttorit olivat tiettävästi koko viime viikon toiminnassa. Niiden asiakkailla oli tilaisuus siirtää varojaan parempaan talteen rajoituksitta.
Europäättäjien moka
antoi aikaa siirtoihin
Kriisipankkien Kyproksella sijaitsevat pääkonttorit ja kaikki saarella sijaitsevat sivukonttorit ovat olleet toista viikkoa visusti kiinni, mutta pankkien ulkomailla sijaitsevat yksiköt ovat saaneet jatkaa toimintaansa kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Pankkien ulkomaankonttoreilla ja niiden asiakkailla oli erivapaus europäättäjien runsas viikko sitten sopimasta Kyproksen ensimmäisestä ja saman tien maan parlamentissa kaatuneesta "pelastuspaketista".
Tuossa onnettomassa "pelastuksessa" pankkien tappioita oli tarkoitus kattaa leikkaamalla ensi kerran pala kaikista talletuksista. Talletussuojan murtaminen raivostutti Kyproksen parlamentin, joka kaatoi aikeen.
Siitä alkoi viikon kestänyt kädenvääntö europäättäjien ja Kyproksen johdon välillä.
Pankit pysyivät kinastelun ajan kiinni. Paitsi eivät niiden ulkomaiset sivukonttorit.
Kriisipankkien kansainvälisille suurtallettajille päättäjien ensimmäinen yritys käydä talletusten kimppuun oli kuin varoituslaukaus. Ja kriisitoimista kinastelu oli kuin varta vasten varainsiirtoihin varattua varoaikaa.
Verhoiltu varoitus
tappioiden vaarasta
Viime viikonloppuna uudemman kerran sovituissa kriisitoimissa on tarkoitus pilkkoa ja lakkauttaa Kyproksen kahdesta suuresta kriisipankista pienempi, Laiki Bank.
Kriisipankin kehnot saatavat ja suojattomat talletukset ja muu riskirahoitus eristetään roskapankiksi ja tarvittavilta osin mitätöidään. Hyvät saatavat ja suojatut talletukset yhdistetään Bank of Cyprus -pankkiin.
Lakkautettavan Laiki Bankin Lontoon sivukonttori kertoi runsas viikko sitten solmitun ensimmäisen "pelastuspaketin" jälkeen, että se voi jatkaa toimintaansa tavalliseen tapaan ilman asiakkaiden pelkoa talletusten leikkauksista.
Laiki Bank kertoi asiakkailleen hyvissä ajoin myös sen, että Lontoon sivukonttorin talletukset eivät nauti Britannian vaan Kyproksen talletussuojaa.
Senkin pankki teki asiakkailleen selväksi, että yli 100 000 euron rahasummat eivät nauti minkäänlaista talletussuojaa vaan voivat olla vaarassa.
Samoin pankki muistutti asiakkaitaan siitä, että asiakkaan talletuksia voidaan käyttää saman asiakkaan maksamattomien velkojen kattamiseen.
Asiakkaiden ajan tasalla pitäminen ja riskiasemasta muistuttaminen on kriisipankilta toki huomaavaista ja hyvää asiakaspalvelua. Samalla se on osaltaan ollut tehokas muistutus, että asiakkaiden on korkea aika nostaa ylimääräiset varat turvaan.
Jos FAZ:n ja Reutersin tiedot ja lähteet pitävät kutinsa, juuri näin moni kriisipankkien miljoona-asiakas on tehnytkin.
Varoitus voi säästää
suurilta tappioilta
Rahaa näyttää poistuneen Kyprokselta saaren pankkien Lontoon ja muiden Länsi-Euroopassa sijaitsevien toimipisteiden lisäksi ainakin Venäjälle.
Toinen suurista kriisipankeista, Bank of Cyprus, omistaa enemmistön venäläispankki Uniastrumista, ja tämä on jatkanut emopankin kriisistä ja raharajoituksista huolimatta normaalisti toimintaansa.
Pankin asiakkaat ovat voineet nostaa varojaan rajoituksetta sillä välin, kun emopankin konttorit kotisaarella pysyvät kiinni ja viranomaiset valmistelevat suurten talletusten leikkauksia.
Nostoihin onkin ollut hyvät perusteet ainakin europäättäjien ensimmäisestä Kyproksen "pelastusyrityksestä" lähtien. Siitä lähtien pankkien suurilla rahoittajilla on ollut täysi syy varautua tappioihin – esimerkiksi karkuun livahtamalla.
Pankkien suurimmilla tukkutallettajilla on ollut erityisen hyvä syy pelkoon ja varotoimiin, sillä suojaamattomia talletuksia uhkaavat erittäin raskaat leikkaukset.
Tiistaina Kyproksen talousviranomaiset arvioivat suurtallettajien menettävän talletussuojan ylittävistä sijoituksistaan jopa 40 prosenttia. Miljoonasta eurosta 40 prosenttia on 400 000 euroa ja miljardista eurosta se on 400 miljoonaa euroa.
Kukapa ei moisia summia yrittäisi siirtää turvaan tappioiden alta – varsinkin, jos saa ajoissa varoituksen ja tilaisuuden turvasiirtojen ja -nostojen toteuttamiseen.
Miljoona-asiakas voi
päästä pälkähästä
Lontoossa toimivan Laiki Bankin sivukonttorin julkaisemasta asiakastiedotteesta ilmenee vain vähän verhoillun tappiovaroituksen lisäksi ainakin yksi mahdollinen syy, miksi miljoona-asiakas voi joissakin tapauksissa jättää talletuksensa siirtämättä.
Se ilmenee vapaasti suomennetusta lauseesta: "Tallettajan talletuksia voidaan käyttää saman tallettajan velkojen ja luottojen kattamiseen".
Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kriisipankkiin varojaan tallettanut mutta saman määrän luottoja nostanut asiakas voi parhaassa tapauksessa unohtaa koko jupakan.
Jos talletus on luoton vakuutena eikä luotolla hankittu muu omaisuus ole samassa pankissa tämän tai minkään muunkaan luoton panttina, voi asiakas päästä pälkähästä jättämällä talletuksen ja luoton roskapankkiin – mutta pitämällä luotolla hankkimansa omaisuuden hyvänään.
Talletusten, luottojen ja panttien ketjuttaminen voi olla yksi keino kyseenalaista alkuperää olevien varojen pesemiseen, mutta se voi olla myös yksi keino päästä kriisipankista eroon suuremmitta vahingoitta.
Pankkiautomaateilla sitä päivän ainoaa satasen seteliä jonottavilla kansalaisilla ei moisia keinoja ole.