"Suomella paljon veroparatiisin piirteitä"
Suomella on paljon veroparatiisia muistuttavia piirteitä,
verotusneuvos Markku Hirvonen sanoo. Hän uskoo kuitenkin, että
kansainvälinen tietojenvaihto tehostuu.
Järjestön mukaan maa on veroparatiisi, jos ulkomaalaiset pystyvät saamaan sinne tulonsa verottomana tai nimellisellä verolla, ja tietojenvaihto on puutteellista. Lisäksi järjestelmä on läpinäkymätön, eikä ulkomaalaiselta edellytetä tosiasiallista toimintaa.
Ensimmäisen määritelmän toteutumista Hirvonen selvitti jo aiemmin eduskunnan tilaamassa tutkimuksessa.
Vuosina 2005–2008 suomalaiset pörssiyhtiöt maksoivat ulkomaalaisille vuosittain 3,3–4,5 miljardia euroa osinkoja. Samalla jaksolla ilman lähdeveroa maksettujen osinkojen määrä nousi suhteessa kaikkein nopeimmin, lähes 2 miljardiin euroon vuonna 2008. Maihin, joiden kanssa oli sovittu osinkojen nollaverosta, maksettiin paljon enemmän kokonaan lähdeverottomia osinkoja, kuin tiedot maiden kansalaisten ja yritysten sijoituksista Suomeen olisivat edellyttäneet.Verohallinto esimerkiksi huomasi, että tietojen perusteella 20 suurta Britanniassa toimivaa pankkikonsernia näyttäisi omistavan merkittäviä osia Suomen suurimmista pörssiyhtiöistä.
– Kysymys oli siitä, että osinkoja kierrätettiin näiden pankkikonsernien kautta, ja sitten ne päätyivät tälle kuuluisalle beneficial ownerille [lopullinen edunsaaja], Hirvonen sanoi.
Verohallituksen mukaan pelkästään Britanniaan maksettujen osinkojen vuoksi Suomi menettää vuosittain 200–500 miljoonaa euroa verotuloja.
Ei vain
osinkoina
Kysymys ei ole pelkästään osingonsaajista, Hirvonen lisäsi. Vuonna 2008 Suomesta maksettiin ulkomaille 1,8 miljardia euroa lähinnä joukkovelkakirjalainojen korkoja. Korkotulojen saajia oli huomattavan paljon maista, joiden kanssa Suomi ei ollut sopinut korkotulojen saajia koskevien tietojen toimittamisesta.
– Vuonna 2008 ei ollut hirveä määrää maita, joiden kanssa ei ollut verosopimusta. Aika innokkaasti ovat paratiisisaarten kahvilanpitäjät suomalaisiin joukkovelkakirjalainoihin sijoittaneet.
Onko joukossa kenties sittenkin suomalaisia? Suomalainen sijoittaja voisi kierrättää varansa esimerkiksi liechtensteinilaisen pankin avulla perustettavan säätiön kautta kansainvälisille sijoitusmarkkinoille, kuten takaisin Suomeen.
Korkojen lisäksi suomalaiset olivat sijoittaneet 1,5 miljardia euroa ulkomaisiin salkkuvakuutuksiin. Niissä 5 prosenttia vakuutusmaksusta kattaa henkivakuutusturvaa, ja loput sijoitetaan sijoittajan toiveiden mukaisesti.
– Tässä ei ole mitään laitonta. Mutta käytännössä tämä merkitsee sitä, että sen jälkeen kun rahat on sinne pistetty, ne ovat täysin ainakin Suomen viranomaisten valvonnan ulkopuolella.
