Yksityiset ryöstäjät, eikun sijoittajat: "EKP tekee konkurssirikoksen Kreikan kanssa"
Esko Rantanen
Kreikka, euromaat ja Mario Draghin johtama Euroopan keskuspankki tekevät yhdessä harkitun konkurssirikoksen. Yksityiset sijoittajat menettävät heti suoraan 53,5 prosenttia saataviensa arvosta. Sen sijaan Euroopan keskuspankki välttyy Kreikka-lainojensa arvonalennukselta.
Tämä tapahtuu teknisesti monimutkaisen, juridisesti epäilyttävän ja kalliin menettelyn avulla.
EKP ja Kreikka tekivät viikonloppuna vippaskonstin, jolla EKP vaihtoi jälkimarkkinoilta ostamansa Kreikka-bondit uusiin. EKP:lla on salkussaan Kreikka-velkaa yhtä paljon kuin ennenkin, mutta joukkolainoilla on uudet sarjanumerot – ja tämä voi olla juridisesti tärkeätä.
Kun velkaleikkaus kohdistuu Kreikan vanhoihin lainoihin, ovat EKP:n saamat uudet velkakirjat suojassa vanhojen velkojen leikkauksilta.
Suoran velkaleikkauksen lisäksi Kreikka-lainojen ehtoja pehmennettiin, korkoa alennettiin ja maksuaikaa pidennettiin. Tämä tekee sen, että velkojen markkina-arvosta on jäljellä vain 70–75 prosenttia. Ranskalainen BNP-pankki tekikin viikko sitten 75 prosentin luottotappiovarauksen Kreikka-lainoistaan.
Euroopan keskuspankki tekee tässä swapissa(1) osto- ja myyntihinnan välisen erotuksen verran voittoa. Sen voiton EKP jakaa euroalueen kansallisille keskuspankeille, jotka voivat jakaa voiton osinkona äitivaltioilleen, jotka voivat rahoittaa vakausvälinettä, joka antaa uutta lainaa Kreikalle.
Eikö olekin yksinkertaista.
Järjestely suosii yhtä velkojaa, Euroopan keskuspankkia.
”Jos tätä vertaa yksityisen sektorin toimintaan, kyseessä olisi konkurssirikos, yhtä velkojaa suositaan muiden kustannuksella”, sanoo tutkimusjohtaja Roger Wessman Nordeasta.
Mutta eihän asia Wessmanin mukaan valtioiden tapauksessa ole näin. Valtiot voivat säätää lakeja mielensä mukaan. ”Ei ole poissuljettua kuitenkaan, että joku yksityissijoittaja vie tapauksen oikeuteen”, Wessman arvelee.
”Periaatteellisella tasolla tämä on iso asia, kun lainojen senioriteetteja muutetaan. Velkaleikkaus ei ole instrumenttikohtainen vaan velkojakohtainen”, sanoo eläkeyhtiö Varman sijoitusjohtaja Risto Murto.
”Tämän jälkeen on selvää, että euroalueen valtionlaina ei ole normaali valtionlaina, kuten vaikkapa Ruotsin valtionlaina”, Murto sanoo.
Sijoittajan näkökulmasta Kreikka poistuu kartalta ja muuttuu entistä pahemmaksi poliittiseksi ongelmaksi. ”Jos Kreikka eroaa eurosta, sitten se taas koskettaa sijoittajiakin”, Murto sanoo.
1: CDS-luottoriskivakuutukset (Credit Default Swaps)
Lähde: Talouselämä, 21.02.2012
Huom! Otsikko ei ole alkuperäisessä muodossaan.
Esko Rantanen
Kreikka, euromaat ja Mario Draghin johtama Euroopan keskuspankki tekevät yhdessä harkitun konkurssirikoksen. Yksityiset sijoittajat menettävät heti suoraan 53,5 prosenttia saataviensa arvosta. Sen sijaan Euroopan keskuspankki välttyy Kreikka-lainojensa arvonalennukselta.
Tämä tapahtuu teknisesti monimutkaisen, juridisesti epäilyttävän ja kalliin menettelyn avulla.
EKP ja Kreikka tekivät viikonloppuna vippaskonstin, jolla EKP vaihtoi jälkimarkkinoilta ostamansa Kreikka-bondit uusiin. EKP:lla on salkussaan Kreikka-velkaa yhtä paljon kuin ennenkin, mutta joukkolainoilla on uudet sarjanumerot – ja tämä voi olla juridisesti tärkeätä.
Kun velkaleikkaus kohdistuu Kreikan vanhoihin lainoihin, ovat EKP:n saamat uudet velkakirjat suojassa vanhojen velkojen leikkauksilta.
Suoran velkaleikkauksen lisäksi Kreikka-lainojen ehtoja pehmennettiin, korkoa alennettiin ja maksuaikaa pidennettiin. Tämä tekee sen, että velkojen markkina-arvosta on jäljellä vain 70–75 prosenttia. Ranskalainen BNP-pankki tekikin viikko sitten 75 prosentin luottotappiovarauksen Kreikka-lainoistaan.
Euroopan keskuspankki tekee tässä swapissa(1) osto- ja myyntihinnan välisen erotuksen verran voittoa. Sen voiton EKP jakaa euroalueen kansallisille keskuspankeille, jotka voivat jakaa voiton osinkona äitivaltioilleen, jotka voivat rahoittaa vakausvälinettä, joka antaa uutta lainaa Kreikalle.
Eikö olekin yksinkertaista.
Järjestely suosii yhtä velkojaa, Euroopan keskuspankkia.
”Jos tätä vertaa yksityisen sektorin toimintaan, kyseessä olisi konkurssirikos, yhtä velkojaa suositaan muiden kustannuksella”, sanoo tutkimusjohtaja Roger Wessman Nordeasta.
Mutta eihän asia Wessmanin mukaan valtioiden tapauksessa ole näin. Valtiot voivat säätää lakeja mielensä mukaan. ”Ei ole poissuljettua kuitenkaan, että joku yksityissijoittaja vie tapauksen oikeuteen”, Wessman arvelee.
”Periaatteellisella tasolla tämä on iso asia, kun lainojen senioriteetteja muutetaan. Velkaleikkaus ei ole instrumenttikohtainen vaan velkojakohtainen”, sanoo eläkeyhtiö Varman sijoitusjohtaja Risto Murto.
”Tämän jälkeen on selvää, että euroalueen valtionlaina ei ole normaali valtionlaina, kuten vaikkapa Ruotsin valtionlaina”, Murto sanoo.
Sijoittajan näkökulmasta Kreikka poistuu kartalta ja muuttuu entistä pahemmaksi poliittiseksi ongelmaksi. ”Jos Kreikka eroaa eurosta, sitten se taas koskettaa sijoittajiakin”, Murto sanoo.
1: CDS-luottoriskivakuutukset (Credit Default Swaps)
Lähde: Talouselämä, 21.02.2012
