Ulkoisen ja sisäisen devalvaation vertailua osa I: sisäinen devalvaatio tappaa kotitaloudet
Marraskuu 24, 2012
Tyhmyri's blog
Koska sisäisen devalvaation onnellisuutta ja välttämättömyyttä korostavat puheenvuorot ja äänenpainot alkavat yleistyä on syytä harrastaa hieman matematiikkaa aiheen osalta. Ensimmäinen laskutoimitus on katsoa kuinka Espoossa asuvalle keskituloiselle perheelle (kaksi töissä käyvää aikuista ja kaksi alaikäistä lasta sekä asuntolaina) käy kun verrataan sisäisen ja ulkoisen devalvaation vaikutuksia. Hyvin yksinkertainen laskelma paljastaa, että sisäinen devalvaatio heikentää kotitalouden reaaliansioita paljon enemmän kuin vastaavan prosentin ulkoinen devalvaatio.
Tarkastelen tässä pelkästään sisäisen ja ulkoisen devalvaation vaikutusta kotitalouden tasolla. Yksi syy on se, että pelkästään tuosta tarkastelusta tulee itsessään aika laaja. Toinen syy on se, että kotitalouden osalta arvio on helpompi tehdä. Yritän kuitenkin pikaisesti palata myös koko kansantaloutta koskevalla jutulla tähän devalvaatiovertailuun.
Myönnettäköön, että myös tämä laskelma on täynnä yksinkertaistuksia ja olettamuksia. Osa olisi muutettavissa reaalisen dataan perustuviksi arvioiksi, mutta olen liian laiska kaivamaan lukuja Irlannin, Kreikan, Espanjan ja Portugalin osalta julkisia lähteitä käyttäen. Joku, joka haluaa kiistää laskelmani ja päätelmäni tehköön tuon kiistämisen todellisella datalla.
Jopa tämä minun yksinkertaistettu laskelmani näyttää, että sisäisen devalvaation mainosmiehet eivät joko osaa laskea tai valehtelevat aivan tietoisesti. Kuten jo kirjoitin, jos joku on laskelmieni kanssa eri mieltä, niin kaivakoon todelliset luvut PIIGS-maista ja osoittakoon laskelmani vääriksi.
Mutta ensiksi joukko niitä pohjaoletuksia, joita olen laskelmassa käyttänyt. Osa on laskemista helpottavia yksinkertaistuksia, osa on karkeita arvioita. Laskelma on seuraavassa kuvassa, mutta muutama kommentti ennen kuvaa.
Olen käyttänyt esimerkkiperheenä kaksi aikuista, kaksi alaikäistä lasta –perhettä. Olen olettanut molempien aikuisten palkkatuloksi noin keskimääräisen ansiotason eli 3200€/kk. Asuinpaikkakunta Espoo.
En ole vuosituloissa huomioinut mitään muuta kuin tuon kuukausiansion.
Verot ja veroprosentin olen laskenut www.vero.fi –laskuria käyttäen (kuvan kohta (A)). Vähennykset olen ravistanut ns hihasta.
Asuntolainen (B) määrän olen myös ravistanut hihasta. Mitä suurempi kuukausierä, niin sitä ikävämmin sisäinen devalvaatio esimerkkiperhettä satuttaa.
Esimerkkiperheellä on kunnianhimoinen tavoite säästää 700 euroa kuukaudessa (C). Auto pitää uusia ja toiveissa on kesämökki ja ehkä jopa sijoitusasunnon tai vastaavan hankinta. Lisäksi on hyvä laittaa rahaa jemmaan pahan päivän varalle. Vastuullista taloudenpitoa harrastava ja normaali perhe.
Esimerkkiperheen kulutuksen jakautuminen eri kohteisiin laskelmassa olevien prosenttien mukaisesti on Tilastokeskukselta ja vuoden 2010 lukuja.
Katsotaan sitten sitä laskelmaa. Olkaa hyvä.
Laskelma on tylyä katsottavaa. Sisäinen 20% devalvaatio rokottaisi esimerkkiperhettäni siten, että käytettävissä olevat tulot putoaisivat noin 25% ja kyky säästää rahaa tulevia hankintoja varten putoaisi yli 50%. Toisin sanoen sisäisen devalvaation köyhdyttävä vaikutus on tuntuvasti suurempi kuin devalvaatioprosentti ja tämä huolimatta siitä, että sisäisen devalvaation vaikutukset eivät hintajäykkyyden vuoksi millään keinolla tuottaisi palkkojen leikkausprosenttia vastaavaa vientihintojen laskua. Vientihintojen tuntuva lasku käytännössä edellyttäisi tavoitetta huomattavasti suurempaa sisäisen devalvaation prosenttia.
Ulkoisen devalvaation tapauksessa kyky säästää myös putoaisi, mutta prosentteina paljon, paljon vähemmän kuin sisäisen devalvaation tapauksessa. Laskelmassa ei ole huomioitu suoraan rahan arvon muutosta, mutta siitä sen jälkeen kun laskelman kommenttikohdat on käsitelty.
Seuraavaksi laskelmiin liittyvät huomiot/kommentit:
(1) Olen arvioinut, että asumisen ja energian osalta 20% devalvaatio näkyy hinnoissa 15% muutoksena ulkoisen devalvaation tapauksessa ja 5% muutoksena sisäisen osalta. Kertoimena käytin 0,95 sisäisen devalvaation tapauksessa ja 1,15 ulkoisen osalta. Syynä se, että energia on monelta osin tuontitavaraa.
(2) Elintarvikkeiden osalta arvioin 20% devalvaation näkyvän hinnoissa 10% muutoksena molemmissa tapauksissa.
(3) Vapaa-ajan osalta arvioin 20% devalvaation tuottavan hinnoissa 10% muutoksen.
(4) Koska liikenteeseen tarvittava energia ja liikennevälineet ovat tuontikamaa, niin 20% devalvaatio siirtyy suoraan hintoihin ulkoisen devalvaation kanssa mutta tuskin vaikuttaa sisäisen devalvaation tapauksessa.
(5) Hotellit, kahvilat, ravintolat –hinnoissa arvioin 20% devalvaation näkyvän 10% muutoksena.
(6) Kodin kalusteissa yms 20% vaikuttaa 10%.
(7) Alkoholi ja tupakka ovat suurelta osin tuontikamaa. Siksi sisäinen devalvaatio ei laske hintoja, mutta ulkoinen nostaa hintoja suoraan 20%.
(8) Terveyden osalta arvioin, että 20% tuottaa 10% hintamuutoksen.
(9) Tietoliikenteen osalta arvioin, että ulkoinen devalvaatio nostaa hintoja täysimääräisesti mutta sisäinen ei vaikuta hintoihin.
(10) Koulutuksen osalta arvioin, että sisäinen 20% devalvaatio laskisi hintoja 10% ja ulkoisen devalvaation tapauksessa vaikutusta ei käytännössä olisi.
(11) Kohdan Muut osalta oletan 20% delvalvaation tuottavan 10% muutoksen kummassakin tapauksessa.
(12) Menot on laskettu suoraan laskelman perusteena olleita lukuja käyttäen.
(13)–(15) Olen tässä käyttänyt pelkkiä nominaalisia suureita. Vaikka oletettaisiin, että sisäisen devalvaation tapauksessa rahan arvo reaalisesti nousisi noin 10% ja ulkoisen devalvaation tapauksessa laskisi noin 10%, niin lopputulos jää silti samaksi. Ulkoinen devalvaatio on esimerkkiperheelle joka tapauksessa edullisempi vaihtoehto.
Kaiken kaikkiaan normaalin palkansaajaperheen näkökulmasta sisäinen devalvaatio on kammottava vaihtoehto, joka niistää reaaliansioita erittäin tuntuvasti. Esimerkkiperheeni tapauksessa vastuullisen taloudenpidon esimerkkiperhe muuttuisi sisäisen devalvaation kautta lähes kädestä-suuhun elintavan edustajiksi. Lisäksi he voisivat unohtaa ajatukset uudesta autosta tai kesämökistä.
Ulkoisen devalvaation tapauksessa köyhtymistä myös tapahtuisi ja auton tai kesämökin hankinta lykkääntyisi, mutta ei muuttuisi mahdottomaksi.
Kuten jo kirjoitin, kukaan sisäistä devalvaatiota mainostava on tuskin tehnyt alkeellisimpiakaan taloudellisia analyysejä sisäisen devalvaation todellisista vaikutuksista. Sisäistä devalvaatiota hyvänä keinona kehuva ja ratkaisuksi vaativa joko valehtelee tietoisesti tai ei ymmärrä taloudesta yhtään mitään – laskelmieni ja analyysini kanssa eri mieltä olevat voivat esittää omat laskelmansa perusteluineen kumotakseen analyysini tulokset. Mielellään empiirisillä luvuilla sisäistä devalvaatiota yrittävistä PIIGS-maista, kiitos.
Yritän jollain aikataululla saada tehtyä vastaavantyyppisen postauksen koko kansantalouden osalta.
Edit: Laskelmassa on mukana sellainen virhe, että asuntolainan korkovähennys on tainnut tulla lasketuksi molemmilla perheen aikuisille jäsenille. En ehdi korjata sitä nyt heti mobiiliyhteyden ylitse, mutta kyseinen virhe ei vaikuta niihin mekanismeihin, joiden vuoksi sisäinen devalvaatio on kotitaloudelle huomattavasti epäedullisempi kuin ulkoinen devalvaatio.
Tyhmyri's blog
Koska sisäisen devalvaation onnellisuutta ja välttämättömyyttä korostavat puheenvuorot ja äänenpainot alkavat yleistyä on syytä harrastaa hieman matematiikkaa aiheen osalta. Ensimmäinen laskutoimitus on katsoa kuinka Espoossa asuvalle keskituloiselle perheelle (kaksi töissä käyvää aikuista ja kaksi alaikäistä lasta sekä asuntolaina) käy kun verrataan sisäisen ja ulkoisen devalvaation vaikutuksia. Hyvin yksinkertainen laskelma paljastaa, että sisäinen devalvaatio heikentää kotitalouden reaaliansioita paljon enemmän kuin vastaavan prosentin ulkoinen devalvaatio.
Tarkastelen tässä pelkästään sisäisen ja ulkoisen devalvaation vaikutusta kotitalouden tasolla. Yksi syy on se, että pelkästään tuosta tarkastelusta tulee itsessään aika laaja. Toinen syy on se, että kotitalouden osalta arvio on helpompi tehdä. Yritän kuitenkin pikaisesti palata myös koko kansantaloutta koskevalla jutulla tähän devalvaatiovertailuun.
Myönnettäköön, että myös tämä laskelma on täynnä yksinkertaistuksia ja olettamuksia. Osa olisi muutettavissa reaalisen dataan perustuviksi arvioiksi, mutta olen liian laiska kaivamaan lukuja Irlannin, Kreikan, Espanjan ja Portugalin osalta julkisia lähteitä käyttäen. Joku, joka haluaa kiistää laskelmani ja päätelmäni tehköön tuon kiistämisen todellisella datalla.
Jopa tämä minun yksinkertaistettu laskelmani näyttää, että sisäisen devalvaation mainosmiehet eivät joko osaa laskea tai valehtelevat aivan tietoisesti. Kuten jo kirjoitin, jos joku on laskelmieni kanssa eri mieltä, niin kaivakoon todelliset luvut PIIGS-maista ja osoittakoon laskelmani vääriksi.
Mutta ensiksi joukko niitä pohjaoletuksia, joita olen laskelmassa käyttänyt. Osa on laskemista helpottavia yksinkertaistuksia, osa on karkeita arvioita. Laskelma on seuraavassa kuvassa, mutta muutama kommentti ennen kuvaa.
Olen käyttänyt esimerkkiperheenä kaksi aikuista, kaksi alaikäistä lasta –perhettä. Olen olettanut molempien aikuisten palkkatuloksi noin keskimääräisen ansiotason eli 3200€/kk. Asuinpaikkakunta Espoo.
En ole vuosituloissa huomioinut mitään muuta kuin tuon kuukausiansion.
Verot ja veroprosentin olen laskenut www.vero.fi –laskuria käyttäen (kuvan kohta (A)). Vähennykset olen ravistanut ns hihasta.
Asuntolainen (B) määrän olen myös ravistanut hihasta. Mitä suurempi kuukausierä, niin sitä ikävämmin sisäinen devalvaatio esimerkkiperhettä satuttaa.
Esimerkkiperheellä on kunnianhimoinen tavoite säästää 700 euroa kuukaudessa (C). Auto pitää uusia ja toiveissa on kesämökki ja ehkä jopa sijoitusasunnon tai vastaavan hankinta. Lisäksi on hyvä laittaa rahaa jemmaan pahan päivän varalle. Vastuullista taloudenpitoa harrastava ja normaali perhe.
Esimerkkiperheen kulutuksen jakautuminen eri kohteisiin laskelmassa olevien prosenttien mukaisesti on Tilastokeskukselta ja vuoden 2010 lukuja.
Katsotaan sitten sitä laskelmaa. Olkaa hyvä.
Laskelma on tylyä katsottavaa. Sisäinen 20% devalvaatio rokottaisi esimerkkiperhettäni siten, että käytettävissä olevat tulot putoaisivat noin 25% ja kyky säästää rahaa tulevia hankintoja varten putoaisi yli 50%. Toisin sanoen sisäisen devalvaation köyhdyttävä vaikutus on tuntuvasti suurempi kuin devalvaatioprosentti ja tämä huolimatta siitä, että sisäisen devalvaation vaikutukset eivät hintajäykkyyden vuoksi millään keinolla tuottaisi palkkojen leikkausprosenttia vastaavaa vientihintojen laskua. Vientihintojen tuntuva lasku käytännössä edellyttäisi tavoitetta huomattavasti suurempaa sisäisen devalvaation prosenttia.
Ulkoisen devalvaation tapauksessa kyky säästää myös putoaisi, mutta prosentteina paljon, paljon vähemmän kuin sisäisen devalvaation tapauksessa. Laskelmassa ei ole huomioitu suoraan rahan arvon muutosta, mutta siitä sen jälkeen kun laskelman kommenttikohdat on käsitelty.
Seuraavaksi laskelmiin liittyvät huomiot/kommentit:
(1) Olen arvioinut, että asumisen ja energian osalta 20% devalvaatio näkyy hinnoissa 15% muutoksena ulkoisen devalvaation tapauksessa ja 5% muutoksena sisäisen osalta. Kertoimena käytin 0,95 sisäisen devalvaation tapauksessa ja 1,15 ulkoisen osalta. Syynä se, että energia on monelta osin tuontitavaraa.
(2) Elintarvikkeiden osalta arvioin 20% devalvaation näkyvän hinnoissa 10% muutoksena molemmissa tapauksissa.
(3) Vapaa-ajan osalta arvioin 20% devalvaation tuottavan hinnoissa 10% muutoksen.
(4) Koska liikenteeseen tarvittava energia ja liikennevälineet ovat tuontikamaa, niin 20% devalvaatio siirtyy suoraan hintoihin ulkoisen devalvaation kanssa mutta tuskin vaikuttaa sisäisen devalvaation tapauksessa.
(5) Hotellit, kahvilat, ravintolat –hinnoissa arvioin 20% devalvaation näkyvän 10% muutoksena.
(6) Kodin kalusteissa yms 20% vaikuttaa 10%.
(7) Alkoholi ja tupakka ovat suurelta osin tuontikamaa. Siksi sisäinen devalvaatio ei laske hintoja, mutta ulkoinen nostaa hintoja suoraan 20%.
(8) Terveyden osalta arvioin, että 20% tuottaa 10% hintamuutoksen.
(9) Tietoliikenteen osalta arvioin, että ulkoinen devalvaatio nostaa hintoja täysimääräisesti mutta sisäinen ei vaikuta hintoihin.
(10) Koulutuksen osalta arvioin, että sisäinen 20% devalvaatio laskisi hintoja 10% ja ulkoisen devalvaation tapauksessa vaikutusta ei käytännössä olisi.
(11) Kohdan Muut osalta oletan 20% delvalvaation tuottavan 10% muutoksen kummassakin tapauksessa.
(12) Menot on laskettu suoraan laskelman perusteena olleita lukuja käyttäen.
(13)–(15) Olen tässä käyttänyt pelkkiä nominaalisia suureita. Vaikka oletettaisiin, että sisäisen devalvaation tapauksessa rahan arvo reaalisesti nousisi noin 10% ja ulkoisen devalvaation tapauksessa laskisi noin 10%, niin lopputulos jää silti samaksi. Ulkoinen devalvaatio on esimerkkiperheelle joka tapauksessa edullisempi vaihtoehto.
Kaiken kaikkiaan normaalin palkansaajaperheen näkökulmasta sisäinen devalvaatio on kammottava vaihtoehto, joka niistää reaaliansioita erittäin tuntuvasti. Esimerkkiperheeni tapauksessa vastuullisen taloudenpidon esimerkkiperhe muuttuisi sisäisen devalvaation kautta lähes kädestä-suuhun elintavan edustajiksi. Lisäksi he voisivat unohtaa ajatukset uudesta autosta tai kesämökistä.
Ulkoisen devalvaation tapauksessa köyhtymistä myös tapahtuisi ja auton tai kesämökin hankinta lykkääntyisi, mutta ei muuttuisi mahdottomaksi.
Kuten jo kirjoitin, kukaan sisäistä devalvaatiota mainostava on tuskin tehnyt alkeellisimpiakaan taloudellisia analyysejä sisäisen devalvaation todellisista vaikutuksista. Sisäistä devalvaatiota hyvänä keinona kehuva ja ratkaisuksi vaativa joko valehtelee tietoisesti tai ei ymmärrä taloudesta yhtään mitään – laskelmieni ja analyysini kanssa eri mieltä olevat voivat esittää omat laskelmansa perusteluineen kumotakseen analyysini tulokset. Mielellään empiirisillä luvuilla sisäistä devalvaatiota yrittävistä PIIGS-maista, kiitos.
Yritän jollain aikataululla saada tehtyä vastaavantyyppisen postauksen koko kansantalouden osalta.
Edit: Laskelmassa on mukana sellainen virhe, että asuntolainan korkovähennys on tainnut tulla lasketuksi molemmilla perheen aikuisille jäsenille. En ehdi korjata sitä nyt heti mobiiliyhteyden ylitse, mutta kyseinen virhe ei vaikuta niihin mekanismeihin, joiden vuoksi sisäinen devalvaatio on kotitaloudelle huomattavasti epäedullisempi kuin ulkoinen devalvaatio.
Ulkoisen ja sisäisen devalvaation vertailua osa II: Miksi ulkoinen devalvaatio nostaa talouden lamasta?
Tyhmyri's blog
Hyvin tavallinen virhe, joka sisäistä ja ulkoista devalvaatiota vertailtaessa tehdään, on vientihintojen yksioikoinen tuijottaminen. Ulkoisen devalvaation voima on kuitenkin vain osittain seurausta oman vientiteollisuuden kilpailukyvyn parantumisesta. Tuota kilpailukyvyn parantumista suurempia useissa tapauksissa ovat muut ulkoisen devalvaation taloutta piristävät vaikutukset. Sisäisellä devalvaatiolla ei ole vastaavankaltaisia positiivisia sivuvaikutuksia.
En jaksa kaivaa lukuja näistä ilmiöistä vaan esitän ne sanallisesti. Mikäli tarvetta ilmenee, niin voin tarvittaessa käyttää matemaattisia harakanvarpaita, mutta ehkä sille ei tarvetta oikeasti ole.
Ulkoisen devalvaation eli oman valuutan arvon lasku suhteessa toisten maiden valuuttoihin vaikuttaa taloutta piristävästi seuraavien mekanismien kautta:
- Vientiteollisuuden kilpailukyky paranee.
- Tuontitavarat muuttuvat kalliimmiksi.
- Kotimarkkinatuotannon kilpailukyky paranee.
- Inflaatio-odotukset vahvistuvat.
Kun tuontitavarat muuttuvat kalliimmiksi ostetaan niitä vähemmän kuin ennen. Tällä on suora positiivinen vaikutus vaihtotaseeseen. Tuontitavaroiden kallistuminen lisäksi vaikuttaa kotimarkkinatuotannon kilpailukykyyn positiivisesti, sillä ulkoisessa devalvaatiossa kotimarkkinatuotannon tuotteiden hinta ei nouse vastaavassa määrin kuin tuontitavaran. Tämä tarkoittaa lisääntyvää kysyntää kotimarkkinoilla toimiville yrityksille ja parantuvaa työllisyyttä, mikä taas lisää kysyntää ja parantaa työllisyyttä entisestään.
Itse asiassa taitaa olla niin, että työllisyyden kasvusta hämmästyttävän suuri tai jopa suurin osa selittyy kotimarkkinatuotannon parantuneella kilpailukyvyllä kuin vientiteollisuuden työntekijämäärän kasvulla. Ulkoisen devalvaation seurauksena kiinalaiset kengät kallistuvat vaikkapa 20% ja kotimaisen tuotannon tuotteet suhteessa halpenevat melkein saman verran. Kotimainen kenkävalmistus kokee kysyntäbuumin.
Inflaatio-odotusten vahvistuminen on yksi ulkoisen devalvaation tehokkaista taloutta innostavia vaikutuksia. Koska ulkoisen devalvaation jälkeen kaikki odottavat inflaation kiihtyvän, niin käteisen rahan hallussapito ei vaikuta yhtä fiksulta ajatukselta kuin ennen. Sillä tuolla rahalla saa huomenna vähemmän kuin tänään koska kaikki hinnat nousevat.
Nousseet inflaatio-odotukset lisäävät investointihalukkuutta, sillä raha kannattaa laittaa tuottamaan nyt koska sillä saa huomenna vähemmän kuin tänään. Raha lähtee paremmin kiertoon ja talous piristyy myös tuon mekanismin kautta.
Kaiken kaikkiaan on niin, että jos pieni avoin kansantalous joutuu samankaltaiseen tilanteeseen kuin missä Suomi on nyt, niin ulkoisella devalvaatiolla voidaan tilanne korjata pienimmin mahdollisin vahingoin.
Minun on todellakin ikävä markkaa ja itsenäistä rahapolitiikkaa.
