Ensimmäinen teknologiakupla eli sukelluskonekupla
Matkamme alkaa vuodesta 1665. 1600-luvulla ensimmäiset pörssit
perustettiin Pariisiin, Amsterdamiin ja Lontooseen. Tuolloin Lontoon
"pörssi" kattoi Change Alleyn lähistöllä olevat kahvilat, joista
satunnainen matkailija vielä nykyäänkin saa virkistystä Lontoon
reissullaan.
"There is nothing new in the world except the history you do not know.”
Harry S. Truman (1884-1972)
Britit polvillaan
Ensimmäisen teknologiakuplan taustoja on syytä valaista tarkemmin, sillä Isossa Britanniassa elettiin varsin erikoisia aikoja.
Rutto eli musta surma palasi Englantiin varhain keväällä 1665. Lontoossa reagoitiin nopeasti ja aikalainen Daniel Defoe (1660-1713) kertoi kirjassaan "Journal of the Plague Years", kuinka kesän 1665 aikana tapettiin 40000 koiraa ja 200000 kissaa, koska niiden uskottiin olevan taudin takana. No, rottien luontaiset viholliset vähenivät ja helmikuussa 1666 oli rutto tappanut jo yli 100000 henkeä.
Toinen merkittävä Lontoota koetellut tapahtuma oli Great Fire vuonna 1666. Pudding Lanella sijaitsevasta leipomosta alkanut tulipalo tuhosi 80 prosenttia Lontoosta! 13000 taloa, 89 kirkkoa ja 52 kiltojen taloa (yritystä) tuhoutui.
Myös Englannin sisällissota (1642–1651) sekä taistelut kapinallisjoukkioita vastaan 1685, kertovat jälkipolville maan tilasta. Vastatuuli oli koetellut valtakuntaa jo vuosikymmenien ajan. Henkeä nostattavalle tapahtumalle oli enemmän kuin suuri kansallinen tilaus.
Ritari ja valkoinen ratsu
Kuten saduissa, kun toivo paremmasta huomisesta oli jo lähes haudattu, saapui ritari. Vuonna 1687, 26 lapsisen perheen iltatähti merikapteeni William Phipps purjehti muina miehinä Bahamalta Englantiin mukanaan uponneesta merirosvolaivasta nostetut 32 tonnia hopeaa. Kuningas Charles II:n oli jo 1683 antanut Phippsille kullan etsintään Englannin alusmaista H.M.S.Mary Rosen -aluksen. Hopealastin arvo oli 300000 £ eli nykyrahassa yli 47 miljoonaa. Lontoon seurapiirit sekosivat. Jokainen halusi rahoittaa jatkoetsintöjä, koska kultaa ja hopeaa näytti saavan noin vain merenpohjasta.
Sukelluskonepatentit houkuttelivat...
Klassiset ainekset olivat koossa. Markkinoilla oli likviditeettiä, olihan lähes koko Lontoo rakennettu Great Firen jälkeen uudelleen. Oli uusia teknologisia keksintöjä ja Hollannin tulppaanikuplaa ei enää muistettu. Tällä kertaa kaikki olisi toisin...
Patentteja haettiin uuden teknologian "sukelluskoneille". Keksintöjä varten perustettiin yhtiöitä, ja rahaa kerättiin suurelta yleisöltä. Patentit olivat enimmäkseen mielikuvituksen tuotetta, eikä niitä käytetty varsinaiseen tarkoitukseensa.
Monet yhtiöt eivät edes aloittaneet operointia eikä tulosta näin tietenkään syntynyt. "Sukelluskone"-yhtiöiden kurssit kohosivat rajusti 1688, kulminoituakseen 1689 alkaneeseen mahalaskuun. Ikävä kyllä, valistuksen ajan aamunkoitossa eläneet eivät säilyttäneet omaa lähihistoriaansa kovinkaan tarkasti. Kurssihintoja ei ole meidän päiviimme asti säilynyt.
…mutta riskit toteutuivat
Tarinamme alussa mainittu Daniel Defoe oli erään sukellusyhtiön toimitusjohtaja. Defoe ei hyötynyt alan sisäpiiritiedoista, vaan ajautui riskialttiilla alalla henkilökohtaiseen konkurssiin ja hänet pidätettiin vuonna 1692 maksamattomien velkojen vuoksi.
Tavatonta ihmeellisyyttä ei riskisijoituksen rahoittamiseen liittynyt 1600-luvullakaan. Aikalaiset eivät vain osanneet pohtia riskin suhdetta tuottoon. Kun kyseessä oli äärimmäisen riskialtis toiminta (hylkyjen koluaminen merirosvo-alueilta 4000 kilometrin päässä kotoa), ei siihen omasta pääomasta montaa promillea pääomasta kannata sijoittaa.
Onnistuessaan palkkio olisi ollut huima. Mutta kompensoidakseen valtavan epäonnistumisen mahdollisuuden täytyi tuotto-odotuksen olla todella korkea. Oliko kyse sijoittamisesta vai lotosta? Buumiin liittynyttä raakaa huijausta ei tietenkään osattu odottaa. Karu kokonaisuus tuli pala palalta esiin ja osaketodistukset muuttuivat vauhdilla wc-paperin arvoisiksi.
Sukelluskone-buumi antaa mainion perspektiivin uuden teknologian perässä juokseville sijoittajille. Uuteen teknologiseen keksintöön perustuvien IPO:jen (initial public offering) kanssa kannattaa olla erityisen tarkkana.
Toinen opetus lienee yhteiskunnallinen. Tietyt yhteiskuntataloudelliset tapahtumaketjut näyttävät laukaisevan melko säännönmukaisesti joukkohysterian kaltainen ekstaasin sijoittajissa. Sukelluskone-buumissa hylyistä nostetut rikkaudet olisivat vieneet ajatukset pois ikävistä ja harmaista arkipäivän tapahtumista.
Defoen kohtalo
Ei niin huonoja, ettei jotain hyvääkin. Vapauduttuaan vankilasta Defoe teki ensimmäisen romaaninsa vasta lähes 60-vuotiaana. Maailman ensimmäisen bestseller, Robinson Crusoe näki päivänvalon vuonna 1719. Olisiko mainiota seikkailukirjaa edes ilmestynyt ilman Defoen kokemuksia sukelluskone-buumista?
Harry S. Truman (1884-1972)
Britit polvillaan
Ensimmäisen teknologiakuplan taustoja on syytä valaista tarkemmin, sillä Isossa Britanniassa elettiin varsin erikoisia aikoja.
Rutto eli musta surma palasi Englantiin varhain keväällä 1665. Lontoossa reagoitiin nopeasti ja aikalainen Daniel Defoe (1660-1713) kertoi kirjassaan "Journal of the Plague Years", kuinka kesän 1665 aikana tapettiin 40000 koiraa ja 200000 kissaa, koska niiden uskottiin olevan taudin takana. No, rottien luontaiset viholliset vähenivät ja helmikuussa 1666 oli rutto tappanut jo yli 100000 henkeä.
Toinen merkittävä Lontoota koetellut tapahtuma oli Great Fire vuonna 1666. Pudding Lanella sijaitsevasta leipomosta alkanut tulipalo tuhosi 80 prosenttia Lontoosta! 13000 taloa, 89 kirkkoa ja 52 kiltojen taloa (yritystä) tuhoutui.
Myös Englannin sisällissota (1642–1651) sekä taistelut kapinallisjoukkioita vastaan 1685, kertovat jälkipolville maan tilasta. Vastatuuli oli koetellut valtakuntaa jo vuosikymmenien ajan. Henkeä nostattavalle tapahtumalle oli enemmän kuin suuri kansallinen tilaus.
Ritari ja valkoinen ratsu
Kuten saduissa, kun toivo paremmasta huomisesta oli jo lähes haudattu, saapui ritari. Vuonna 1687, 26 lapsisen perheen iltatähti merikapteeni William Phipps purjehti muina miehinä Bahamalta Englantiin mukanaan uponneesta merirosvolaivasta nostetut 32 tonnia hopeaa. Kuningas Charles II:n oli jo 1683 antanut Phippsille kullan etsintään Englannin alusmaista H.M.S.Mary Rosen -aluksen. Hopealastin arvo oli 300000 £ eli nykyrahassa yli 47 miljoonaa. Lontoon seurapiirit sekosivat. Jokainen halusi rahoittaa jatkoetsintöjä, koska kultaa ja hopeaa näytti saavan noin vain merenpohjasta.
Sukelluskonepatentit houkuttelivat...
Klassiset ainekset olivat koossa. Markkinoilla oli likviditeettiä, olihan lähes koko Lontoo rakennettu Great Firen jälkeen uudelleen. Oli uusia teknologisia keksintöjä ja Hollannin tulppaanikuplaa ei enää muistettu. Tällä kertaa kaikki olisi toisin...
Patentteja haettiin uuden teknologian "sukelluskoneille". Keksintöjä varten perustettiin yhtiöitä, ja rahaa kerättiin suurelta yleisöltä. Patentit olivat enimmäkseen mielikuvituksen tuotetta, eikä niitä käytetty varsinaiseen tarkoitukseensa.
Monet yhtiöt eivät edes aloittaneet operointia eikä tulosta näin tietenkään syntynyt. "Sukelluskone"-yhtiöiden kurssit kohosivat rajusti 1688, kulminoituakseen 1689 alkaneeseen mahalaskuun. Ikävä kyllä, valistuksen ajan aamunkoitossa eläneet eivät säilyttäneet omaa lähihistoriaansa kovinkaan tarkasti. Kurssihintoja ei ole meidän päiviimme asti säilynyt.
…mutta riskit toteutuivat
Tarinamme alussa mainittu Daniel Defoe oli erään sukellusyhtiön toimitusjohtaja. Defoe ei hyötynyt alan sisäpiiritiedoista, vaan ajautui riskialttiilla alalla henkilökohtaiseen konkurssiin ja hänet pidätettiin vuonna 1692 maksamattomien velkojen vuoksi.
Tavatonta ihmeellisyyttä ei riskisijoituksen rahoittamiseen liittynyt 1600-luvullakaan. Aikalaiset eivät vain osanneet pohtia riskin suhdetta tuottoon. Kun kyseessä oli äärimmäisen riskialtis toiminta (hylkyjen koluaminen merirosvo-alueilta 4000 kilometrin päässä kotoa), ei siihen omasta pääomasta montaa promillea pääomasta kannata sijoittaa.
Onnistuessaan palkkio olisi ollut huima. Mutta kompensoidakseen valtavan epäonnistumisen mahdollisuuden täytyi tuotto-odotuksen olla todella korkea. Oliko kyse sijoittamisesta vai lotosta? Buumiin liittynyttä raakaa huijausta ei tietenkään osattu odottaa. Karu kokonaisuus tuli pala palalta esiin ja osaketodistukset muuttuivat vauhdilla wc-paperin arvoisiksi.
Sukelluskone-buumi antaa mainion perspektiivin uuden teknologian perässä juokseville sijoittajille. Uuteen teknologiseen keksintöön perustuvien IPO:jen (initial public offering) kanssa kannattaa olla erityisen tarkkana.
Toinen opetus lienee yhteiskunnallinen. Tietyt yhteiskuntataloudelliset tapahtumaketjut näyttävät laukaisevan melko säännönmukaisesti joukkohysterian kaltainen ekstaasin sijoittajissa. Sukelluskone-buumissa hylyistä nostetut rikkaudet olisivat vieneet ajatukset pois ikävistä ja harmaista arkipäivän tapahtumista.
Defoen kohtalo
Ei niin huonoja, ettei jotain hyvääkin. Vapauduttuaan vankilasta Defoe teki ensimmäisen romaaninsa vasta lähes 60-vuotiaana. Maailman ensimmäisen bestseller, Robinson Crusoe näki päivänvalon vuonna 1719. Olisiko mainiota seikkailukirjaa edes ilmestynyt ilman Defoen kokemuksia sukelluskone-buumista?
