Jopa keskusaukion nimi myytiin – Madrid haalii rahaa keinoja kaihtamatta

Espanjan pääkaupunki yrittää kerätä rahaa kasaan keinolla millä hyvänsä. Myyntiin lähti jopa keskusaukion nimi.

Taloussanomat

20.7.2013

Espanja on syvässä talouskriisissä, mikä näkyy myös pääkaupunki Madridin kaupunkikuvassa.
Madrid yrittää haalia rahaa kasaan kaikin mahdollisin tavoin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi julkisten sairaaloiden- sekä kaupunkikohteiden nimioikeuksien myyntiä, kirjoittaa saksalaislehti Der Spiegel.
Jopa keskusaukion
nimi vaihtoon
Savotassa on lähtenyt vaihtoon jopa Madridin kuuluisan keskusaukion, Solin, nimi. Sol on koko Espanjan maantieteellinen keskipiste.
Kesäkuusta alkaen Sol ei ole kuitenkaan ollut enää pelkkä Sol, vaan "Vodafone Sol". Brittiläinen teleoperaattori on ostanut oikeudet keskusaukion nimeen.
Vodafone on laajentanut näkyvyyttään myös metroon. Yksi metrolinjoista on syyskuusta alkaen nimeltään vain "Vodafone", ja yhtiön nimi komeilee jo keskusaukion metroaseman porteissa, vanhojen merkkien sijaan.
Lääkettä
rahapulaan
Nimioikeuksien lisäksi kaupunki on muun muassa myynyt valtavan arvokkaita taideteoksia, omistamiaan rakennuksia sekä julkisia sairaaloita. Bussilinjat aiotaan yksityistää.

Madridilla on velkaa 7,4 miljardia euroa, mikä tekee siitä Espanjan velkaantuneimman kaupungin.
Kaupungin päättäjät haluaisivat myös tuoda kesäolympialaiset Madridiin vuonna 2020, mikä osittain selittää pyrkimystä haalia mahdollisimman paljon käteistä kasaan.
Projektiin on jo investoitu yli 6 miljardia euroa, ja se vaatii ainakin 2,5 miljardia lisää.
Helppoa tämä ei kuitenkaan tule olemaan. Viime keskiviikkona terveysalan työntekijä protestoivat terveydenhuollon yksityistämissuunnitelmia vastaan.
Protesti tapahtui tietenkin Madridin keskusaukiolla – Vodafone Solilla.

NOH; KATSOTAAN, KATSOTAAN!!

Professoreilta neljä täsmäiskua, joilla eurokriisi päättyy

Europoliitikot kieltävät kriisin luonteen, kolme tunnettua professoria sanoo. Jannis Varoufakis, Stuart Holland ja James K. Galbraith esittävät neljän kohdan ohjelmaa kriisin ratkaisemiseksi.

Taloussanomat

19.7.2013

Kuuluisat taloustieteen professorit Jannis Varoufakis, Stuart Holland ja James K. Galbraith ratkaisisivat eurokriisin pääomittamalla pankkeja, leikkaamalla julkista velkaa, investoimalla lisää ja luomalla eurooppalaisille ruokaturvan takaavan hätäapuohjelman.

Eurokriisi

Eurokriisi on pankki-, velka-, investointi- ja sosiaalisen kriisin summa, professorit kirjoittavat hiljan julkaistussa raportissaan "Maltillinen ehdotus eurokriisin ratkaisemiseksi". Jokainen osakriisi tarvitsee oman ratkaisunsa, jotta eurokriisi päättyy.
Varoufakis toimii Ateenan yliopiston professorina. Holland on puolestaan brittiläinen kansanedustaja ja portugalilaisen Coimbra-yliopiston professori. Galbraith vaikuttaa Teksasin yliopistossa.
Professorien mukaan euroalueen ydinmaat ja reuna-alueet erkanevat koko ajan toisistaan. Eurokriisin inhimilliset kustannukset kasvavat, mutta europoliitikot kieltävät kriisin luonteen, professorit kirjoittavat . Kansalaisille on tarjolla vain valheellinen valinta talouskurin ja liittovaltion välillä.
Professoreiden mielestä heidän "maltillinen ehdotuksensa" on toimiva sen toteutuksen vuoksi: suunnitelmassa hyödynnetään vain olemassaolevia instituutioita – uusia sopimuksia tai sopimusmuutoksia ei tarvita eikä eurovaltioiden välisiä tulonsiirtoja oteta käyttöön.
Tarvitaan ainoastaan Euroopan keskuspankkia (EKP), Euroopan investointipankkia (EIP), Euroopan investointirahastoa (EIR) ja Euroopan vakausmekanismia (EVM), ja kriisi saadaan ratkaistua.
EVM pääomittamaan
pankkeja
Ensimmäinen eurokriisin osakriisi on pankkikriisi. Tällä hetkellä pankkikriisiä yritetään ratkaista perustamalla EU:n pankkiunioni mahdollisimman nopeasti.
Professoreiden mielestä pankkiunioni on rohkea ehdotus, mutta aivan liian hidas kriisin ratkaisemiseksi.
Pankkikriisi johtuu siitä, että eurooppalaispankit ovat liian heikosti pääomitettuja. Professorit ehdottavat, että EVM pääomittaisi pankkeja suoraan, ja pankkien ongelmat ratkaistaisiin yksi pankki kerrallaan. Tällöin suora yhteys valtioiden ja pankkien välillä katkeaisi, ja EU:lla olisi enemmän aikaa luoda pankkiunioni.
Velkataakka pienemmäksi
velkakirjavaihdolla
Eurokriisi on myös julkisen velan kriisi, professorit kirjoittavat. Heidän mukaansa EKP:n velkakirjaostot tai lupaus ostaa velkakirjoja tarvittaessa ei palauta velkakirjamarkkinoiden toimintakykyä. Sijoittajat eivät lainaa eikä valtioilla ole mahdollisuuksia ottaa velkaa, jos velkakirjamarkkinat eivät toimi.
Maastrichtin sopimus rajoittaa EU-maiden julkisen velan 60 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Professoreiden suunnitelmassa eurovaltiot voisivat vaihtaa 60 prosenttia julkisesta velastaan Maastricht-sopivaan velkaan.
Velkakirjavaihdosta vastaisi EKP. Loput velat jäisivät maiden omalle kontolle.
Professoreiden mukaan velkakirjavaihto keventäisi euroalueen jättimäistä velkataakkaa.
EIP ja EIR
investoimaan
Euroaluetta vaivaa myös investointien vähäisyys. Yritykset ja julkinen sektori eivät investoi, mikä heikentää elintasoa ja euroalueen kilpailukykyä.
Professoreiden mukaan euroalueen sisäiset vaihtotaseen epätasapainot varmistivat sen, että talouskriisin iskiessä alijäämäalueet kärsisivät eniten investointien vähyydestä.
Taloustieteilijöiden ehdotus on seuraava: EIP ja EIR voisivat laskea liikkeelle yhdessä velkakirjoja. Velkakirjoilla saadut rahat käytettäisiin erilaisiin talouskasvua tukeviin investointeihin.
Ei niin maltillinen
ehdotus
Eurokriisi on myös sosiaalinen kriisi, mistä esimerkiksi Kreikkaan uudelleen pesiytynyt malaria kielii. Työttömyys ja kodittomuus kasvavat kriisimaissa samalla kun eläkkeitä leikataan.
Professorit aloittaisivat välittömästi Euroopan-laajuisen hätäapuohjelman, jolla turvattaisiin kaikille eurooppalaisille riittävä ravinto. Hätäapuohjelman professorit rahoittaisivat euroalueen keskuspankkien rahoitustulolla.
Professoreiden neljän kohdan suunnitelma ei vaikuta maltilliselta. Heidän mukaansa sitä on kuitenkin syytä kutsua maltilliseksi, koska suunnitelmaa varten ei tarvittaisi uusia instituutioita tai euroliittovaltiota.