Tätä ei saa sanoa: Kreikka ja Ukraina ovat maksukyvyttömiä

Analyysi: Kesän aikana on opittu, että nykymaailmassa valtio voi olla kyvytön maksamaan velkojaan, mutta ei koskaan maksukyvytön. Sanaparin "maksukyvytön valtio" seurauksia maailmantaloudelle pelätään niin paljon, että hyvin harva poliitikko uskaltaa sanoa sitä ääneen.

5.8.2015

Teemu Muhonen

Toisin kuin velkojaan laiminlyöviä yrityksiä, valtioita ei voi ajaa konkurssiin. Tämän kesän aikana valtioiden luonteesta velallisina on selvinnyt toinen mielenkiintoinen yksityiskohta: vaikka ne eivät kykenisi maksamaan velkojaan, ne eivät silti missään nimessä ole maksukyvyttömiä.
Sekä Kreikka että Ukraina ovat viimeisten kuukausien aikana ajautuneet tilanteisiin, joissa niillä ei yksinkertaisesti ole ollut rahaa tai halua maksaa erääntyviä velkaeriään.
Poliitikot ja virkamiehet ovat aina onnistuneet tavalla tai toisella selittelemään asiat parhain päin ilman, että olisivat kertaakaan edes maininneet sanaa default (maksukyvyttömyys). Kaikki mahdolliset säännöt saavat kyytiä, kun Kreikkaa ja Ukrainaa pidetään pystyssä d-sanan välttämiseksi.
Arkijärjellä voisi ajatella, että jos joku asia näyttää, haisee ja maistuu turskalta, se luultavasti on turska. Nykyisenlainen rahajärjestelmä tuntuukin toisinaan ajautuneen hyvin kauaksi sekä arjesta että järjestä.
Mikä tekee sanaparista "maksukyvytön valtio" niin vastenmielisen?

Ensimmäinen luoti väistettiin

Ensimmäistä kertaa Kreikan maksukyvyttömyys näytti väistämättömältä toukokuun alussa, jolloin maalta loppui rahat ja sen ei uskottu maksavan velkojaan IMF:lle.
Kreikka maksoi silti. Maa kuittasi lähes koko erääntyvän velkaeränsä IMF:n erityisnosto-oikeus- eli SDR-reserveistään.
SDR:t eivät ole rahaa, vaan ne ovat IMF:n jäsenvaltioilleen jakamia oikeuksia toisten jäsenvaltioiden valuuttareserveihin. Niitä ei tavallisesti käytetä valtion menojen rahoittamiseen vaan kansainvälisen maksuliikenteen tasapainottamiseen.
Itse asiassa SDR:t ovat osa Kreikan keskuspankin reservejä, ja EU:n perussopimukset kieltävät jäsenvaltioiden menojen rahoittamisen keskuspankista.
– Se on totta, mutta IMF:n säännöt sallivat SDR:ien käyttämisen IMF-velkojen maksuun, eräs Suomen Pankin virkamies vakuutti toukokuussa Taloussanomille.
Tiedotusvälineissä levisi tieto, jonka mukaan Kreikan pitäisi "täyttää" SDR-tilinsä muutaman viikon kuluessa velkaerän maksusta. Tekikö Kreikka sitä?
Sitä IMF:stä ei suostuta Taloussanomille kertomaan. Valuuttarahastolta tulleessa sähköpostivastauksessa sen sijaan todetaan, että mediassa on liikkunut väärää tietoa: todellisuudessa säännöt eivät velvoita Kreikkaa täyttämään SDR-tiliään.

Toinen luoti osui, mutta ei tuntunut missään

Kesäkuun lopussa SDR-reserveistä ei enää ollut apua, kun Kreikka jätti yhteen niputtamansa neljä maksuerää IMF:lle maksamatta.
IMF tai euroinstituutiot eivät kuitenkaan ilmoittaneet pitävänsä Kreikkaa maksukyvyttömänä. Ne eivät oikeastaan ilmoittaneet tai tehneet yhtään mitään.
Poikkeuksen teki Kreikan suurin velkoja eli Euroopan rahoitusvakausväline, joka "varasi oikeutensa toimia johtuen Kreikan maksukyvyttömyydestä suhteessa IMF:ään". ERVV ilmoitti, että se vain huomioi asian laidan, mutta ei aio esimerkiksi käyttää oikeuttaan vaatia Kreikalta kaikkia velkasaataviaan välittömästi.
Kreikka pystyi lopulta kuittaamaan rästinsä IMF:lle saatuaan EU:lta siltarahoitusta heinäkuun lopussa. Se ei tarkoita sitä, että Kreikasta olisi tullut maksukykyinen. Kreikka on yhä maksukyvytön maa, jonka velkoja eurojärjestelmä maksaa.
Sitä mieltä on ilmeisesti myös IMF. Se on kieltäytynyt lähtemästä mukaan Kreikan kolmanteen apupakettiin, koska valuuttarahaston säännöt kieltävät rahoittamasta maata, joka ei kykene selviytymään veloistaan.

IMF rahoittaa maata, joka ei kykene selviytymään veloistaan

Samaan aikaan toisaalla IMF pitää maksukyvytöntä Ukrainaa pystyssä.
Valuuttarahasto myönsi sotaa käyvälle maalle maaliskuussa uuden lainaohjelman, ja vain kaksi kuukautta myöhemmin Ukrainan parlamentti hyväksyi lain, joka antaa hallitukselle oikeuden jättää maksamatta maan ulkomaisille velkojille ajallaan.
Jotkut pitivät lain säätämistä merkkinä maksukyvyttömyydestä, mutta IMF ei. Ukraina alkoi neuvotella ulkomaisten velkojiensa eli ennen kaikkea yhdysvaltalaisten investointipankkien kanssa velkojen leikkaamisesta. IMF ilmoitti, että se voi jatkaa Ukrainan rahoittamista, vaikka sopua ei syntyisi.
Käytännössä valuuttarahasto siis teki selväksi, että se hoitaa sotaa käyvän maan velkoja sen puolesta. Kun Ukraina vastoin odotuksia selviytyi heinäkuun lopulla reilun 100 miljoonan euron korkoerän maksusta, IMF ilmoitti viikon perästä antavansa maalle uuden noin 1,5 miljardin euron lainan.
Sen ansiosta Ukrainalla on edes teoriassa mahdollisuus selviytyä elo- ja syyskuussa erääntyvistä veloistaan, vaikka sopu maan ja sen yksityisten velkojien neuvotteluissa on vielä kaukana.
Franklin Templetonin johtama velkojaryhmä on tarjonnut viiden prosentin velkaleikkausta, kun Ukrainan hallitus on sanonut tarvitsevansa 40 prosentin anteeksiantoa.

Ei vain Euroopan ongelma

Viikonloppuna maksukyvyttömien joukkoon liittyi uusi tulokas, kun Yhdysvaltain itsehallintoalue Puerto Rico ilmoitti, ettei sillä ole rahaa maksaa 58 miljoonan dollarin velkaerää hallinnon omistamalle rahoituslaitokselle.
Hallinnon edustajat painottivat, että Puerto Rico ei silti ole virallisesti maksukyvytön, sillä velkojen maksamiseen oli vain “moraalinen velvoite, ei lakisääteistä velvoitetta".
Julkinen sektori ympäri maailmaa näyttää ajautuvan tilanteisiin, jossa se ei selviä veloistaan, mutta kukaan ei halua virallisesti myöntää sitä. Siihen on syynsä.
Vuonna 2012 eurokriisin puhjettua EKP:n edellinen pääjohtaja Jean-Claude Trichet piti Zürichissä järjestetyssä keskustelutilaisuudessa puheen, jossa hän totesi, että maailmassa ei ole enää riskittömiä omaisuuseriä.
Eräs pankkialan edustaja yleisöstä kysyi, mitä se tarkoittaa pankeille. Niiden toiminta kun perustuu siihen, että valtioiden velkakirjat ovat riskittömiä.
Valtioiden velkakirjat ovat toimineet pankkien vakuuksina juuri sellaisten tilanteiden varalta, että vastapuoli ei selviä veloistaan. Mitä tapahtuu, jos takalautakin romahtaa?
– Kuten sanoin, se on suuri muutos. Siihen on sopeuduttava, Trichet vastasi kysyjälle.

Ketjureaktion pelko on maksukyvyn tae

Toistaiseksi muutokseen on sopeuduttu siten, että valtioita ei yksinkertaisesti pidetä maksukyvyttöminä, vaikka ne sitä todellisuudessa olisivatkin.
Sijoittajat ovat oppineet odottamaan julkista väliintuloa viimeiseen asti, ennen kuin ne lähtevät nollaamaan jo käytännössä maksukyvyttömän valtion liikkeelle laskemien velkakirjojen arvoa.
Ne eivät ole odottaneet turhaan, sillä toistaiseksi väliintulo on aina tullut.
Kun kerran subprime-asuntolainatkin voivat laukaista maailmanlaajuisen finanssikriisin, kukaan ei halua nähdä, millaisen ketjureaktion valtion maksukyvyttömyys aiheuttaisi.
Jean-Claude Trichet'n mukaan edes maailmantalouden rakennuspalikoista tärkein, Yhdysvaltain valtion velkakirja, ei enää ole riskitön. Vaikka finanssijärjestelmä kestäisikin Puerto Ricon, Kreikan tai Ukrainan virallisen maksukyvyttömyyden, USA:n maksukyvyttömyyttä se ei kestäisi.

Minotauros konttaa jälleen, mutta nousee aina

Yhdysvaltain valtiovarainministeri Jack Lew lähetti viime viikolla maan kongressille kirjeen, jossa hän vaatii kongressia nostamaan velkakattoa, sillä tällä hetkellä valtiovarainministeriö joutuu turvautumaan "poikkeuksellisiin keinoihin estääkseen maata ajautumasta maksukyvyttömäksi".
Hallinto joutuu kirjeen mukaan jättämään velkojaan sosiaaliturvarahastoille maksamatta, jotta maa pystyy hoitamaan velvoitteensa ulkomaille.
– USA:n on oltava maailman johtaja. Emme voi luoda pelkoa siitä, että USA ei maksaisi laskujaan, Lew sanoo CNNMoneyn haastattelussa.
Velkakattovääntö on edessä viimeistään syksyllä, mutta Lew'n ei tarvitse olla sen lopputuloksesta turhan huolissaan. Jos IMF ja euromaat eivät mistään hinnasta päästä Kreikkaa ja Ukrainaa maksukyvyttömiksi, tuskin Yhdysvallat päästää itse itseään.
Ja jos päästääkin, sitä ei kukaan myönnä.