Täällä muhii uusi talouskriisi
Kaikki katseet ovat olleet viime kuut nauliutuneena
Etelä-Eurooppaan. Löytyykö EU-maista talousongelmia, joita ei ole juuri
otsikoissa revitelty? Talousasiantuntijoiden mukaan ongelmia kytee
ainakin kahdessa maassa.
Taloussanomat
Etelä-Euroopan iso trio Espanja, Kreikka ja Italia.
Jossakin vaiheessa Portugali, ensimmäisenä kiinteistökuplan keikauttama
Irlanti. Kaikille on tullut selväksi, että näiden maiden talous on
tukevasti kuralla. Minimaa Kyproskin väläytteli jossain vaiheessa avun
tarvetta.
Taloussanomat selvitti, kyteekö Euroopassa kriisejä, jotka ovat jääneet vähemmälle huomiolle.
Länsi- ja Keski-Eurooppa on äkkiä perattu. Finanssikonserni OP-Pohjolan pääekonomistin Reijo Heiskasen kommentti on varsin kuvaava: "EU-maiden ongelmat on ruodittu aika lailla tiheällä kammalla."
Talousviisaat sanovat, että on totta, että esimerkiksi Ranskan valtiontaloudessa ei ole juhlimista. Maan velka on kiivennyt lähes 90 prosenttiin bruttokansantuotteesta, ja Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) arvioi vaihtotaseen jäävän 1,7 prosenttia miinukselle tänä vuonna.
Heiskasen mukaan näköpiirissä ei kuitenkaan ole
mitään, mikä kärjistäisi Ranskan tilanteen ja keikkauttaisi maata
enemmän syrjälleen. Sampo Pankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki
on hivenen huolestuneempi – hänen mielestään Euroopassa ei ole juuri
kiinnitetty huomiota Ranskan asuntomarkkinoihin, jotka näyttävät olevan
heikentymässä pitkän nousun jälkeen.
Talouskriisi söi Itä-Euroopasta
investointeja ja vientiä
Entä Itä-Euroopan kehittyvät EU-taloudet, kuinka siellä voidaan?
Sekalaisesti, voisi sanoa. Asiantuntijat painottavat, että Itä-Euroopan maat ovat niin erilaisia, ettei niitä kannata juuri könttänä nähdä.
Joitakin yhtäläisyyksiä toki on. Suurien kipuilevien euromaiden läheisyys on näkynyt monissa maissa investointien ja viennin vähenemisenä, ja tästä syystä alue on pärjännyt heikommin kuin jotkin muut kehittyvät markkinat, kuten Aasia tai Latinalainen Amerikka, selittää aluetta seuraava analyytikko Maria-Laura Lanzeni Deutche Bankista. Viennin heikentyminen on kolauttanut enemmän avoimia vientitalouksia, kuten Unkaria ja Tšekkiä.
Alueen mailla on yksi yhteinen haaste, hidas talouskasvu. Niiden kasvua potkinut luottobuumikin on ohi.
– Nyt näiden maiden pitää löytää uusia tapoja rahoittaa kasvuaan, ja ehkä uusia sektoreita. Niiden pitää löytää tapoja erottautua houkutellakseen pääomia, Lanzeni sanoo.
Unkari on Euroopan
moniongelmainen
Itä-Euroopan tuntijat nimeävät muutamia ongelmatapauksia: Unkarin, Slovenian ja Romanian.
– Velkaantumisaste on kova, noin 80 prosentissa. Hallitus pistänyt rahaa menemään viime vuosina, ja he ovat leikanneet verotusta. Budjettivaje on kestämättömän korkea, aloittaa Euroopan kehittyviä markkinoita seuraava strategi Carsten Hesse Wood & Company Financial Servicestä Lontoosta.
Itä-Euroopan tuntijat nostavat esiin pääministeri Viktor Orbánin.
– Hänellä ei ole selkeää vahvaa linjaa, johon voisi luottaa, sanoo finanssiyhtiö FIM:ssä kehittyviä markkinoita seuraava analyytikko Linda Blom.
Orbánin politiikka on ollut tempoilevaa, ja hän esimerkiksi perui jo sovitun pankkiveron laskun.
Hesse sanoo, että Unkarin tilannetta eivät ole helpottaneet helpottaneet Unkarin "epätavalliset keinot" selviämiseen, kuten eläkejärjestelmän kansallistaminen ja uusien verojen rätkiminen telekommunikaatio-, pankki- ja energiasektorille. Toimet ovat karkottaneet sijoittajia, Hesse sanoo.
Lanzeni muistuttaa, että Unkari neuvottelee edelleen IMF:n kanssa apupaketista. Neuvottelut ovat olleet mutkikkaita, ja Lanzenin mukaan näyttää siltä, että Unkarin täytyy suostua koviin lääkkeisiin saadakseen IMF:ltä rahoitusta.
Tarvitseeko Slovenia
apua vai ei?
Toiseksi potentiaaliseksi ongelmamaaksi asiantuntijat nimeävät Slovenian, jota on jo veikkailtukin kuudenneksi EU-avun hakijaksi.
– Slovenia on näyttänyt keltaista valoa sen suuntaan,
että se saattaa tarvita apupakettia jossakin vaiheessa, Lanzeni
muistuttaa pääministeri Janez Janšan heinäkuisesta ulostulosta.
Euroalueeseen kuuluvan Slovenian talous on kutistunut jo vuosia, ja maan pankit tuskailevat Espanjasta ja Irlannista tuttujen ongelmalainojen kanssa. Ongelmia löytyy myös kiinteistö- ja rakennussektoreilta. Hallitus suunnittelee parhaillaan toimia esimerkiksi ongelmaisten pankkien pääomittamiseksi, mutta poliittiset erimielisyydet pistävät kapuloita rattaisiin.
"Punaisella hälytystasolla" Slovenia ei kuitenkaan enää ole, Hesse arvioi. Hänen mukaansa pahimmalta riskitasolta on jo tultu alaspäin.
Kolmanneksi mahdolliseksi ongelmatapaukseksi Hesse nostaa Romanian, jonka talous on kutistunut kovien kasvuvuosien jälkeen. Hessen mukaan tilanteen vaikeutuminen Euroopassa ja sen naapurustoon kuuluvassa Kreikassa voisi heilauttaa Romaniaa pahastikin.
Riskiä lisäävät joulukuussa pidettävät parlamenttivaalit. Talousasiantuntijat toivovat, että niistä saataisiin selvä tulos – maa ei kaipaa lisää poliittista horjuntaa.
– Lisäksi Romanian valuutta heikkenee. Se aiheuttaa ongelmia, koska maalla on velkaa ulkomaille, hän sanoo.
Lanzeni ja Blom eivät ole Romaniasta samaan tapaan huolissaan. Lanzeni huomauttaa, että Romania on tasapainottanut talouttaan huomattavasti viime vuosina.
Euroalueen ulkopuoliset eivät
euroaluetta heilauta
Ongelmia tai ei, ne eivät juuri euroalueen vaikeuksiin vaikuta, arvioi eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio, joka nostaa Unkarin esimerkiksi maasta, jolla on taloutensa kanssa vaikeuksia.
– Jos katsotaan euroalueen ulkopuolella ja pienempiin talouksiin, niin ison kuvan kannalta ne eivät ole sellaisia ongelmia, jotka horjuttaisivat tilannetta huonompaan suuntaan, Ritakallio sanoo.
Hänen mukaansa huonoin skenaario tällä hetkellä olisi, että Espanjan tilannetta ei saataisi nyt suunnitelluilla toimilla rauhoitettua.
– Mutta jos tämä romahtaisi uudelleen syystä tai toisesta, niin Ranska olisi velkaongelmiensa kanssa seuraavana listalla. Se ei kuitenkaan ole ollenkaan todennäköistä, Ritakallio sanoo.
Hänen mielestään ilmassa on nyt ensimmäistä kertaa pariin vuoteen kunnon aineksia siitä, että kriisi alkaisi helpottaa.
Tutustu tarkemmin eurooppalaisten maiden talousnäkymiin klikkaamalla maata kartassa.
Taloussanomat selvitti, kyteekö Euroopassa kriisejä, jotka ovat jääneet vähemmälle huomiolle.
Länsi- ja Keski-Eurooppa on äkkiä perattu. Finanssikonserni OP-Pohjolan pääekonomistin Reijo Heiskasen kommentti on varsin kuvaava: "EU-maiden ongelmat on ruodittu aika lailla tiheällä kammalla."
Talousviisaat sanovat, että on totta, että esimerkiksi Ranskan valtiontaloudessa ei ole juhlimista. Maan velka on kiivennyt lähes 90 prosenttiin bruttokansantuotteesta, ja Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) arvioi vaihtotaseen jäävän 1,7 prosenttia miinukselle tänä vuonna.
Talouskriisi söi Itä-Euroopasta
investointeja ja vientiä
Entä Itä-Euroopan kehittyvät EU-taloudet, kuinka siellä voidaan?
Sekalaisesti, voisi sanoa. Asiantuntijat painottavat, että Itä-Euroopan maat ovat niin erilaisia, ettei niitä kannata juuri könttänä nähdä.
Joitakin yhtäläisyyksiä toki on. Suurien kipuilevien euromaiden läheisyys on näkynyt monissa maissa investointien ja viennin vähenemisenä, ja tästä syystä alue on pärjännyt heikommin kuin jotkin muut kehittyvät markkinat, kuten Aasia tai Latinalainen Amerikka, selittää aluetta seuraava analyytikko Maria-Laura Lanzeni Deutche Bankista. Viennin heikentyminen on kolauttanut enemmän avoimia vientitalouksia, kuten Unkaria ja Tšekkiä.
Alueen mailla on yksi yhteinen haaste, hidas talouskasvu. Niiden kasvua potkinut luottobuumikin on ohi.
– Nyt näiden maiden pitää löytää uusia tapoja rahoittaa kasvuaan, ja ehkä uusia sektoreita. Niiden pitää löytää tapoja erottautua houkutellakseen pääomia, Lanzeni sanoo.
Unkari on Euroopan
moniongelmainen
Itä-Euroopan tuntijat nimeävät muutamia ongelmatapauksia: Unkarin, Slovenian ja Romanian.
– Velkaantumisaste on kova, noin 80 prosentissa. Hallitus pistänyt rahaa menemään viime vuosina, ja he ovat leikanneet verotusta. Budjettivaje on kestämättömän korkea, aloittaa Euroopan kehittyviä markkinoita seuraava strategi Carsten Hesse Wood & Company Financial Servicestä Lontoosta.
Itä-Euroopan tuntijat nostavat esiin pääministeri Viktor Orbánin.
– Hänellä ei ole selkeää vahvaa linjaa, johon voisi luottaa, sanoo finanssiyhtiö FIM:ssä kehittyviä markkinoita seuraava analyytikko Linda Blom.
Orbánin politiikka on ollut tempoilevaa, ja hän esimerkiksi perui jo sovitun pankkiveron laskun.
Hesse sanoo, että Unkarin tilannetta eivät ole helpottaneet helpottaneet Unkarin "epätavalliset keinot" selviämiseen, kuten eläkejärjestelmän kansallistaminen ja uusien verojen rätkiminen telekommunikaatio-, pankki- ja energiasektorille. Toimet ovat karkottaneet sijoittajia, Hesse sanoo.
Lanzeni muistuttaa, että Unkari neuvottelee edelleen IMF:n kanssa apupaketista. Neuvottelut ovat olleet mutkikkaita, ja Lanzenin mukaan näyttää siltä, että Unkarin täytyy suostua koviin lääkkeisiin saadakseen IMF:ltä rahoitusta.
Tarvitseeko Slovenia
apua vai ei?
Toiseksi potentiaaliseksi ongelmamaaksi asiantuntijat nimeävät Slovenian, jota on jo veikkailtukin kuudenneksi EU-avun hakijaksi.
Euroalueeseen kuuluvan Slovenian talous on kutistunut jo vuosia, ja maan pankit tuskailevat Espanjasta ja Irlannista tuttujen ongelmalainojen kanssa. Ongelmia löytyy myös kiinteistö- ja rakennussektoreilta. Hallitus suunnittelee parhaillaan toimia esimerkiksi ongelmaisten pankkien pääomittamiseksi, mutta poliittiset erimielisyydet pistävät kapuloita rattaisiin.
"Punaisella hälytystasolla" Slovenia ei kuitenkaan enää ole, Hesse arvioi. Hänen mukaansa pahimmalta riskitasolta on jo tultu alaspäin.
Kolmanneksi mahdolliseksi ongelmatapaukseksi Hesse nostaa Romanian, jonka talous on kutistunut kovien kasvuvuosien jälkeen. Hessen mukaan tilanteen vaikeutuminen Euroopassa ja sen naapurustoon kuuluvassa Kreikassa voisi heilauttaa Romaniaa pahastikin.
Riskiä lisäävät joulukuussa pidettävät parlamenttivaalit. Talousasiantuntijat toivovat, että niistä saataisiin selvä tulos – maa ei kaipaa lisää poliittista horjuntaa.
– Lisäksi Romanian valuutta heikkenee. Se aiheuttaa ongelmia, koska maalla on velkaa ulkomaille, hän sanoo.
Lanzeni ja Blom eivät ole Romaniasta samaan tapaan huolissaan. Lanzeni huomauttaa, että Romania on tasapainottanut talouttaan huomattavasti viime vuosina.
Euroalueen ulkopuoliset eivät
euroaluetta heilauta
Ongelmia tai ei, ne eivät juuri euroalueen vaikeuksiin vaikuta, arvioi eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio, joka nostaa Unkarin esimerkiksi maasta, jolla on taloutensa kanssa vaikeuksia.
– Jos katsotaan euroalueen ulkopuolella ja pienempiin talouksiin, niin ison kuvan kannalta ne eivät ole sellaisia ongelmia, jotka horjuttaisivat tilannetta huonompaan suuntaan, Ritakallio sanoo.
Hänen mukaansa huonoin skenaario tällä hetkellä olisi, että Espanjan tilannetta ei saataisi nyt suunnitelluilla toimilla rauhoitettua.
– Mutta jos tämä romahtaisi uudelleen syystä tai toisesta, niin Ranska olisi velkaongelmiensa kanssa seuraavana listalla. Se ei kuitenkaan ole ollenkaan todennäköistä, Ritakallio sanoo.
Hänen mielestään ilmassa on nyt ensimmäistä kertaa pariin vuoteen kunnon aineksia siitä, että kriisi alkaisi helpottaa.
Tutustu tarkemmin eurooppalaisten maiden talousnäkymiin klikkaamalla maata kartassa.
EU-maiden tila
Klikkaa väritettyjä maita lukeaksesi lisää.
katso kartta täältä:
Karttaa varten on haastateltu OP-Pohjolan pääekonomistia Reijo Heiskasta, Sampo Pankin pääekonomistia Pasi Kuoppamäkeä, Ilmarisen varatoimitusjohtajaa Timo Ritakalliota, FIMin analyytikkoa Linda Blomia, strategi Carsten Hesseä Wood & Company Financial Servicestä ja analyytikko Maria-Laura Lancenia Deutche Bankista. Tietolähteinä on käytetty myös Bloombergia, Moody’sia, Reutersia ja Financial Timesia.
katso kartta täältä:
Karttaa varten on haastateltu OP-Pohjolan pääekonomistia Reijo Heiskasta, Sampo Pankin pääekonomistia Pasi Kuoppamäkeä, Ilmarisen varatoimitusjohtajaa Timo Ritakalliota, FIMin analyytikkoa Linda Blomia, strategi Carsten Hesseä Wood & Company Financial Servicestä ja analyytikko Maria-Laura Lancenia Deutche Bankista. Tietolähteinä on käytetty myös Bloombergia, Moody’sia, Reutersia ja Financial Timesia.
