روزی ۵ کارگر در حوادث کار ایران کشته می‌شوند

BBC سه شنبه 16 ژوئيه 2013 - 25 تیر 1392

سازمان پزشکی قانونی ایران اعلام کرده که در دو ماهه اول امسال ۲۶۵ نفر جان خود را در اثر حوادث کار از دست داده‌اند. از میان آنها ۲ نفر زن بوده‌اند.

به گزارش این سازمان این تعداد در دو ماه نخست سال پیشین ۲۷۲ نفر بوده است.

سقوط از بلندی بیشترین عامل مرگ در حین کار بوده است.

محمد حسین نظری، کارگر پتروشیمی ماهشهر و عضو اتحادیه آزاد کارگران ایران، به بی‌بی‌سی فارسی گفت: "بر بستر یک شرایطی است که ایمنی پایین آمده است. شرایط به گونه‌ای است که تهدید اخراج وجود دارد و کارگر انگشتش را از دست می‌دهد ولی حاضر نیست کارش را از دست دهد."

مطابق گزارش سازمان پزشکی قانونی، در دو ماه اول امسال استان‌های تهران، خراسان رضوی و کرمانشاه، به ترتیب بیشترین حوادث مرگبار کار را داشته‌اند.

این گزارش می‌گوید که در سال ۱۳۹۱ در مجموع ۱۷۹۵ نفر حین کار کشته شده بودند. میزانی که نسبت به سال ۱۳۹۰، که در آن ۱۵۰۷ نفر کشته شده بودند، بیش از ۱۹درصد بالا رفته بود.

آقای نظری می‌گوید: "به خاطر شرایط اقتصادی اهمیت جسم و جان کارگران به حاشیه رانده شده است."

او می‌افزاید به غیر از بالا رفتن حوادث، ایمنی به طور کلی پایین آمده و خطرات دیگری نیز دارد: "با خیل عظیمی از حوادث مواجهیم که در یک روز و تاریخ معین اتفاق نمی‌افتد، در جاهایی مثل پتروشیمی‌ها مساله آلودگی و بیماری‌های تنفسی واقعا مرگ تدریجی را رقم می‌زند."

"کارگران و کارکنان چنین جاهایی دچار بیماری‌های غیرقابل بازگشت می‌شود."

آقای نظری معتقد است که نبود اتحادیه‌ها و سندیکاها یکی از عواملی است که شرایط را برای کارگران دشوارتر می‌کند.

او می‌گوید: "سازو کار حمایت از نیروی کار وجود ندارد، سال گذشته به طور متوسط روزی ۵ کارگر کشته شده. اگر این توسط ما و تشکل های کارگری دیگر به اطلاع جامعه برسد..."

"ما فقط می‌توانیم به کارگری که از ما کمک بخواهد مشاوره بدهیم اما دولت ما را به عنوان نهاد طرف مذاکره به رسمیت نمی شناسد."

سازمان بین‌المللی کار (ILO) می‌گوید هر ۱۵ ثانیه یک کارگر جان خود را بر اثر حادثه مرتبط با کار از دست می‌دهد.

بانکهایی که ازسیاه هم سیاهتر کارمیکنند! این سیستم (سرمایه داری)همه اش سیاهکاری وتبهکاریست

Suomalainen varjopankki aloittelee valvonnan ulkopuolella

Suomalainen GF Money tarjoaa lainaa yrityksille, jotka eivät rahaa pankista saa. Varjopankin toimintaperiaate on ylevä. Fivan mukaan ongelma on, että varjopankkien toimintaa ei valvo kukaan.

Johannes Niemeläinen

16.7.2013

Suomalaisella GF Money -varjopankilla on kovat tavoitteet. Toimitusjohtaja Kari Keskitalon mukaan yhtiön tavoitteena on kasvattaa lainakantansa kymmeneen miljoonaan euroon vuoden loppuun mennessä.
Realistisesti lainakanta kasvaa 6–10:een miljoonaan euroon, Keskitalo arvioi.
– Nyt on vuoden puoliväli, ja olemme kohta puolimatkassa tavoitteissamme, hän sanoo Taloussanomille.
GF Money aloitti toimintansa viime vuonna. Yhtiö on vielä alkutaipaleella. Alkuvuosi meni toiminnan käynnistelemiseen, mutta lainakanta on noussut jo muutamaan miljoonaan euroon.

GF Moneyn kertoma toimintaperiaate kuulostaa ylevältä: auttaa yrityksiä, jotka eivät saa lainaa muualta. Pankit ovat kiristäneet luottohanojaan talousmyllerryksen ja lisääntyneen pankkisääntelyn takia.
– Meidän luo tulee yrityksiä, jotka ovat lainanneet jo enimmäissumman Finnveralta ja pankeilta. Emme kilpaile Finnveran tai pankkien kanssa, kaikki ovat olleet innostuneita toiminnastamme, Keskitalo kehuu yhtiötään.
GF Money ottolainaa rahaa sijoittajilta kiinteällä kymmenen prosentin korolla. Antolainauksen korko on keskimäärin 16 prosenttia. GF Moneylle jää keskimäärin 4,5 prosenttia, koska lainoista pitää vähentää järjestelypalkkioita ja muita kuluja.
– Jos yritys saa investoinnilleen 25 prosentin tuoton, he ottavat ilomielin meiltä lainaa, Keskitalo sanoo.
Lainaa ottaneiden yritysten toimialat vaihtelevat laidasta laitaan. Onpa lainaa myönnetty myös asunnonostoon.
Keskimääräinen laina on 250 000 euroa. Antolainat ovat laina-ajaltaan lyhyempiä kuin GF:n ottamat lainat.
Seula on tiukka. GF Money myöntää lainaa vain noin kymmenelle prosentille hakijoista, Keskitalo kertoo.
Valvonnan
ulkopuolella
Rahoitusmarkkinoita valvovan Finanssivalvonnan (Fivaa) apulaisjohtaja Jukka Vesala suhtautuu kriittisesti varjopankkeihin. Yksittäistä toimijaa Vesala ei kommentoi.
Varjopankeissa Fivaa kiinnostavat niiden aiheuttamat riskit rahoitusjärjestelmälle.
– Jos sääntelyn kiristämisen seurauksena toimintaa siirtyy säännellyn toiminnan ulkopuolelle, se ei ole hyvä. Sääntelyn pitäisi olla riittävän kattavaa, jotta toiminta, joka aiheuttaa riskejä, olisi valvonnan piirissä, Vesala sanoo.
Valvonnan kannalta keskeistä on, täyttyvätkö varjopankissa luottolaitostoiminnan piirteet.

– Jos toimiluvan ehdot täyttyvät, se tulee luottolaitostoiminnan piiriin, mikä on tärkeää. Jos luottolaitostoiminnan edellytykset eivät täyty, se on muuta elinkeinotoimintaa, joka ei kuulu Finanssivalvonnan toimikenttään, Vesala sanoo.
Kenen toimintakenttään se silloin kuuluu?
– Yleisen yritys toiminnan sääntelyn ja valvonnan piiriin, Vesala sanoo.
"Valvonnan puuttuminen
ei ongelma"
GF Moneyn Kari Keskitalon mielestä valvonnan puuttuminen ei ole ongelma. Hän kertoo käyneensä Fivan kanssa läpi sen, mitä GF Money saa tehdä ja mitä ei.
Talletusten vastaanottaminen ja talletuksista puhuminen on kielletty. Talletussuojaa ei ole. Sijoituksia ei saa mainostaa, mutta rajattuun joukkoon voi ottaa yhteyttä.
– Saamme harjoittaa tarkkuusammuntaa mutta emme ampua summamutikassa, Keskitalo kertoo.
Omassa tiedotteessaan GF Money kutsuu itseään varjopankiksi. Toimitusjohtaja Keskitalo pitää termiä kuitenkin ongelmallisena siihen liittyvän stigman vuoksi. Varjopankkeja on pidetty yhtenä syynä vuonna 2008 alkaneeseen maailmanlaajuiseen talouskriisiin.
Keskitalo luonnehtii GF Moneyn toimintaa pikemmin "suoralainaukseksi". Hän uskoo kilpailevien toimijoiden tulevan markkinoille pian.
Varjopankkitoiminnassa riskit ovat samankaltaisia kuin perinteisessä pankkitoiminnassa. Vaarana on, että lainoja ei makseta takaisin.
Jos varjopankkeja tulee lisää markkinoille tai nykyiset toimijat kasvavat, myös riskit kasvavat ilman, että kukaan valvoisi toimintaa.
Keskitalo pitäisi hyvänä, jos myös varjopankkien toimintaa valvottaisiin.
– Sitten loppuisi toiminta, joka ei ole sijoittajille eikä lainanottajille hyväksi.

Soros: Varjopankkisektori uhkaa jo Kiinan kasvua

Kiinalla on ”muutama vuosi” aikaa saada paisunut varjopankkisektorinsa hallintaan, arvioi suursijoittaja George Soros.

Bloomberg

8.4.2013

Sijoittaja George Soroksen mukaan Kiinan varjopankkisektorin kasvussa on ollut samankaltaisuuksia verrattuna viime vuosikymmenen lopun finanssikriisiin.
– Kiinan varjopankkisektorin nopealla kasvulla on joitakin häiritseviä yhtäläisyyksiä Yhdysvaltain subprime-markkinaan, joka aiheutti vuosien 2007-2008 finanssikriisin, Soros sanoi Kiinassa Boaon talousfoorumin yhteydessä.
Hän uskoo kuitenkin, että paikalliset viranomaiset ovat tietoisia vaaroista.
– Jos Yhdysvaltain kokemukset toimivat ohjenuorana, on viranomaisilla muutama vuosi aikaa saada varjopankkisektori kuriin. On erittäin tärkeää, että viranomaiset onnistuvat. Ei vain Kiinalle, vaan koko maailmalle.
Yleensä esimerkiksi erilaisten rahastojen, pääomasijoittajien ja rahaa lainaavien yhtiöiden katsotaan kuuluvan varjopankkeihin. Lakipykälien kannalta kyseiset tahot eivät kuitenkaan ole pankkeja, vaikka toimivatkin rahan välittäjinä.
Varjopankit ovat olleet tärkeitä etenkin Kiinan pienyrityksille. On arvioitu, että jopa 97 prosenttia maan 42 miljoonasta pienyrityksestä on virallisen pankkilainoituksen ulkopuolella.

Viimeaikainen korkojen nousu on Soroksen mukaan kasvattanut paikallisia luottoriskejä esimerkiksi asuntolainoituksessa.
Kiinan uusi johto on kertonut pyrkivänsä tukemaan talouskasvua lisäämällä kotimaista kysyntää, kun se aiemmin on nojannut lähinnä vientiin ja investointeihin. Soros arvioi, että Kiinan onnistunee talousmallinsa muuttamisessa.
– Kiina on onnistunut muokkaamaan kasvumalliaan useita kertoja lähimenneisyydessä. Joten on kaikki syyt uskoa, että he pystyvät tekemään sen uudestaan, Soros sanoi

Muuttuva Kiina on Suomelle vaikea koetinkivi

Analyysi: Kiinan kasvu hidastuu ja saa jatkossa vauhtinsa lähinnä kotimaisesta kulutuksesta. Investointien hiipumien osuu suomalaisen vientiteollisuuden arkaan kohtaan. Kiinan muutokseen sisältyy silti myös mahdollisuuksia. Esimerkiksi Ruotsi on hoitanut leiviskänsä mallikkaasti.

Janne Soisalon-Soininen

16.7.2013

Kiinan talous yskii. Maan investointeihin ja massiiviseen vientiin nojannut talouskasvu ei jaksa enää porskuttaa entiseen tapaan.
Kasvun uudeksi moottoriksi povataan kotimaisen kulutuksen lisääntymistä, mikä saa suomalaisen suupielet kääntymään alaspäin.

Kulutusta kannustaakseen Kiinan uusi johto suunnittelee sosiaalista reformia. Kiinalaiset eivät uskalla avata säästöpossujaan ilman parempia yhteiskunnan turvaverkkoja.
Kun kiinalaiset aloittelevat kulutusjuhliaan, Suomi voi kuitenkin jäädä nuolemaan näppejään.

Kiinan investoinnit eivät tuo rahaa suomalaiselle osaamiselle entiseen tapaan. Toisaalta uuteen tilanteeseen voi liittyä myös mahdollisuuksia.
"Suomen ja Euroopan
tilanne vaikea"
Pankkikonserni Nordean tutkimusjohtajan Aki Kangasharjun mukaan Kiinan kasvun muuttuminen kulutuspainotteisemmaksi tarkoittaa hitaampaa kasvutahtia ja toisaalta kysynnän kohdistumista lähinnä kotimaisiin tuotteisiin.
Suomen kannalta tilanne on vaikea, sillä vientisektori on vahvasti investointituotteisiin painottuvaa.
– Suomen ja monen muun Euroopan maan kannalta tilanne on vaikea. Jatkossa parhaiten menestyvät kulutuspuolen tuotteisiin keskittyneet maat. Esimerkiksi Ruotsi on paljon paremmassa tilanteessa, sillä maan vientirakenne on monipuolisempi, Kangasharju toteaa.
Ruotsin suositut kulutustuotteet, kuten Ikean huonekalut tai Hennes & Mauritzin vaatteet, käyvät Kiinassa ja muualla maailmassa hyvin kaupaksi. Suuren osan kulutustavarasta Kiina tuottaa kuitenkin itse.
Myös Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) Kiina-verkon seminaari käsitteli juhannuksen alla Kiinan kasvun sisäänpäin kääntymisen aiheuttamia haasteita.
Suomalaisyhtiöiden kovimpia haastajia Kiinan markkinoilla ovat jatkossa aiempaa kilpailukykyisemmät kiinalaiset toimijat, EK arvioi.
Kangasharjun mukaan kulutuslähtöisessä Kiinassa Suomen vientisektorin vaihtoehdot ovat varsin vähissä.
– Suomen pitäisi saada keksittyä kilpailukykyisiä kuluttajatuotteita tai sitten hakea aktiivisesti investointimarkkinoita muualta maailmasta, Kangasharju kertoo.
Halpatyön siirtyessä Kiinasta Kaakkois-Aasiaan, Indonesiaan ja Afrikan suuntaan suomalaisyhtiöiden kannattaa olla tarkkana: investointivetoinen kasvu kiihtynee muualla.
Kiina on
Suomen koetinkivi
Kiinalaisten kulutusjuhla voi kuulostaa ympäristötietoisen maailmankansalaisen korvaan karulta.
Yli miljardin ihmisen Kiinan talouskasvun muuttuminen kuluttajalähtöiseksi aiheuttaa paitsi valtavat tuottomahdollisuudet, myös painetta puhtaan teknologian energiaratkaisuille.
– Yksi mahdollisuus on kehittää Suomessa sellaista osaamista ja teknologiaa, jota Kiinassa ei vielä osata hyödyntää. Kaikki muutokset ja kriisit ovat toki aina myös mahdollisuuksia, Kangasharju myöntää.
Työsarkaa kuitenkin riittää, niin Suomen teollisuudella kuin hallituksella. Rohkeutta ja riskinottoa kaivattaisiin murrosvaiheissa.

Kangasharjun mielestä Suomessa keskitytään liikaa surkuttelemaan sitä, että paperiteollisuus ja Nokia-klusteri ovat vaikeuksissa.
– Rahaa on maailma täynnä. Tarvitaan vain potentiaalisia suomalaisia innovaatioita, Kangasharju muistuttaa.
Mahdollisuuksia löytyy muun muassa puhtaasta teknologiasta, johon Kiinan on yhä investoitava. Tiistaina Kiina ilmoitti nelinkertaistavansa aurinkoenergian tuotannon vuoteen 2015 mennessä.
EK:n yritysten kansainvälistymisen asiantuntija Outi Ervasti uskoo Kiinan kasvupotentiaaliin, vaikka myöntääkin tilanteen olevan haastava.
– Kun oman asiansa osaa kunnolla, kyllä vienti Kiinaan vetää, Ervasti arvioi.
Esimerkiksi suomalainen Oilon on vienyt Kiinaan ympäristötehokkaita kaasupolttimia jo 20 vuoden ajan.
Kiinassa menestyminen on suomalaisyrityksille silti kova koetinkivi. Onnistuminen vaatii kunnianhimoa ja vahvaa menestymisen nälkää.
Pohjoismaisesta
yhteistyöstä vauhtia?
Yhtiöiden menestys pohjaa monesti tunnettavuuteen. Kiinassa tunnetaan suomalaisista yhtiöistä markkinoita menettäneen Nokian lisäksi lähinnä investointituotteita valmistavia yhtiöitä.
Esimerkiksi hissiyhtiö Kone, joka on hyötynyt suuresti Kiinan hidastuvasta rakennusbuumista, on kiinalaisille tuttu nimi.
Suomi on Kiinassa kuitenkin varsin näkymätön toimija. Mahdollisuuksia olisi Pohjoismaiden yhteistyön laajentamisessa.
– Suomi on Kiinassa hyvin pieni toimija. Pohjoismaisen yhteistyön edistäminen Kiinassa on alkumetreillä, mutta voisi lisätä Suomen näkyvyyttä. Yhteisiä kokouksia ja seminaareja on suunnitteilla, mutta valmistelu vaatii vielä työtä, Ervasti sanoo.
Esimerkiksi Ruotsin suositut tuotemerkit käyvät hyvin Kiinassa kaupaksi. Pohjoismainen yhteistyö voisi nostaa myös Suomen profiilia Kiinan markkinoilla.
EK:n mukaan suomalaistuotteiden etuna kiinalaisiin nähden on edelleen muun muassa markkinointiosaaminen ja laatu.
Tilanne voi olla kuitenkin toinen jo muutaman vuoden kuluttua. Kiina aikoo nostaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen suunnattavat investoinnit 2,5 prosenttiin kasvavasta bruttokansantuotteestaan.