Epävarmuus pelottaa taas sijoittajia – "Hintakuplat suurin kysymys"
Epävarmuus arvopaperimarkkinoilla on lisääntynyt selvästi toukokuun lopusta, jolloin Yhdysvaltojen keskuspankin pääjohtaja Ben Bernanke vihjasi ensi kerran rahapoliittisen elvytyksen lopettamista.
Viime keskiviikkona pääjohtaja Bernanke ilmoitti suoraan, että elvytystä vähennetään asteittain kuluvan vuoden aikana. Osakkeiden hinnat halpenivat selvästi, ja halpeneminen on jatkunut alkaneella viikolla. Tosin tiistaina osakkeet ovat vahvistuneet Euroopassa ja Yhdysvalloissa.
"Suurin kysymys markkinoilla on se, missä määrin osakkeisiin ja valtioiden joukkolainoihin on syntynyt hintakuplia", sanoo finanssiyhtiö Nordean tutkimusjohtaja Aki Kangasharju.
Yhdysvaltojen keskuspankki on lisännyt rahan tarjontaa ostamalla liikepankeilta liittovaltion joukkolainoja ja kiinteistövakuudellisia arvopapereita.
Siksi pitkät korot ovat matalammalla tasolla kuin lyhyet markkinakorot ennakoivat. Rahapoliittisen elvytyksen loppuessa korot väistämättä nousevat eli joukkolainojen arvo halpenee.
Kun rahan tarjontaa ryhdytään vähentämään, alkavat sijoittajat välttämään riskinottoa.
"Yhdysvaltojen rahapoliittinen elvytys on synnyttänyt rahaa, jota on sijoitettu esimerkiksi kiinalaisten ja aasialaisten yhtiöiden osakkeisiin. Viime aikoina pääomia on vedetty pois Aasiasta turvallisempiin sijoituskohteisiin", sanoo Kangasharju
Arvopapereiden kysynnän vähetessä niiden hinnat halpenevat.
Kangasharju korostaa, että rahapoliittisesta elvytyksestä luopumisen vaikutukset ovat aina arvaamattomia. Siksi osakemarkkinoilla on runsaasti levottomuutta.
Yhdysvaltojen keskuspankki pystyy lopettamaan elvyttämisen, koska maan bruttokansantuote kasvaa. Sen sijaan euroalueella taantuma jatkuu. Yhdysvalloissa ja Kiinassa talouskasvu uhkaa kuitenkin ostopäälliköiden indeksien perusteella hidastua, mikä taas osaltaan lisää epävarmuutta.
Maailman toiseksi suurin kansantalous Kiina on myös kiristänyt rahapolitiikkaansa hillitäkseen rahan tarjontaa mahdollisen ylivelkaantumisen ehkäisemiseksi.
Pankkien väliset rahamarkkinakorot ovat kohonneet selvästi, koska rahan tarjontaa on supistettu ja samalla sen kysyntä on poikkeuksellisen suurta. Jos pankista on vaikea saada lainaa siedettävillä ehdoilla, siitä seuraa rahoitusvaikeuksia etenkin pienille ja keskikokoisille yrityksille.
Kiinan vaihtotase on yhä selvästi ylijäämäinen, joten pelkoa velkakriisistä ei pitäisi olla.
Vaihtotaseen ylijäämä tarkoittaa sitä, että kansantalouden tulot ovat menoja suuremmat.
"Keskustelu Kiinan mahdollisesta ylivelkaantumisesta on liioittelua juuri siksi, että vaihtotase on ylijäämäinen", sanoo Kangasharju.
Toisin sanoen Kiinan keskushallinnolla on varaa pääomittaa maksuvaikeuksissa olevia pankkeja.
Tosiasia kuitenkin on, että Kiina on myös vähentänyt julkisen talouden elvytystään, ja yksityisiä investointeja on tehty ottamalla runsaasti lainaa. Samaan aikaan valuutan ulkoinen arvo suhteessa dollariin on vahvistunut selvästi.
"Vahvistunut valuutta halventaa tuontituotteita, mikä puolestaan lisää Kiinan talouden kotimaista kysyntää. Kiina on toiminut oikein muuttaakseen taloutta enemmän kotimaiseen kysyntään perustavaksi", Kangasharju sanoo.
Viime keskiviikkona pääjohtaja Bernanke ilmoitti suoraan, että elvytystä vähennetään asteittain kuluvan vuoden aikana. Osakkeiden hinnat halpenivat selvästi, ja halpeneminen on jatkunut alkaneella viikolla. Tosin tiistaina osakkeet ovat vahvistuneet Euroopassa ja Yhdysvalloissa.
"Suurin kysymys markkinoilla on se, missä määrin osakkeisiin ja valtioiden joukkolainoihin on syntynyt hintakuplia", sanoo finanssiyhtiö Nordean tutkimusjohtaja Aki Kangasharju.
Yhdysvaltojen keskuspankki on lisännyt rahan tarjontaa ostamalla liikepankeilta liittovaltion joukkolainoja ja kiinteistövakuudellisia arvopapereita.
Siksi pitkät korot ovat matalammalla tasolla kuin lyhyet markkinakorot ennakoivat. Rahapoliittisen elvytyksen loppuessa korot väistämättä nousevat eli joukkolainojen arvo halpenee.
Kun rahan tarjontaa ryhdytään vähentämään, alkavat sijoittajat välttämään riskinottoa.
"Yhdysvaltojen rahapoliittinen elvytys on synnyttänyt rahaa, jota on sijoitettu esimerkiksi kiinalaisten ja aasialaisten yhtiöiden osakkeisiin. Viime aikoina pääomia on vedetty pois Aasiasta turvallisempiin sijoituskohteisiin", sanoo Kangasharju
Arvopapereiden kysynnän vähetessä niiden hinnat halpenevat.
Kangasharju korostaa, että rahapoliittisesta elvytyksestä luopumisen vaikutukset ovat aina arvaamattomia. Siksi osakemarkkinoilla on runsaasti levottomuutta.
Yhdysvaltojen keskuspankki pystyy lopettamaan elvyttämisen, koska maan bruttokansantuote kasvaa. Sen sijaan euroalueella taantuma jatkuu. Yhdysvalloissa ja Kiinassa talouskasvu uhkaa kuitenkin ostopäälliköiden indeksien perusteella hidastua, mikä taas osaltaan lisää epävarmuutta.
Maailman toiseksi suurin kansantalous Kiina on myös kiristänyt rahapolitiikkaansa hillitäkseen rahan tarjontaa mahdollisen ylivelkaantumisen ehkäisemiseksi.
Pankkien väliset rahamarkkinakorot ovat kohonneet selvästi, koska rahan tarjontaa on supistettu ja samalla sen kysyntä on poikkeuksellisen suurta. Jos pankista on vaikea saada lainaa siedettävillä ehdoilla, siitä seuraa rahoitusvaikeuksia etenkin pienille ja keskikokoisille yrityksille.
Kiinan vaihtotase on yhä selvästi ylijäämäinen, joten pelkoa velkakriisistä ei pitäisi olla.
Vaihtotaseen ylijäämä tarkoittaa sitä, että kansantalouden tulot ovat menoja suuremmat.
"Keskustelu Kiinan mahdollisesta ylivelkaantumisesta on liioittelua juuri siksi, että vaihtotase on ylijäämäinen", sanoo Kangasharju.
Toisin sanoen Kiinan keskushallinnolla on varaa pääomittaa maksuvaikeuksissa olevia pankkeja.
Tosiasia kuitenkin on, että Kiina on myös vähentänyt julkisen talouden elvytystään, ja yksityisiä investointeja on tehty ottamalla runsaasti lainaa. Samaan aikaan valuutan ulkoinen arvo suhteessa dollariin on vahvistunut selvästi.
"Vahvistunut valuutta halventaa tuontituotteita, mikä puolestaan lisää Kiinan talouden kotimaista kysyntää. Kiina on toiminut oikein muuttaakseen taloutta enemmän kotimaiseen kysyntään perustavaksi", Kangasharju sanoo.
