"KAUAN ELÄKÖÖN KAPITALISMI": HÄTÄHUUTOKO TÄMÄ ON!?

Wahlroos: Yrittäjä on kapitalismin pelastaja

Torstai 10.05.2012
 
”Minä en luo vaurautta, sinä onneksi luot”, sanoo professori Tom G. Palmer pankinjohtaja Björn Walhroosille väittelyssä kapitalismin moraalista.

Vakuutusyhtiö Varman hillitty auditorio on täyttynyt keski-iän paremmalla puolella olevista miespuolisista yritysjohtajista. Odotukset ovat kovat, sillä luvassa on debatti pankinjohtaja Björn Wahlroosin ja amerikkalaisen professorin Tom G. Palmerin välillä. Aiheena on kapitalismin moraali. Vastakkainasettelu jää heikoksi, sillä molemmat herrat ovat yhtä mieltä perusasioista: toimiakseen kapitalismi tarvitsee kahta asiaa: omaisuudensuojaa ja pääomien vapaata liikkuvuutta.
Yhdestä asiasta he ovat suorastaan liikuttavan yksimielisiä: kunnia on annettava vaurauden luojille eli yrittäjille. Kapitalismin moraali on yrittäjistä riippuvainen.
"Minä en luo vaurautta, sinä onneksi luot", sanoo yliopistomies Palmer ja taputtaa Walhroosia olkapäälle.

"Satojen vuosien ajan yrittäjiä on ylenkatsottu. Se on kulttuurisesti takapajuista ja väärin. Vaurauden luojia täytyy kunnioittaa", professori lisää. 

Palmer on kirjoittanut kirjan Kapitalismin moraali. Kirjan eräs opetus on, että moraalia uhkaa kapitalismin vajavainen versio, niinsanottu hyväveli-kapitalismi. Se kukkii parlamenteissa ja suuryrityksissä ympäri maailman.
Palmer käyttää esimerkkinä General Motorsia, yksityistä yritystä, joka pelastettiin kalliisti veronmaksajien rahoilla.
"Kysyin Occupy Wall Street -tapahtumassa olleilta ihmisiltä miksi he ovat vihaisia. Kävi ilmi, että he olivat vihaisia samoista asioista kuin minä: valtioiden takauksista ja groteskista epäoikeudenmukaisuudesta", Palmer sanoo.

Ay-liike lyö kapuloita rattaisiin

Björn Wahlroosin mielestä kapitalismi on luonut paljon enemmän vaurautta ja onnea kuin kärsimystä. Kapitalismin suurin saavutus on sitä suojaava järjestelmä. Walhroosin mukaan ammattiyhdistysliike on tehnyt parhaansa heikentääkseen kapitalistisen järjestelmän toimivuutta.
"Minimipalkka on ay-liikkeen luoma mekanismi, jolla pidetään ulkomaiset työntekijät pois suomalaisilta työmarkkinoilta. Työttömyys on ay-liikkeen – työvoiman kartellin – aiheuttamaa".
Professori Palmer mielestä velkakriisi on yksi suurimmista kapitalismin uhkista.
"Kattamattomia vastuita on 80 000 miljardin dollarin edestä. Koko maailmassa ei ole rahasummaa, jolla se maksetaan. Koko kapitalistinen järjestelmä on vaarassa. Tarvitsemme vahvan moraalisen kompassin, joka estää populistiset hyökkäykset markkinataloutta vastaan", hän sanoo.

Säpinä puuttuu kapitalismista

Provokaatiota luomaan paikalle on kutsuttu SDP:n puoluesihteeri Mikael Jungner (senkin k.). Hänen mukaansa kapitalismin eräs ongelma on se, ettei sen ympärille ole syntynyt säpinää, kansanliikettä eikä inspiroituneiden ihmisten joukkoa.
"Enemmän naisia, vähemmän miehiä", ehdottaa Jungner parannuskeinoksi.
Jungnerin mielestä raha yksinään on kehittyneissä maissa yhä huonompi motivaattori eikä kapitalismi voi toimiakseen perustua pelkkään rahaan. Siitä ovat osoituksena esimerkiksi Occupy Wall Street-liike ja avointen käyttöjärjestelmien suosio.
"Nokia on tuhoutunut muutamassa vuodessa. Siellä ei ymmärretty mikä motivoi ihmisiä ja miten ihmisryhmät tekevät yhteistyötä keskenään. Se on yksi kalleimmista opetuksista, joka Suomessa on saatu", Jungner sanoo.

Merina Salminen


                                              

Rajuja ehdotuksia euron krisiin ratkaisuksi - "helikopterirahaa", käteisestä luopuminen?

Talouselämä, 10.5.2011

Citin ekonomisti Willem Buiterilla on rajuja lääkkeitä euron tautiin.

Pähkinänkuoressa ilmaistuna Buiterin älynväläys  on seuraava: keskuspankkien pitäisi laittaa seteli-koneet laulamaan! 

Buiter kirjoittaa uudessa markkinakatsauksessaan, ett keskuspankkien olisi hyvinkin helppoa luoda "helikopterirahaa", jota ne pudottaisivat talouteen sen virkistämiseksi.

Tämä tarkoittaisi käytännössä esimerkiksi, että Euroopan keskuspankki laskisi korkotasonsa nollaan nykyisestä yhdestä prosentista. Lisäksi keskuspankit käyttäisivät nykyistä mielikuvituksellisimpia "määrällisen helpottamisen" keinoja - eli työntäisivät lisää rahaa markkinoille eivätkä "sterilisoisi" sitä imemällä rahaa pois markkinoilta jostain muualta.

Tavoite Buiterin mukaan olisi, että keskuspankki käytännössä syöttäisi rahaa talouteen siten, että se ei juuttuisi pankkijärjestelmään, niin kuin nyt on käynyt.

Tietysti ilmeinen ongelma tässä ajatuksessa on, että se ruokkisi inflaatiota. Buiter ei kuitenkaan usko, että ratkaisu synnyttäisi kovin vakavaa ja pitkäaikaista inflaatiota - ja joka tapauksessa nykyistä korkeampi infaatio on tarpeen velkavuorien madaltamiseksi.

(Sattumaa tai ei, Saksan keskuspankki on tällä viikolla vihjannut suhtautuvansa aiempaa joustavammin inflaation nousuun.)

Korkotason laskeminen nykyiseltä alhaalta tasolta ei ole enää helppoa, mutta tähän Buiterilla on vielä epäsovinnaisempi ratkaisu: luopuminen nykyisen kaltaisesta valuutasta kokonaan ja siirtyminen e-rahaan, missä on helppo maksaa myös negatiivista korkoa.

Tätä ajatusta käsitteli taannoin ekonomisti Matthes Yglesias. Tässä pieni lainaus:
Nykytilanteen ongelmahan on, että "jos korko olisi negatiivinen, ihmiset nostaisivat käteisensä pankista ja pitäisivät sen tyynyjen alla.
Ongelma ratkeaisi siten, että käteistä ei voisi nostaa pankeista ja rahaa olisi mahdollista siirtää vain elektronisesti. Tällöin negatiiviseksi laskeva korkotaso käytännössä pakottaisi ihmiset tekemään rahoillaan jotain muuta kuin pitämään niitä pankkitileillään - eli käytännössä kuluttamaan, mikä elvyttäisi taloutta."

Buiter ehdottaa myös, että seteliomistuksia olisi mahdollista verottaa, mikä lisäisi rahan kiertoa.
Tietysti Buiterin ajatukset kuulostavat nyt rajuilta ja epäsovinnaisilta. Mutta hän saattaa olla oikeilla jäljillä: viime kädessä voi olla niin, että vain inflaation kiihdyttäminen on realistinen ratkaisu Euroopassa. Kestää vain aikaa, ennen kuin kaikki tämän hyväksyvät.

Aiheesta lisää

Loistava idea: luovutaan käteisestä, ja taantumista tulee loppu

Talouselämä

14.12.2011

Yhteiskunnassa, jossa käteistä ei olisi, taantuma olisi helpompi taltuttaa.
Tällaisen väitteen esittää ekonomisti Matthew Yglesias Slate-verkkopalvelussa julkistamassaan kirjoituksessa.
Provokatiivisen väitteen perustelut ovat melko yksinkertaisia.
Keskuspankit ovat pitkään pystyneet elvyttämään taloutta laskemalla korkoja siten alentamalla rahan hintaa, mikä puolestaan lisää rahan liikkuvuutta.
Tämä toimi niin kauan kuin korot olivat yleensä niin korkealla, että niitä laskemalla talouteen pystyi vaikuttamaan. Nyt Japanin korkotaso on ollut jo vuosikymmenen käytännössä nollassa, ja Yhdysvallat ja Eurooppa ovat ajautumassa samaan ansaan.
Usein toisteltu viisaus on, että korkotasoa ei voi nykytilanteessa enää laskea, koska korko ei voi olla negatiivinen. Mutta Yglesias kysyy, miksi korko ei voi olla negatiivinen. Vastaus on, että jos korko olisi negatiivinen, ihmiset nostaisivat käteisensä pankista ja pitäisivät sen tyynyjen alla.
Ongelma ratkeaisi siten, että käteistä ei voisi nostaa pankeista ja rahaa olisi mahdollista siirtää vain elektronisesti. Tällöin negatiiviseksi laskeva korkotaso käytännössä pakottaisi ihmiset tekemään rahoillaan jotain muuta kuin pitämään niitä pankkitileillään - eli käytännössä kuluttamaan, mikä elvyttäisi taloutta.
Idea on kutkuttava - tosi jotkut kuluttajat voisivat tosin käyttää rahansa esimerkiksi kullan ja jalokivien ostamiseen, mutta silläkin voisi olla taloutta elvyttävä vaikutus, Yglesias uskoo.

Yglesias myös huomauttaa, että ekonomisti Brad DeLong on esittänyt samanlaista ideaa, jolla käteisen käyttöä voisi hillitä: aina ajoittain valtio julkistaisi loton, jossa tietyllä sarjanumerolla varustetut setelit julistetaan arvottomiksi.
Käteisen merkitys monissa yhteiskunnissa on jo vähenemään päin, mutta missään se ei ole kadonnut kokonaan. Esimerkiksi Italiassa on suunnitelmissa kielto yli tuhannen euron käteistransaktioille.

 Tätä ajatusta käsitteli taannoin ekonomisti Matthes Yglesias. Tässä pieni lainaus:

Nykytilanteen ongelmahan on, että "jos korko olisi negatiivinen, ihmiset nostaisivat käteisensä pankista ja pitäisivät sen tyynyjen alla.
Ongelma ratkeaisi siten, että käteistä ei voisi nostaa pankeista ja rahaa olisi mahdollista siirtää vain elektronisesti. Tällöin negatiiviseksi laskeva korkotaso käytännössä pakottaisi ihmiset tekemään rahoillaan jotain muuta kuin pitämään niitä pankkitileillään - eli käytännössä kuluttamaan, mikä elvyttäisi taloutta."