"Eurooppaan luvassa 1930-luvun kaltaisia konkursseja"
Valtioiden säästötoimet eivät riitä länsimaiden velkataakkojen sulattamiseen, varoittaa tuore tutkimus, sanovat tutkijat Reinhart ja Rogoff.Harvardin yliopiston professorien Carmen Reinhartin ja Kenneth Rogoffin Kansainvälisen valuuttarahastolle tekemä tutkimus varoittaa, että valtiot aliarvioivat pahemman kerran talouden nykyisen taantuman pituuden ja syvyyden.
Reinhart ja Rogoff näkevät tulevaisuudessa on 1930-luvun kaltaisia valtioiden konkursseja, lainojen uudelleen järjestelyjä, laukkaavaa inflaatiota, rajoitteita pääoman liikkumiselle ja julkisen sektorin finanssialalle kohdistuvat pakkotoimet, kuten antolainauksen kiihdyttäminen tai korkotason muuttaminen poliittisella päätöksellä.
”Valtioiden täytyy suhtautua suurella varauksella siihen oletukseen, että kriisistä selvitään pelkän talouskasvun avulla. Sen sijaan kehittyneiden maiden hallitusten on katsottava enenevässä määrin keinovalikoimaa, jotka tätä nykyä yhdistetään kehittyviin markkinoihin, mutta joita teollisuusmaat käyttivät itsekin vielä äskettäin”, Reinhart ja Rogoff toteavat.
Tutkijoiden mukaan Euroopan maiden kannattaisi muistella ensimmäisen maailmansodan jälkeistä aikaa, jolloin koko joukko vanhan mantereen valtioita jätti velkansa maksamatta. Myös Yhdysvallat jätti lainojaan rästiin 1930-luvulla.
”Historian ns. kollektiivinen unohtaminen on johtanut nykyisin vallalla oleviin poliittisiin valintoihin, jotka joissain tapauksissa uhkaavat jopa kasvattaa julkisen talouden tervehdyttämisestä koituvaa laskua”, tutkijat huomauttavat.
”Euroopassa finanssikriisi muuttui monissa maissa julkisen talouden velkakriisiksi, mutta nykyinen, silmänsä tosiasioilta sulkeva poliittinen linja olettaa, että talouden normaali kasvuvauhti voidaan saavuttaa jälleen säästötoimien, sinnittelyn ja kasvun yhdistelmällä”, he jatkavat.
Professorien mielestä kehittyneet valtiot nyrpistävät suotta nenäänsä keinoille, joiden katsotaan lukeutuvan kehittymättömämpien talouksien työkalupakkiin, kuten velkajärjestelyä tai korkeampaa inflaatiota. He huomauttavat, että aiemmissa merkittävissä velkakriiseissä juuri nämä keinot ovat olleet avainasemassa valtioiden lainataakasta selviämiselle.
Reinhart ja Rogoff uskovat, että koko joukko Euroopan maita joutuu tulevaisuudessa ottamaan lusikan kauniiseen käteensä ja järjestelmään velkansa uudelleen. Näitä ylivelkaantuneita maita ovat heidän mielestään Irlanti, Portugali, Hollanti, Kreikka, Espanja, Italia sekä Ranska.
He uskovat, että useimmilla mailla kestää vielä keskimäärin kahdeksan vuotta kuroa kiinni finanssikriisin talouteen aiheuttama kuoppa. Tarkastelluista 12 valtiosta vain Yhdysvallat ja Saksa ovat onnistuneet kampeamaan taloutensa takaisin vuotta 2008 edeltäneelle tasolle.
Reinhartin ja Rogoffin tutkimus julkaistiin perjantaina Yhdysvalloissa. Harvardin professorikaksikko tarkastelee siinä sataa pankkikriisiä yli 200 vuoden aikajänteellä. Tutkimuksen tulosten mukaan pankkikriisistä koituvat kustannukset vaikuttavat merkittävästi siihen, kuinka nopeasti taloudet toipuvat kriisistä.
Tutkimuksessa tarkasteltiin 63 kehittyneissä maissa tapahtunutta kriisiä ja 37:ää tapausta suuremmissa kehittyvissä talouksissa. Tulokset kertovat, että 43 prosentissa tapauksista taloudet kokivat kriisin jälkeen kaksoistaantuman.
