Näin valtionyhtiöt perustelevat veroparatiisitoimintaansa
Suomalaisilla pörssiyhtiöillä, joissa valtiolla on merkittävä omistus, on monia liiketoimintakytkentöjä veroparatiisimaihin. Suurimmaksi osaksi syynä on, että näissä maissa toimiminen on yhtiöiden liiketoiminnan kannalta oleellista. Monasti se on myös bisnekselle kannattavinta.
Yhtiön toimintojen pyörittäminen matalan tai olemattoman verotuksen alueilla ei ole laitonta, mutta se on nostanut moraalista paheksuntaa. Esimerkiksi valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) on moittinut sitä, että valtionyhtiöillä on tytäryhtiöitä veroparatiiseissä.Neste Oilin mukaan Suomen vakuutuslainsäädäntö on niin monimutkainen ja raskas, että se voisi jopa painaa yhtiön tuloksentekoa
Neste Oil on esimerkki valtioenemmistöisestä yhtiöstä, joka toimii monessa maassa. Valtio omistaa polttonestejalostaja Neste Oilista 50,1 prosenttia. Neste Oililla on omistuksia parissakymmenessä maassa - pääasiassa siellä, missä öljy liikkuu tai sillä tehdään kauppaa.
Eksoottisimpia kohteista ovat Bermuda, Bahrain ja Guernseyn saari. Bermudalla Neste Oil omistaa puolet kolmea tankkialusta ylläpitävästä yhtiöstä. Niistä Neste Oil on hiljattain ilmoittanut luopuvansa. Bahrainissa Neste Oililla on voiteluöljyn perusaineita tuottava yhtiö. Singaporessa on jalostustoimintaa.
Näiden lisäksi Neste Oil on keskittänyt tradingin eli öljykauppansa Sveitsin Geneveen. Neste Oilin mukaan öljy-yhtiöiden trading-keskukset sijaitsevat joko Genevessä tai Lontoossa ja jälkimmäinen olisi näistä kahdesta kalliimpi paikka ylläpitää.
Kaikki nämä tiedot löytyvät myös yhtiön tilinpäätöksestä.
Yhdysvalloissa Neste Oil on keskittänyt kaikki tytäryhtiönsä Delawaren osavaltioon. Tähän ulkomaalaisia yhtiöitä imuroivaan Yhdysvaltain osavaltioon palataan vielä myöhemmin tässä jutussa.
Ei toimita, mutta hyödynnetään
Vesikemiaan erikoistunut Kemira vastasi Yle Uutisille, että sillä ei ole yhtiörekisterissä yhtiöitä, jotka toimisivat veroparatiiseiksi luokiteltavissa maissa. Kemira muotoilee kuitenkin harjoittavansa veroparatiiseissa toimintoja, joita vaaditaan liiketoiminnallisista syistä. Yhtiön mukaan näin toimitaan esimerkiksi raaka-aineiden hankintakanavien ja tärkeiden asiakkaiden toimipaikkojen vuoksi.Vuosikertomuksessaan Kemira painottaa, että se ei toimi verotuksellisista syistä OECD:n määritelmän mukaisissa veroparatiiseissa. Kemira lisäsi vuoden 2012 vuosikertomukseen erillisen luvun yhtiön verostrategiasta. Kemiran mukaan luku painettiin kertomukseen avoimuuden lisäämiseksi, kun yhtiössä huomattiin veroparatiiseista käytävä julkinen keskustelu.Fortumilla on vuosikertomuksensa mukaan veroparatiisiksi miellettävässä Luxemburgissa tytäryhtiöitä, joiden toimialaksi on merkitty muu kuin energiaan liittyvä toiminta
Energiayhtiö Fortum kertoo, että sillä on ympäri maailmaa kymmeniä tytäryhtiöitä, joista useimmat liittyvät yhtiön ydinliiketoimintoihin eli energiaan. Yhtiöllä on vuosikertomuksensa mukaan kuitenkin veroparatiisiksi miellettävässä Luxemburgissa tytäryhtiöitä, joiden toimialaksi on merkitty muu kuin energiaan liittyvä toiminta.
Ylen MOT-ohjelma kertoi aiemmin postiyhtiö Itellan tapauksesta. Yhtiö sai yrityskaupan mukana veroparatiisiyhtiön, josta se ei ole hankkiutunut eroon viidessä vuodessa. Itellan mukaan veroparatiisiyhtiöstä ollaan kuitenkin luopumassa tämän vuoden aikana.
Metsäyhtiö Stora Ensollakin on yksi Brittiläisille Neitsytsaarille rekisteröity yhtiö. Se tuli vuonna 2010 tehdyn yrityskaupan mukana, kun Stora Enso osti kiinalaisen pakkausyhtiön. Storan mukaan yhtiö sisältyy pakkausyhtiön omistusrakenteeseen, mutta muuten sitä ei ole käytetty.
Aiemmin Stora Enson yhteydessä on kohistu yhtiön tavasta kuljettaa kaikki Brasilian sellunsa Eurooppaan hollantilaisen Amsterdamin kautta. Stora Enson mukaan kyseessä on yksinkertaisesti verosuunnittelu. Hollanti verottaa selluntuontia selvästi Suomea vähemmän - siksi sellu matkaa ensin Amsterdamiin ja sieltä edelleen laivalla vaikkapa Ouluun.
Lentoyhtiö Finnairin yhteydessä on kohistu aiemmin veroparatiisikytköksistä. Viime vuonna julkisuuteen nousi rahtilentoyhtiö Nordic Global Airlines, jossa Finnair on osaomistajana.Finnairin osaomistama yhtiö käytännössä vuokraa ulkomaalaisia lentäjiä Finnairin rahtilennoille ja maksaa palkat ulkomaille
Yhtiö käytännössä vuokraa ulkomaalaisia lentäjiä Finnairin rahtilennoille ja maksaa palkat ulkomaille. Samalla myös lentäjien palkkojen verosaatavat menevät ulkomaille.
Suomeen rekisteröity NGA kuitenkin maksaa yhteisöveronsa Suomeen.
Finnairilla on myös ilmailuun liittyviä vakuutuksia, jotka on hankittu guernseyläisistä yhtiöistä. Yhtiön mukaan järjestelyyn ei liity kuitenkaan minkäänlaisia veroetuja eikä velvoitteiden välttämistä.
Guernsey vakuuttaa
Neste
Oilin tapaan myös Metsolla on Guernseyllä niin sanottu
captive-vakuutusyhtiö. Tällaiset yhtiöt ovat tyypillisiä suuryrityksissä
ja ne perustetaan tavallisesti matalan tai olemattoman verotuksen
maihin. Omaan käyttöön perustetulla captive-yhtiöllä pyritään saamaan
veroparatiisin veroeduista kaikki irti.Myös Rautaruukki ilmoittaa, että sillä on omaan käyttöön perustettu vakuutusyhtiö Ruukki Insurance Ltd. Yhtiö sijaitsee Guernseyn saarella ja se kerrotaan myös Ruukin tilinpäätöksessä.
Delaware yritysparatiisi
Puolustusvälinevalmistaja Patria kertoo perustaneensa 1990-luvulla Delawareen, Yhdysvaltoihin Patria Vammas Corporationin. Suunnitelmissa oli kuulemma edistää "lumikonebisnestä" Yhdysvalloissa.Lopulta hankkeesta ei tullut mitään. Yhdysvaltain Vammaksella ei ole henkilöstöä tai toimintaa ja Patrian mukaan se on tarkoitus ajaa alas jossain vaiheessa.Kaikista Yhdysvaltain osavaltioista juuri itärannikon pieni Delaware vetää puoleensa ulkomaisia yrityksiä kuin hunaja kärpäsiä. Se on ollut tunnettu matalasta yritysverostaan.Kaikista Yhdysvaltain osavaltioista juuri itärannikon pieni Delaware vetää puoleensa ulkomaisia yrityksiä kuin hunaja kärpäsiä
Yritysten mielestä kohtelu Delawaressa on ilmeisesti muutenkin asiallista: yritykset valitsevat mielellään keskinäisten oikeudenkäyntiensä paikaksi juuri Delawaren.
Ei veroparatiisikytkentöjä
Suuri joukko valtionyhtiöitä vastasi myös, ettei niillä ole mitään kytkentöjä veroparatiiseihin.Näin ilmoittivat Altia, Elisa, Finnvera, Kemijoki, Motiva, Outokumpu, Talvivaara, Tieto, Vapo, Veikkaus ja VR.
Yle Uutisten taloustoimitus / Jyrki Siivonen, Johan Jaakkola, Jarmo Olavi Koponen, Minna Pantzar, Aapo Parviainen ja Tero Valtanen
Veroparatiiseihin piilotettu yli 21 biljoonaa dollaria
Veroparatiiseihin siirretyillä varoilla ratkaistaisiin Euroopan velkakriisi monta kertaa. Yksi biljoona on tuhat miljardia. Suomen valtion budjetti on noin 50 miljardia, joten 21 biljoonalla Suomen valtion menot olisi katettu 400 vuoden ajalta.
Kansainvälisen Tax Justice Network -tutkijaverkoston teettämän tutkimuksen teki konsulttiyhtiö McKinseyn entinen pääekonomisti James Henry.
Henry käytti tutkimuksensa aineistona kansainvälisen järjestelypankin BIS:in, kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n, Maailmanpankin ja eri maiden hallitusten tietoja. Aineisto koostui ainoastaan pankkeihin talletetuista varoista. Se ei siis ottanut huomioon esimerkiksi kiinteistöjä tai huvijahteja.
Henry toteaa, että 21 biljoonaa dollaria on varovainen arvio. Todellinen kadonneen rahan määrä voi olla jopa 32 biljoonaa dollaria. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että euroalueen talouden pelastamiseen tarkoitettujen väliaikaisen ja pysyvän kriisirahaston rahamäärä on noin 700 miljardia euroa.
Henryn mukaan ökyrikkaat siirtävät varojaan ympäri maailmaa yksityisten pankkien, lakimiesten, kirjanpitäjien ja sijoitusyritysten avulla.
Brittiläinen The Guardian -sanomalehti laski verkkosivuillaan, että mikäli rikkaat saisivat 21 biljoonan sijoitukselleen vaatimatonta 3 prosentin tuoton ja tuota tuottoa verotettaisiin 30 prosentilla, siitä kertyisi vuodessa 189 miljardia dollaria
"Puolet maailmankaupasta kulkee veroparatiisien kautta"
Toimittaja Nicholas Shaxson törmäsi veroparatiisien käyttöön selvittäessään öljykaupan rahavirtoja Länsi-Afrikassa 90-luvulla. Tuolloin käynnistyi selvitystyö ja viimein tänä vuonna julkaistiin kirja, jonka piirtämä kuva veroparatiiseista on hätkähdyttävä.
Useimmat ihmiset pitävät veroparatiiseja pieninä saarina, joilla eksoottisen mafiosot ja huumekauppiaat seikkailevat James Bond-tyyliin, mutta itse asiassa veroparatiisien käyttö on kansainvälisen talousjärjestelmän ydintä, Nicholas Shaxson sanoo.
Hän arvioi kirjassaan, että pelkästään henkilökohtaista omaisuutta on piilotettu verotussyistä noin 10 biljoonan, eli kymmenen tuhannen miljardin dollarin arvosta.
Maailman suurimmat veroparatiisit eivät löydy Britannian tai Gibraltarin pikkusaarilta, vaan Yhdysvalloista, Britanniasta ja muista suurista talousmahdeista, Shaxson sanoo. Lontoon Cityn maine talouskeskuksena syntyi 50-luvulta lähtien amerikkalassijoituksille tarjottuihin veroetuihin ja Delawaren osavaltio Yhdysvalloissa houkuttelee sijoituksia maailman tiukimpiin kuuluvalla pankkisalaisuudella.
Shaxsonin mukaan lainsäätäjien ponnistukset veronkiertoa vastaan ovat jääneet vaatimattomiksi. Sveitsi pitää suurta ääntä tekemistään parannuksista, mutta tosia-asiassa pankkisalaisuus on ennallaan, Shaxson sanoo.