Viime vuonna Suomi velkaantui 6 miljardia

Talouselä/ 2.3.2012

Suomen julkisyhteisöjen sulautettu velka kasvoi viime vuoden aikana 6 miljardilla eurolla 93 miljardiin euroon, kertoi Tilastokeskus perjantaina.
Koska talous kuitenkin kasvoi kohtuullisesti, velan suhde bruttokansantuotteseen kasvoi kuitenkin vain 0,2 prosenttiyksikköä.
Julkisyhteisöjen alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen pieneni 0,5 prosenttiin, kun vuotta aikaisemmin alijäämä oli 2,5 prosenttia.
Työeläkelaitokset keräsivät edellisvuoden tasoa vastaavan 5,3 miljardin euron ylijäämän.
Julkinen alijäämä ja velka pysyivät EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisten viitearvojen alapuolella.
Oheinen Tilastokeskuksen grafiikka kuvaa Suomen julkisyhteisöjen alijäämää ja velkaa, suhteessa BKT:hen




 

tertius   2.3.2012

Tuossa on mukana yli 5 mrd eläkevarojen kertymä. Pelkällä valtion ja kuntien luvulla ylitämme kasvusopimuksen alijäämän rajat. Veroja kerättiin muuten 13,3% enemmän eikä se riittänyt likikään.

Verokarhu otti enemmän kuin koskaan: 82,2 miljardia euroa

Talouselämä           2.3.2012

Verokertymän lisäykseen vaikuttivat erityisesti kotitalouksien tuloveron, yhteisöveron ja arvonlisäveron reipas kasvu. Kertymä oli yhteensä 82,2 miljardia.
Verokertymä on suurempi kuin koskaan. Edellinen huippu oli vuonna 2008, 79,6 miljardia euroa. Verokertymä oli viime vuonna kaksinkertainen verrattuna vuoteen 1994.
Veroaste oli 42,9 prosenttia vuonna 2011. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen, Tilastokeskus kertoo.
Veroaste kasvoi 0,6 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 8,2 prosenttia vuonna 2011.
Kerättyjen verojen  82,2 miljardin euron määrä ylitti ensimmäistä kertaa taantumaa edeltäneen vuoden 2008 tason.

Arvonlisäveroa 17 miljardia

Arvonlisäveroa kertyi 17,0 miljardia euroa eli 11,5 prosenttia enemmän kuin vuonna 2010. Kotitalouksien tuloveron tuotto nousi 7,4 prosenttia ja oli nyt yhteensä 24,0 miljardia euroa.
Yhteisöveron tuotto kasvoi 13 prosenttia.
Lisäksi energiaverojen tuotto kasvoi 21,7 prosenttia ja ylsi lähes 3,9 miljardiin euroon. Energiaverojen kasvuun vaikuttivat veroperusteiden muutokset.

Valtiolle noin 40 miljardia, kunnille vajaat 20 miljardia

Verokertymän kasvusta suurin osa kohdistui valtion keräämiin veroihin. Valtion verokertymä oli 39,3 miljardia euroa, kasvaen 13,3 prosenttia edellisvuodesta.
Kuntien verokertymä kasvoi selvästi hitaammin, 3,4 prosenttia ja oli 19,2 miljardia euroa.
Sosiaaliturvarahastoille kertyi pakollisia sosiaaliturvamaksuja 23,5 miljardia euroa, 4,1 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Nettoveroaste kasvoi 18,4 prosenttiin vuoden 2010 17,2 prosentista.
Nettoveroaste lasketaan vähentämällä veroasteesta julkisyhteisöjen kotitalouksille ja yrityksille maksamien tukipalkkioiden sekä tulon- ja pääomansiirtojen osuus.

Suomen bkt kasvoi 2,9 prosenttia

Perjantai 02.03.2012/ KauppalehtiSuomen bruttokansantuotteen volyymi kasvoi loka-joulukuussa 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan.
Vuoden 2010 neljänteen neljännekseen verrattuna bruttokansantuote kasvoi 1,4 prosenttia työpäiväkorjattuna. Työpäiviä oli neljännellä neljänneksellä yksi vähemmän kuin vuotta aiemmin. Koko vuonna 2011 bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 2,9 prosenttia.
Vuoden 2011 kolmannen neljänneksen bruttokansantuotteen muutos tarkentui +1,1 prosenttiin edellisestä neljänneksestä (oli +0,9 %) ja +3,3 prosenttiin vuoden takaisesta (oli +2,7 %).
Kolmannen neljänneksen bruttokansantuotteen ylöspäin tarkentuminen johtui suurimmaksi osaksi sähkö- ja elektroniikkateollisuuden arvonlisäyksen tarkentumisesta.
Viennin volyymi väheni neljännellä neljänneksellä 0,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 7,1 prosenttia vuoden takaisesta. Viennin pudotus vuoden takaiseen vertailtaessa johtuu suurelta osin lokakuun 2010 risteilyalustoimituksesta. Tuonti kasvoi 3,8 prosenttia edellisestä neljänneksestä, mutta väheni 1,9 prosenttia vuoden takaisesta.
Yksityisen kulutuksen volyymi kasvoi neljännellä neljänneksellä 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 2,2 prosenttia vuoden takaisesta. Investoinnit lisääntyivät 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 2,9 prosenttia vuoden takaisesta.
Jari Saario

Kauppalehdessä yli kolme vuotta sitten!

"Voin vakuuttaa, että vaikeuksia on luvassa"

Perjantai 13.11.2009 klo 09:24 (päivitetty pe 14:19) 

Entä sitten, jos taantuma veikin Suomen talouden vuoden 2005 tasolle? Rullasivathan asiat neljä vuotta sitten kohtuullisen hyvin: elettiin makeimman nousun aikaa, palkat nousivat ja talouskasvusta puhuttiin posket punaisina. 

– Ikävä kyllä systeemi on rakennettu niin, että me tarvitsemme jatkuvaa kasvua pelkästään jo pysyäksemme paikallamme, sanoi valtiosihteeri Raimo Sailas Porin Seudun Kehittämiskeskuksen tilaisuudessa.
Talouden mekanismit toimivat hyvin kylmäkiskoisesti: kun kasvu tyrehtyy, työttömyys kääntyy kasvuun ja julkinen talous kriisiytyy.
– Tilastotiedot Suomen viennin kehityksestä ovat nyt vielä huonompia kuin on odotettu. Tammikuusta syyskuuhun Suomen vienti on ollut 36 prosenttia vähäisempää kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana, Sailas sanoo.
Hänen mukaansa tulevina kuukausina viennin romahdus näyttää tilastollisesti tasoittuvan, mutta kuva on harhaa. Se selittyy sillä, että vertailussa vastaan tulevat jo viime vuodenvaihteen luvut, joissa vienti oli jo jyrkästi pudonnut.
– Mitään vakaata nousua ei vielä ole näkyvissä, hän painottaa.

Ennen näkemätöntä

Nyt koettu talouskriisi on monessa mielessä ennennäkemätön. Sailas puhuu maailmanhistoriallisesta talouskriisistä, sillä milloinkaan ennen ei talouskriisi ole yhtä lailla koskenut koko maailmaa. Milloinkaan talouskriisiin ei myöskään ole reagoitu yhtä laajalla rintamalla.
– Tästä seuraa se, että kenelläkään ei ole kokemusta mihin tämä kaikki johtaa. Miten alijäämien kasvu saadaan hallintaan, miten käy inflaation? Kukaan ei tiedä, Sailas huomauttaa.
Elvytys on kasvattanut julkisen talouden alijäämiä huimasti: USA:ssa ja Britanniassa alijäämä hipoo jo 13 prosenttia bruttokansantuotteesta, Irlannissa se on 16 prosenttia, Saksassa ja Ranskassa kahdeksan prosentin luokkaa. EMU-alueella sanktiorajana pidetään kolmea prosenttia. Suomikin lipsahtaa pian sanktiorajan väärälle puolelle.

Tavoite karkaa

Erityisen arkaan paikkaan maailmanlaajuinen talouskriisi osui Suomessa siksi, että ensi vuosikymmenellä suuri osa suomalaisista jää työelämän ulkopuolelle. Kun suuret ikäluokat eläköityvät, Suomen huoltosuhde muuttuu nopeasti yhä epäedullisemmaksi.
– Vanhenevassa maassa työvoima-aste painuu aina alaspäin. Talouskriisi vauhdittaa kehitystä, sillä työikäisiä siirretään eläkkeelle ennen aikojaan ja nuorissa ikäluokissa tapahtuu syrjäytymistä, Sailas kuvaa.
Hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiseksi Suomi tarvitsisi 75 prosentin työllisyysastetta, mutta taantuma on pudottanut työllisten määrän jo 66 prosenttiin.
– Voin vakuuttaa, että julkistaloudessa on vaikeuksia luvassa, Sailas sanoo.
Erkki Saarinen