"Saksan malli
on katastrofi"
Tarina on monelle tuttu:
Saksa oli Euroopan "sairas mies" 1990-luvulla. Sitten tehtiin liittokansleri Gerhard Schröderin johdolla työmarkkina-uudistuksia ja palautettiin teollisuuden kilpailukyky.
Tätä kutsutaan "Saksan malliksi".
Nyt Saksa porskuttaa omia menojaan, kaukana muusta Euroopasta, ja Suomessa yritetään hakea samoilla eväillä talouskasvua.
Mitä Saksan malli käytännössä tarkoittaa, ja onko Suomen edes mahdollista piristää talouttaan sitä kopioimalla?
Saksan
malli
Yksi Saksan malliin läheltä tutustunut henkilö on Saksan valtiovarainministeriön entinen korkein virkamies, Heiner Flassbeck.
Flassbeck oli Schröderin valtiovarainministerin Oskar Lafontainen neuvonantaja 1990-luvun lopulla. Flassbeck kuitenkin erosi erimielisyyksien takia. Sittemmin hän toimi YK:n kauppa- ja kehitysjärjestön globalisaatiosta ja kehitysstrategioista vastaavan osaston johtajana.
– Saksassa oli 1990-luvulla meneillään epätoivoinen ratkaisun etsintä. Sitten vuonna 1996 sovittiin kolmikantapäätöksellä, että palkkoja ei nosteta tuottavuuden noustessa, Flassbeck sanoo Taloussanomille.
– Pari vuotta myöhemmin muutoksia jatkettiin niin sanotuilla Hartz-reformeilla, joiden yleisvaikutus oli ammattiliittojen vallan heikentäminen ja palkkojen leikkaaminen.
Katsaus pinnan
alle
Flassbeckin mielestä Saksan malli on epäonnistunut.
– Totta kai työllisyys on kasvanut ja talous on kasvanut ainakin viisi–kuusi viime vuotta, joten se vaikuttaa menestykseltä, Flassbeck sanoo.
– Mutta tämä on vain pintataso. Pitää katsoa syvemmälle.
Pinnan alta paljastuu, että Saksan vientiteollisuuden menestys ei ole perustunut tuottavuuden kasvuun, vaan palkkojen jäädytykseen.
Flassbeckin mukaan Saksassa työntekijöiden keskimääräiset reaaliset nettopalkat ovat pysyneet lähes paikallaan viidentoista viime vuoden ajan. Samalla kotimainen kysyntä on polkenut paikallaan ja investoinnit ovat laskeneet.
Julkaisemassaan tutkimuspaperissa Flassbeck toteaa, että Saksan oli vuonna 2010 mahdollista myydä Euroopassa ja globaalisti vuonna 1999 samaan hintaan myyty vertailukelpoinen tuote keskimäärin 25 prosenttia muita euromaita halvemmalla. Koskematta voittomarginaaliin.
"Katastrofi"
Flassbeckin mielestä Saksan talouspolitiikka vääristi koko valuuttaunionin toimintaa.
– Valuuttaunionissa useista avoimista talouksista tulee yksi iso suljettu talous. Isoissa suljetuissa talouksissa ainoat keinot menestymiseen ovat investoinnit, tuottavuuden parannus ja palkkojen nousu samassa suhteessa.
– Tätä ei koskaan ymmärretty Euroopassa, koska kaikki luulivat että he voivat edelleen käyttäytyä kuin pienet avoimet taloudet. Leikkaamme vain palkkojamme, ja kaikki on hyvin.
Hän uskoo Saksan vientiteollisuuden nähneet valuuttaunionissa houkuttelevan mahdollisuuden.
– He ajattelivat, että nyt voimme kasvattaa markkinaosuuksiamme ja parantaa kilpailukykyämme, eikä meidän tarvitse huolehtia Saksan markan arvon noususta niin kuin aina ennen.
– Muulle Euroopalle se ei ollut menestystarina, vaan pikemminkin täysi katastrofi. Se oli katastrofi myös Saksan kotimaiselle taloudelle.
Neuvoja
Suomelle
Flassbeckin uskoo, että Suomen eväät kasvuun – palkkamaltti ja vientiin painottuva kasvumalli – ovat vähäisiä.
– Pahin asia, mitä maat voivat tehdä, on Saksan mallin kopioiminen. Palkkojen leikkaus tuhoaa kotimaisen talouden.
– Vientipainotteinen kasvumalli toimii vain yhdelle maalle. Nyt kaikkien maiden resepti on seurata Saksan mallia, ja se tuottaa Euroopassa vain deflaatiota. Se ei voi koskaan toimia.
Flassbeckin mielestä Suomen pitäisi ajaa elvyttävämpää talouspolitiikkaa koko Euroopan tasolla, koska se auttaisi myös Suomea. Sen lisäksi Suomen pitäisi panostaa kotimaiseen talouteensa ja tuottavuuden kasvattamiseen.
– Finanssipolitiikan kautta pitää panostaa kotimaiseen kulutukseen. Sen myötä lisääntyvät investoinnit ja toivottavasti myös tuottavuus.
Haastattelu
Saksan malli herättää kateutta muissa euromaissa. Maan
valtiovarainministeriön entinen korkein virkamies kertoo
Taloussanomille, mitä mieltä hän on kotimaansa talousmallista ja sen
sopivuudesta Suomelle.
Saksa oli Euroopan "sairas mies" 1990-luvulla. Sitten tehtiin liittokansleri Gerhard Schröderin johdolla työmarkkina-uudistuksia ja palautettiin teollisuuden kilpailukyky.
Tätä kutsutaan "Saksan malliksi".
Nyt Saksa porskuttaa omia menojaan, kaukana muusta Euroopasta, ja Suomessa yritetään hakea samoilla eväillä talouskasvua.
Mitä Saksan malli käytännössä tarkoittaa, ja onko Suomen edes mahdollista piristää talouttaan sitä kopioimalla?
Saksan
malli
Yksi Saksan malliin läheltä tutustunut henkilö on Saksan valtiovarainministeriön entinen korkein virkamies, Heiner Flassbeck.
Flassbeck oli Schröderin valtiovarainministerin Oskar Lafontainen neuvonantaja 1990-luvun lopulla. Flassbeck kuitenkin erosi erimielisyyksien takia. Sittemmin hän toimi YK:n kauppa- ja kehitysjärjestön globalisaatiosta ja kehitysstrategioista vastaavan osaston johtajana.
– Saksassa oli 1990-luvulla meneillään epätoivoinen ratkaisun etsintä. Sitten vuonna 1996 sovittiin kolmikantapäätöksellä, että palkkoja ei nosteta tuottavuuden noustessa, Flassbeck sanoo Taloussanomille.
– Pari vuotta myöhemmin muutoksia jatkettiin niin sanotuilla Hartz-reformeilla, joiden yleisvaikutus oli ammattiliittojen vallan heikentäminen ja palkkojen leikkaaminen.
Katsaus pinnan
alle
Flassbeckin mielestä Saksan malli on epäonnistunut.
– Totta kai työllisyys on kasvanut ja talous on kasvanut ainakin viisi–kuusi viime vuotta, joten se vaikuttaa menestykseltä, Flassbeck sanoo.
– Mutta tämä on vain pintataso. Pitää katsoa syvemmälle.
Pinnan alta paljastuu, että Saksan vientiteollisuuden menestys ei ole perustunut tuottavuuden kasvuun, vaan palkkojen jäädytykseen.
Flassbeckin mukaan Saksassa työntekijöiden keskimääräiset reaaliset nettopalkat ovat pysyneet lähes paikallaan viidentoista viime vuoden ajan. Samalla kotimainen kysyntä on polkenut paikallaan ja investoinnit ovat laskeneet.
Julkaisemassaan tutkimuspaperissa Flassbeck toteaa, että Saksan oli vuonna 2010 mahdollista myydä Euroopassa ja globaalisti vuonna 1999 samaan hintaan myyty vertailukelpoinen tuote keskimäärin 25 prosenttia muita euromaita halvemmalla. Koskematta voittomarginaaliin.
"Katastrofi"
Flassbeckin mielestä Saksan talouspolitiikka vääristi koko valuuttaunionin toimintaa.
– Valuuttaunionissa useista avoimista talouksista tulee yksi iso suljettu talous. Isoissa suljetuissa talouksissa ainoat keinot menestymiseen ovat investoinnit, tuottavuuden parannus ja palkkojen nousu samassa suhteessa.
– Tätä ei koskaan ymmärretty Euroopassa, koska kaikki luulivat että he voivat edelleen käyttäytyä kuin pienet avoimet taloudet. Leikkaamme vain palkkojamme, ja kaikki on hyvin.
Hän uskoo Saksan vientiteollisuuden nähneet valuuttaunionissa houkuttelevan mahdollisuuden.
– He ajattelivat, että nyt voimme kasvattaa markkinaosuuksiamme ja parantaa kilpailukykyämme, eikä meidän tarvitse huolehtia Saksan markan arvon noususta niin kuin aina ennen.
– Muulle Euroopalle se ei ollut menestystarina, vaan pikemminkin täysi katastrofi. Se oli katastrofi myös Saksan kotimaiselle taloudelle.
Neuvoja
Suomelle
Flassbeckin uskoo, että Suomen eväät kasvuun – palkkamaltti ja vientiin painottuva kasvumalli – ovat vähäisiä.
– Pahin asia, mitä maat voivat tehdä, on Saksan mallin kopioiminen. Palkkojen leikkaus tuhoaa kotimaisen talouden.
– Vientipainotteinen kasvumalli toimii vain yhdelle maalle. Nyt kaikkien maiden resepti on seurata Saksan mallia, ja se tuottaa Euroopassa vain deflaatiota. Se ei voi koskaan toimia.
Flassbeckin mielestä Suomen pitäisi ajaa elvyttävämpää talouspolitiikkaa koko Euroopan tasolla, koska se auttaisi myös Suomea. Sen lisäksi Suomen pitäisi panostaa kotimaiseen talouteensa ja tuottavuuden kasvattamiseen.
– Finanssipolitiikan kautta pitää panostaa kotimaiseen kulutukseen. Sen myötä lisääntyvät investoinnit ja toivottavasti myös tuottavuus.
