"Voin vakuuttaa, että vaikeuksia on luvassa"
Entä sitten, jos taantuma veikin Suomen talouden vuoden 2005
tasolle? Rullasivathan asiat neljä vuotta sitten kohtuullisen hyvin:
elettiin makeimman nousun aikaa, palkat nousivat ja talouskasvusta
puhuttiin posket punaisina. – Ikävä kyllä systeemi on rakennettu niin, että me tarvitsemme jatkuvaa kasvua pelkästään jo pysyäksemme paikallamme, sanoi valtiosihteeri Raimo Sailas Porin Seudun Kehittämiskeskuksen tilaisuudessa.
Talouden mekanismit toimivat hyvin kylmäkiskoisesti: kun kasvu tyrehtyy, työttömyys kääntyy kasvuun ja julkinen talous kriisiytyy.
– Tilastotiedot Suomen viennin kehityksestä ovat nyt vielä huonompia kuin on odotettu. Tammikuusta syyskuuhun Suomen vienti on ollut 36 prosenttia vähäisempää kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana, Sailas sanoo.
Hänen mukaansa tulevina kuukausina viennin romahdus näyttää tilastollisesti tasoittuvan, mutta kuva on harhaa. Se selittyy sillä, että vertailussa vastaan tulevat jo viime vuodenvaihteen luvut, joissa vienti oli jo jyrkästi pudonnut.
– Mitään vakaata nousua ei vielä ole näkyvissä, hän painottaa.
Ennen näkemätöntä
Nyt koettu talouskriisi on monessa mielessä ennennäkemätön. Sailas puhuu maailmanhistoriallisesta talouskriisistä, sillä milloinkaan ennen ei talouskriisi ole yhtä lailla koskenut koko maailmaa. Milloinkaan talouskriisiin ei myöskään ole reagoitu yhtä laajalla rintamalla.– Tästä seuraa se, että kenelläkään ei ole kokemusta mihin tämä kaikki johtaa. Miten alijäämien kasvu saadaan hallintaan, miten käy inflaation? Kukaan ei tiedä, Sailas huomauttaa.
Elvytys on kasvattanut julkisen talouden alijäämiä huimasti: USA:ssa ja Britanniassa alijäämä hipoo jo 13 prosenttia bruttokansantuotteesta, Irlannissa se on 16 prosenttia, Saksassa ja Ranskassa kahdeksan prosentin luokkaa. EMU-alueella sanktiorajana pidetään kolmea prosenttia. Suomikin lipsahtaa pian sanktiorajan väärälle puolelle.
Tavoite karkaa
Erityisen arkaan paikkaan maailmanlaajuinen talouskriisi osui Suomessa siksi, että ensi vuosikymmenellä suuri osa suomalaisista jää työelämän ulkopuolelle. Kun suuret ikäluokat eläköityvät, Suomen huoltosuhde muuttuu nopeasti yhä epäedullisemmaksi.– Vanhenevassa maassa työvoima-aste painuu aina alaspäin. Talouskriisi vauhdittaa kehitystä, sillä työikäisiä siirretään eläkkeelle ennen aikojaan ja nuorissa ikäluokissa tapahtuu syrjäytymistä, Sailas kuvaa.
Hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiseksi Suomi tarvitsisi 75 prosentin työllisyysastetta, mutta taantuma on pudottanut työllisten määrän jo 66 prosenttiin.
– Voin vakuuttaa, että julkistaloudessa on vaikeuksia luvassa, Sailas sanoo.
Erkki Saarinen
