Äskettäin levitettiin ilouutista,
jonka mukaan eurosta on koitunut Suomelle jättisäästö. Uutisen mukaan
valtion velanhoito olisi halventunut laskennallisesti yli 50 miljardia
euroa markka-aikaan verrattuna. Tosiasia kuitenkin on, että uutisesta
meni etumerkit täydellisesti väärin päin.
Talousblogi: Antti Pesonen
7.6.2013, Verkkomedia.org
EU-politiikan ansiosta valtion velan korkoihin mennyt 70 miljardia euroa
Laskelman mukaan euroaikana valtion velan vuosikustannus on ollut keskimäärin 4,1 prosenttia. Vertausajaksi valittuna markka-aikana vv. 1982-1998 velanhoitomenot olivat keskimäärin 9,8 prosenttia vuodessa.
Uutisoinnissa sivuutettiin yksi asia. Valtio, jolla on oma raha, keskuspankki ja itsenäinen lainsäädäntö, ei tarvitse ulkomaista velkaa ollenkaan. Tällainen valtio voi lainata omalta keskuspankiltaan. Näin velasta maksetut korot jäävät valtion sisäiseen kiertoon.
Suomessa ryhdyttiin noudattamaan EU:n ja sen edeltäjän EY:n (Euroopan yhteisön) määräyksiä jo 1980-luvun lopulla. EY kielsi keskuspankkirahoituksen. Tämä merkitsi sitä, että valtion oli lainan tarpeessa haettava rahat rahoitusmarkkinoilta.
Se on merkinnyt myös sitä, että Suomen valtion velasta 1990-luvun alun jälkeen maksetut korot ovat menneet lähinnä kansainvälisille rahoittajille. Vuoden 1990 jälkeen on valtion velan korkoja maksettu n. 70 miljardia euroa.
Tuoreen uutisoinnin korkomäärä on siis oikean suuntainen, yli 50 miljardia euroa. Etumerkki vain oli väärin: Se on miinus eikä plus!
Talousblogi: Antti Pesonen
7.6.2013, Verkkomedia.org
EU-politiikan ansiosta valtion velan korkoihin mennyt 70 miljardia euroa
Laskelman mukaan euroaikana valtion velan vuosikustannus on ollut keskimäärin 4,1 prosenttia. Vertausajaksi valittuna markka-aikana vv. 1982-1998 velanhoitomenot olivat keskimäärin 9,8 prosenttia vuodessa.
Uutisoinnissa sivuutettiin yksi asia. Valtio, jolla on oma raha, keskuspankki ja itsenäinen lainsäädäntö, ei tarvitse ulkomaista velkaa ollenkaan. Tällainen valtio voi lainata omalta keskuspankiltaan. Näin velasta maksetut korot jäävät valtion sisäiseen kiertoon.
Suomessa ryhdyttiin noudattamaan EU:n ja sen edeltäjän EY:n (Euroopan yhteisön) määräyksiä jo 1980-luvun lopulla. EY kielsi keskuspankkirahoituksen. Tämä merkitsi sitä, että valtion oli lainan tarpeessa haettava rahat rahoitusmarkkinoilta.
Se on merkinnyt myös sitä, että Suomen valtion velasta 1990-luvun alun jälkeen maksetut korot ovat menneet lähinnä kansainvälisille rahoittajille. Vuoden 1990 jälkeen on valtion velan korkoja maksettu n. 70 miljardia euroa.
Tuoreen uutisoinnin korkomäärä on siis oikean suuntainen, yli 50 miljardia euroa. Etumerkki vain oli väärin: Se on miinus eikä plus!