Kommentti: Bitcoinissa muhii nyt samanlainen riski kuin kuplassa, joka laukaisi finanssikriisin
Bitcoinin 50-prosenttinen romahdus aiheuttaisi nyt suuremmat tappiot kuin vuonna 2008 koitui Yhdysvaltain riskipitoisimman asuntorahoituksen subprime-kuprusta, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
Bitcoinin kaltaisille virtuaalivaluutoille voi ennen pitkää löytyä ja kehittyä muutakin käyttöä kuin niiden hintamuutoksilla keinotteleminen.
Etenkin keskeisten virtuaalivaluuttojen toteutukseen kehitetty niin sanottu lohkoketjuteknologia voi osoittautua hyödylliseksi tavaksi toteuttaa valikoituja reaalitaloudenkin toimia.
Mutta lupaavistakin mahdollisuuksista huolimatta bitcoinin ja muiden virtuaalivaluuttojen käyttöarvo on olematon tai yleensä negatiivinen.
Virtuaalivaluutat eivät ole lähelläkään täyttää niihin usein liitettyä lupausta toimia jonkinlaisena riippumattomana ja luotettavana perinteisen rahan – oikeiden valuuttojen – korvikkeena tai varsinkaan korvaajana.
Edes virtuaalivaluutoista suurin, bitcoin, ei täytä ainuttakaan rahan kolmesta perinteisestä perusvaatimuksesta edes välttävästi eikä varsinkaan paremmin kuin Yhdysvaltain dollarin tai euroalueen euron kaltaiset oikeat valuutat.
Toki eurossakin ja sitä ylläpitävässä euromaiden rahaliitossa on puutteensa, mutta bitcoiniin verrattuna euro on silti oikea valuutta ja oikeaa rahaa.
Bitcoin on kuin tehty keinotteluun
Vuosituhantisten vakiintuneiden perusvaatimusten mukaan rahan tulee soveltua maksuvälineeksi, arvon mitaksi ja arvon säilyttäjäksi. Vain nämä perusvaatimukset täyttävä hyödyke tai vaade voi ajan mittaan saavuttaa yleisön laajan hyväksynnän ja vakiinnuttaa asemansa rahana.
Bitcoin tai muutkaan virtuaalivaluutat eivät täytä kunnolla yhtään näistä vaatimuksista.
Maksuvälineenä virtuaalivaluutat ovat oikeaan rahaan ja vakiintuneisiin maksutapoihin verrattuna kömpelöitä, kalliita ja hitaita – tai käytännössä mahdottomia, ja siksi ne on yleensä pakko ensin myydä eli vaihtaa oikeaksi rahaksi ennen kuin aiotusta kaupasta tulee mitään.
Arvon mitasta tai säilymisestä taas on turha puhua niin kauan kuin bitcoinin hinta pomppii päivästä toiseen tuhansienkin dollareiden heilahduksilla välillä suuntaa yllättäen vaihtaen.
Mutta juuri tuo bitcoinin taipumus huimiin hintaheilahduksiin – ja varsinkin noin vuosi sitten alkanut äkkijyrkkä hinnan nousu – on keskeinen syy, miksi se on kuin tehty keinotteluun.
Olankohautus voi olla virhe
Bitcoinin kaltaisten virtuaalivaluuttojen soveltuminen lähinnä keinotteluun mutta ei juuri lainkaan mihinkään taloudelliseen hyötykäyttöön selittänee, miksi eläkelaitosten kaltaiset instituutiosijoittajat ovat toistaiseksi sivuuttaneet ilmiön lähinnä olankohautuksin.
Esimerkiksi Helsingin Sanomien haastattelemat (HS 5.3.) suomalaiset suursijoittajat vaikuttavat ennemmin karttavan kuin suosivan virtuaalivaluuttoja.
Sama näkyy talouden tilaa ja näkymiä puntaroivissa talousanalyyseissä. Niiden huomio keskittyy reaalitalouden ilmiöihin, kuten kokonaistuotannon ja inflaation näkymiin – ja kysymykseen, miten nämä kenties vaikuttavat rahapolitiikkaan sekä korkojen ja osakekurssien kaltaisiin muuttujiin.
Sen sijaan bitcoinilla tai muilla virtuaalivaluutoilla on vain harvoin juuri sivuhuomautuksia kummempaa sijaa muissa talous- ja markkinakatsauksissa kuin varta vasten virtuaalivaluuttoja markkinoivissa julkaisuissa.
Virtuaalivaluuttojen sivuuttaminen olankohautuksella tai ilmiön vähätteleminen kryptokeinottelijoiden harmittomaksi hölmöilyksi voi kuitenkin olla virhe.
Muidenkin kuin asianosaisten voi jo olla aika kiinnittää ilmiöön aiempaa vakavampaa huomiota. Ei kuitenkaan kiehtovien keinotteluhoukutusten takia vaan siksi, että virtuaalivaluutat ja niiden taustalle kasautuneet velkamäärät voivat muodostaa jo vakavan järjestelmäriskin.
Tuhannen miljardin taalan kupla
Kukaan ei voi kuin arvailla, mitä bitcoinin tai muiden suurten virtuaalivaluuttojen, kuten ethereumin tai tetherin, hintanoteerauksille seuraavaksi tapahtuu.
Mutta se on ilman arvailuakin tiedossa, että noiden kolmen markkina-arvolla mitaten maailman suurimman virtuaalivaluutan yhteenlaskettu markkina-arvo on vähän yli tuhat miljardia Yhdysvaltain dollaria.
Bitcoin on kolmikosta ylivoimaisesti suurin. Sen liikkeessä olevien "bittipolettien" yhteen laskettu markkina-arvo oli perjantaina hieman alle 880 miljardia dollaria. Ethereumin samaan tapaan laskettu markkina-arvo oli vajaat 170 miljardia ja tetherin vastaavasti runsaat 36 miljardia taalaa.
Jos taas suuruutta mitataan kaupankäynnin arvolla, menee tether ykköseksi lähes sadan miljardin dollarin vuorokausivaihdolla. Bitcoinin vaihto oli perjantain tiedoin hieman yli 50 miljardia ja ethereumin runsaat 20 miljardia dollaria.
Markkina-arvot ja vaihtoluvut on haettu perjantaina iltapäivällä virtuaalivaluuttojen hintanoteerauksia eri markkinapaikoilta kokoavasta Coinmarketcap-palvelusta.
Kolmen suurimman virtuaalivaluutan vähän yli tuhannen miljardin dollarin markkina-arvo on syntynyt vajaan vuoden kuluessa erityisesti bitcoinin hinnan noustua äkkijyrkästi liki viisinkertaiseksi.
Hinnan nopea ja jyrkkä nousu ei sinänsä ole ongelma eikä erityinen riskikään.
Mutta ongelmat voivat alkaa ja riskit nousta esiin siitä, että bitcoinin taipumuksiin kuuluvat myös ajoittaiset äkkijyrkät hintaromahdukset.
Tappioriski vetää vertoja subprime-kuprulle
Aiemmin bitcoinille sattuneet jopa 50-prosenttiset äkilliset hintaromahdukset ovat olleet vain harmiton merkki virityksen epävakaudesta ja terveellinen opetus keinottelun riskeistä.
Mutta nyt vastaavan mittainen romahdus tietäisi joillekin keinotteluketjujen osapuolille yhteensä jopa 400–500 miljardin dollarin mittaisia tappioita.
Tuollaiset tappiosummat – tai edes niiden mahdollisuus – vetävät vakavaksi.
Bitcoinin markkina-arvon äkillinen puolittuminen on koettu viime vuosien mittaan monta kertaa, mutta pelissä ei ole aiemmin ollut samanlaisia summia kuin nyt.
Nyt 50-prosenttinen romahdus aiheuttaisi suuremmat tappiot kuin vuonna 2008 koitui Yhdysvaltain riskipitoisimman asuntorahoituksen subprime-kuprusta.
Subprime-tappioiden määräksi on arvioitu 380 miljardia dollaria. Se oli vähemmän kuin puolet bitcoin-kuplasta – mutta se riitti silti sytyttämään finanssikriisin.
Tappioriskin potentiaalista mittakaavaa kasvattaa ties kuinka suureksi se, että todennäköisesti suuri osa bitcoinin ja muiden virtuaalivaluuttojen markkina-arvosta lepää – tai paremminkin keikkuu – tätä nykyä ties kuinka rohkeiden tai uhkarohkeiden velkavipujen varassa.
Paha vain, että velkavipujen kokoa, luonnetta – tai vipurahoituksen alkulähteitä – ei tiedä kukaan muu kuin asianosaiset ennen kuin vasta tappioiden toteuduttua ja pölyn laskeuduttua.
Mikä tahansa rahaan liittyvä hölmöily voi muuttua koko rahoitusjärjestelmän vakautta uhkaavaksi riskiksi, kunhan touhuun valjastetaan kyllin ronskit velkavivut.
Ja juuri siksi bitcoin ja virtuaalivaluuttojen keinotteluhuuma on syytä ottaa myös näitä vieroksuvan sijoittajan asialistalle.
Peli bitcoineilla voi tulla kalliiksi
Parasta bitcoin-keinottelussa ja -kuplassa on toistaiseksi ollut se, että kyse on ollut verrattain pienen harrastajapiirin pienimuotoisesta pelistä. Ja se, että tämän kuplan ilmiselvät riskit ovat olleet lähinnä tuon pienen harrastajapiirin oma huoli.
Mutta ei ole enää.
Tällä viikolla virtuaalipelimerkki bitcoinilla kauppaa käyvien keinovalikoima on kasvanut ensimmäisillä vakiintuneen johdannaispörssin noteeraamilla bitcoin-futuureilla.
Johdannaiset voivat muuttaa bitcoin-kaupankäynnin ja -markkinoiden luonnetta olennaisesti muuksi kuin se on tähän asti ollut. Ne voivat helposti muuttaa myös bitcoin-kuplan luonnetta – ja muuttaa riskit muidenkin kuin kryptokeinottelijoiden huoliksi.
Muutoksen avainsana on velkavipu. Sen vaikutuksesta tämänkin kuplan riskit – ja aikanaan myös vahingot – voivat entistä herkemmin tarttua muille markkinoille.
Toki bitcoin-futuurien kaupankäynti ja merkitys samoin kuin mahdolliset heijastusriskit ovat ensi alkuun merkityksettömän pieniä. Mutta muutos on silti tosi.
Futuuripelin avasi maailman johdannaismarkkinoiden epävirallisessa pääkaupungissa, Yhdysvaltain Chicagossa, toimiva Cboe, joka on yksi suurimmista finanssijohdannaisten markkinapaikoista.
Ensi viikolla tarjonta kasvaa, kun omat bitcoin-futuurinsa tuo kaupankäyntiin vielä suurempi finanssi- ja hyödykejohdannaisten jättipörssi, niin ikään Chicagossa päämajaansa pitävä CME.
Kilpailevien pörssien bitcoin-futuurien toteutuksessa on teknisiä eroja, kuten futuurien hinnoittelun perustana olevien bitcoin-noteerausten eri lähteet.
Cboe perustaa omien futuuriensa hinnoittelun pienehkön virtuaalivarojen kauppaan erikoistuneen Gemini-markkinapaikan noteerauksiin, kun taas CME perustaa omien futuuriensa hinnoittelun neljän bitcoin-pörssin noteerausten keskiarvoon.
Mutta niissä on myös paljon yhteistä, kuten futuurien yleiset ominaispiirteet.
Yksi futuurien peruspiirre on keinottelijoille tarjoutuva mahdollisuus suojata pelimerkkejään hinnan laskulta. Toinen on ehkä vielä houkuttelevampi mahdollisuus kasvattaa panoksia velkavivun avulla.
Ikivanha maatalouden keksintö
Futuurit ovat alun perin maatalouden tarpeisiin syntynyt ikivanha sopimusmuoto, jonka avulla kaupan osapuolet sopivat ennalta tulevaisuudessa toteutuvan kaupan ehdoista, kuten kaupan kohteen hinnasta.
Maanviljelijä saattoi myydä ohrasatonsa ennakkoon myllylle. Entä jos sateinen sää olisikin pilannut sadon?
Muinaiset futuurisopimukset saattoivat koskea vaikkapa viljasatoa, jonka myyjä (viljelijä) sai jo ennen sadon valmistumista varmuuden hinnasta ja ostajasta, ja jonka avulla ostaja (esimerkiksi leipuri) sai jo ennen sadon valmistumista varmuuden hinnasta ja myyjästä.
Ammoisten alkuaikojen futuurit olivat luonteeltaan kuin vakuutussopimuksia, joiden keskeinen tarkoitus oli vähentää kaupan osapuolten epävarmuutta. Ennalta lukkoon lyödyt kaupan ehdot vähensivät viljelijän huolta hinnan laskusta ja leipurin huolta hinnan noususta satokauden kuluessa.
Sittemmin futuurisopimusten vakuutusluonne sai rinnalleen toisenlaisiakin käyttötapoja, kuten keinottelua. Jopa useita kuukausia ennalta lukkoon lyödyt kaupan ehdot tarjosivat – ja tarjoavat toki yhä – houkutuksen futuurisopimuksen kestoa lyhytaikaisempiin viljakauppoihin.
Leipuri ostaa, sillä hän haluaa viljan, kun taas keinottelija ostaa pikavoiton eikä viljan toivossa ja myy sopimuksen ennen kuin se erääntyy ja koittaa viljatoimituksen aika.
Tätä nykyä spekuloinnin eli keinottelun osuus kaikesta kaupankäynnistä on useilla finanssi- ja hyödykejohdannaisten markkinoilla suurempi kuin teollisia tai kaupallisia tarpeita palveleva kauppa.
Suurimman osan esimerkiksi maailman raakaöljymarkkinoiden johdannaiskaupoista tekevät keskenään sellaiset finanssikeinottelijat, joilla ei ole pienintäkään halua tai edes mahdollisuutta vastaanottaa konttorilleen ainuttakaan öljytynnyriä. Tällaiset keinottelijat käyvät kauppaa raakaöljyn – tai minkä tahansa muun johdannaisten niin sanotun kohde-etuuden – hinnan vaihtelulla eivätkä itse hyödykkeellä.
Aivan samaan tapaan futuurit tarjoavat nyt myös nykyaikojen kryptokeinottelijoille mahdollisuuden keinotella bitcoinin hintamuutoksilla ilman itse bitcoinien ostamisen ja omistamisen vaivaa.
Tuossa epäsuorassa altistumassa on sisäänrakennettu velkavipu, joka perustuu johdannaispörssien ja mahdollisten välittäjien asettamiin vakuusvaatimuksiin.
Futuuripeliin pienemmällä alkupääomalla
Bitcoinin ostaminen suoralla kaupalla vaatii ostajalta juuri niin monta dollaria kuin kryptokolikon noteeraus oston hetkellä edellyttää ja kaikki kaupan kulut päälle. Ja euroilla toimiva keinottelija joutuu ensin panemaan peliin tasan sen määrän euroja kuin bitcoin-kauppaan tarvittava dollarimäärä vaatii kuluineen.
Mutta futuureillapa saman määrän bitcoineja voi hankkia olennaisesti pienemmällä alkupääomalla.
Ainakin ensi alkuun Cboe:n selvitysyhteisön asettamat vakuusvaatimukset ovat hieman vaihdelleet, mutta ne vaikuttavat asettuneen 40 prosentin tuntumaan.
Kaupankäynnin alkaessa pelurin on asetettava kauppojensa takeeksi vakuus, jonka arvo on 44 prosenttia aiotun bitcoin-futuurikaupan arvosta. Mutta kaupankäynnin jatkuessa riittää, että vakuus kattaa 40 prosenttia futuuriaseman arvosta.
”Vakuusvaatimus tarjoaa mahdollisuuden noin 60-prosenttiseen velkavipuun.
Käytännössä tuollainen vakuusvaatimus tarjoaa mahdollisuuden noin 60-prosenttiseen velkavipuun.
Jos yhden bitcoinin markkinahinta on vaikkapa 18 000 dollaria niin kuin se on viime päivinä ollut, on suoraan kauppaan pantava kiinni sama määrä eli 18 000 taalaa ja kulut päälle. Mutta aivan samanveroinen epäsuora futuurikauppa syntyy jo vajaan 8 000 taalan alkupanoksella.
Toki futuuripelurinkin on lopulta maksettava koko kauppasumma, mutta suurin osa jää maksettavaksi vasta futuurisopimuksen erääntymisen hetkellä yleensä joidenkin kuukausien kuluttua kaupantekohetkestä. Juuri tuo maksujen rytmittyminen suurelta osin sopimusajan loppuun synnyttää bitcoin-kaupassa uuden ilmiön, velkavivun.
Velkavipu houkuttelee ja kasvattaa riskejä
Velkavipu voi houkutella niin kauan kuin bitcoinin hinta pääosin nousee ja usko vielä korkeampiin hintoihin pysyy lujana. Velkavivussa on houkuttelevaa se, että sen avulla on mahdollisuus kasvattaa tuntuvasti peliin pantujen panosten tuottoa.
Mutta velkavipukaan ei ole ilmainen lounas, sillä se kasvattaa riskejä aivan samassa suhteessa kuin voiton mahdollisuuksia.
Jos bitcoinille käy niin kuin kaikille kuplille on ennen pitkää aina käynyt, ja senkin hinta laskee, kääntyy velkavivun täysi vipuvoima peluria vastaan. Ensimmäinen hinnan romahtamista seuraava puhelinsoitto on johdannaispörssin tai sen edustajan soitto, jossa se vaatii lisää vakuuksia.
Ennen hinnan laskua solmitut futuurisopimukset ovat hinnan laskusta huolimatta voimassa kaikkine velvoitteineen, ja ostajan on maksettava ennalta sovittu hinta. Ja ennen sopimuksen erääntymistä on kaupan vakuudeksi toimitettava lisää vakuuksia.
Vakuudet ovat joko selvitysyhteisön hyväksymiä oikeita arvopapereita tai oikeaa rahaa. Ellei niitä ole, syntyy kiusallisia tilanteita, huutoa ja luottotappioita. Ja jos on, syntyy pakottavaa tarvetta myydä mitä tahansa sellaisia oikeita arvopapereita, joita on mahdollista myydä nopeasti.
Silloin tämä kupla muuttuu muidenkin kuin vain kryptokeinottelijoiden ongelmaksi.
