FINANSSISANASTOT
Absoluuttinen
tuotto – Positiivinen, markkinatilanteesta
riippumaton tuotto.
Alfa kuvaa salkunhoitajan valintojen
vaikutusta rahaston tuottoon. Mitä suurempi alfa, sitä paremmin sijoitus on
tuottanut verrattuna muihin vastaavan markkinariskin sijoituskohteisiin.
Analyytikko –
Ammattinimike sijoitus- ja yritystutkijalle.
Arvo-osake – Sellaisen yrityksen osake,
jonka markkina-arvo on alhainen verrattuna yhtiön oman pääoman arvoon. P/E-luku
on yleensä alhainen.
Arvopapereiden lukumäärä – Rahaston
sijoitusten lukumäärä raportointipäivänä
Arvopaperi –
Arvopaperikaupan kohteena oleva asiakirja tai arvo-osuus, kuten osake,
joukkovelkakirja tai sijoitusrahasto-osuus.
Arvopaperimarkkinat –
Järjestäytynyt kaupankäynti arvopapereilla. Arvopaperimarkkinat
jakautuvat arvopaperien liikkeeseenlaskuun eli ensimarkkinoihin sekä
toissijaisiin markkinoihin eli jälkimarkkinoihin.
Asiakasvaratili – FIM Pankissa oleva
korollinen tili, jolla FIMin asiakkaat voivat
säilyttää arvopaperien selvitystä varten tarvittavia varoja. Tilillä oleville
varoille maksetaan korkoa.
Benchmark-indeksi
– Vertailuindeksi.
Beta –
Riskimittari, joka kuvaa arvopaperin tai rahaston markkinariskiä. Jos
beta on yli 1, on rahasto tavanomaista herkempi
osakemarkkinoiden muutokselle. Beta saattaa olla myös
miinusmerkkinen, jolloin rahaston arvo muuttuu keskimäärin päinvastaiseen
suuntaan kuin yleinen markkinakehitys.
Beta kuvaa rahaston arvon muutosten herkkyyttä suhteessa
markkinan arvon muutoksille. Markkinan arvon muutoksen kuvaajana käytetään
rahaston vertailuindeksin muutoksia. Betan arvo kertoo, kuinka paljon rahaston
arvo muuttuu prosentuaalisesti markkinoiden arvon muuttuessa yhdellä
prosenttiyksiköllä.
Esimerkki: Kun rahaston beta on 0,8, nousee rahaston
arvo 0,8 % vertailuindeksin noustessa prosentin. Vastaavasti vertailuindeksin
laskiessa prosentin rahaston arvo laskee keskimäärin 0,8 %.
Beta ja delta korjattu – Rahastossa
olevien arvopapereiden markkina-arvot suhteutetaan markkinariskiin joko
kertomalla ne betalla (osakkeet) tai deltalla (johdannaiset), jotta brutto- ja
nettosijoitusasteet antaisivat oikeanlaisen kuvan rahaston markkinariskistä.
Bruttosijoitusaste eli bruttodelta kuvaa
rahaston kokonaissijoitusastetta. Se sisältää sekä ostettujen että lyhyeksi
myytyjen arvopapereiden markkina-arvot. Bruttosijoitusaste ilmaistaan
prosenttilukuna koko rahaston markkina-arvosta.
Duraatio –
Korkorahaston kassavirtojen nykyarvolla painotettu keskimääräinen
takaisinmaksuaika. Mitä suurempi duraatio, sitä
suurempi on salkun korkoriski eli herkkyys korkotason muutoksille.
Efektiivinen
korko – Arvopaperin tuotto suhteessa sen
markkina-arvoon.
Emissio – Arvopapereiden
liikkeeseenlasku, kuten osakeanti. Vertaa IPO.
Ensimarkkinat –
Arvopaperin liikkeeseenlasku, esimerkiksi osakeanti tai joukkovelkakirjalainan
myynti.
Erikoissijoitusrahasto – Sijoitusrahasto,
joka saa poiketa sijoitusrahastolain sijoitusrajoituksista, esimerkiksi
keskittämällä sijoitukset vain muutamaan kohteeseen.
Euriborkorko –
Euroalueen päivittäin julkaistava viitekorko.
Hallinnointipalkkio –
Rahastoyhtiön sijoitusrahaston hoidosta perimä palkkio.
Hedgerahasto – Yleisnimike rahastoille, joilla on lupa käyttää
tavanomaisia rahastoja laajempaa valikoimaa sijoitusstrategioita (esim.
lyhyeksimyynti, velkavivun käyttö, arbitraasistrategiat, swapit) ja
sijoitusinstrumentteja (osakkeet, obligaatiot, raaka-aineet, valuutat,
johdannaiset).
Hedgerahastot tavoittelevat usein markkinatilanteesta
riippumatonta tuottoa. Ne voivat myydä arvopapereita lyhyeksi ja suojautua
markkinariskiltä. Hedgerahastojen käyttämät strategiat, sijoitusinstrumentit ja
tavoiteltu riskitaso vaihtelevat suuresti eri rahastojen välillä.
Hedging –
Suojautuminen riskiltä, esim. korko- tai valuuttakurssiriskiltä. Saatavalle tai
velalle hankitaan vastaerä, jolla riski eliminoituu.
High yield -lainat ovat
joukkovelkakirjalainoja, joiden liikkeellelaskijan luottoluokitus on alle ns.
Investment Graden (BB/Ba tai huonompi). Lainojen arvoon vaikuttavat sekä
markkinakorkojen että liikkeellelaskijan luottokelpoisuuden muutokset. High
yield -lainoja suositellaan sijoittajalle, joka haluaa hyödyntää lainojen
pitkällä aikavälillä perinteistä joukkolainaa korkeampaa tuotto-odotusta, mutta
joka ymmärtää myös näihin lainoihin sisältyvän korkeamman riskin.
Huipukkuus (engl. Kurtosis) mittaa rahaston
tuottojakauman arvojen korkeutta moodin (jakauman yleisimmän arvon) ympärillä.
Huipukkuus kertoo, onko jakauma leveämpi vai kapeampi (huipukkaampi) kuin
normaalijakauma. Mikäli rahaston tuottojakauma on kapea, saa huipukkuus
positiivisen arvon. Tällöin suuri osa tuotoista on lähellä keskiarvoa.
Negatiivinen huipukkuus tarkoittaa, että rahastolla on leveä tuottojakauma.
Indeksi – Tietyllä
aikavälillä tapahtunutta muutosta ilmaiseva suhdeluku. Yleisimmät
indeksit ovat joko hintojen muutosta osoittavia arvoindeksejä tai määrien
muutosta kuvaavia volyymi-indeksejä.
Indeksirahasto – Sijoitusrahasto, joka
sijoittaa arvopapereihin samassa suhteessa kuin mitä niiden osuus on
indeksissä. Pyrkii jäljittelemään indeksin kehitystä.
Inflaatio – Yleisen
hintatason noususta johtuva rahan arvon aleneminen. Inflaatiota
mitataan usein kuluttajahintaindeksin prosentuaalisella muutoksella.
Informaatiosuhde – Salkun ja indeksin
tuottoeron suhde tracking erroriin. Informaatiosuhde kertoo, kuinka paljon
vuotuista lisätuottoa on saatu suhteessa otettuun aktiiviseen riskiin.
Instrumentti – Arvopaperikaupankäynnin kohde.Korkoinstrumentteja ovat esimerkiksi
sijoitustodistukset ja joukkovelkakirjalainat. Johdannaisinstrumentteja ovat esimerksi optiot ja terminiit.
Yksittäinen osake on myös instrumentti.
Jensenin alfa kuvaa rahaston lisätuottoa
suhteessa markkinariskiin.
FIM käyttää Jensenin Alfan riskittömänä korkona
tarkasteluperiodin (juokseva 12 kk) kolmen kuukauden euriborkoron
keskiarvoa.
Johdannainen – Kaupankäynnin kohteena oleva
arvopaperi, jonka arvo perustuu toisen kohteen, kuten osakkeen,
joukkovelkakirjan, raaka-aineen tai indeksin arvoon.
Kasvuosake – Osake, jonka
arvonnousuodotuksilla on osinkoa merkittävämpi paino. P/E-luku on yleensä
korkea.
Kasvurahasto – Sijoitusrahasto, joka ei jaa
voittoa vaan lisää sen osuuden arvoon.
Konveksiteetti – Duraatio on
lineaarinen riskimittari, mutta joukkovelkakirjan hinta ei kuitenkaan liiku
lineaarisesti koron (tuottovaatimuksen) muuttuessa. Joukkovelkakirjan hinta on
siis korkoon nähden konveksi siten, että markkinakoron pieneneminen nostaa
hintaa enemmän ja koron nousu laskee hintaa vähemmän kuin modifioitu duraatio
ennustaa.
Konveksiteetti voidaan yhdistää duraation tuottamaan
estimaattiin antamaan paremman kuvan joukkovelkakirjan todellisesta
hinnanmuutoksesta seuraavan kaavan mukaisesti:
Konveksiteetti saa vain positiivisia arvoja. Sen mittayksikkö
on vuosi potenssiin kaksi.
Korko – Rahan hinta ja
tuotto prosentteina ilmaistuna.
Korkorahasto – Rahasto, joka sijoittaa
korkoinstrumentteihin.
Korkoriski –
Korkomuutosten aiheuttama epävarmuus tuotoista tai
kustannuksista.
Korrelaatio kuvaa rahaston tuottojen
lineaarista riippuvuutta vertailuindeksin tuotoista. Se voi vaihdella -1 ja 1
välillä. Riippuvuus on täydellinen, jos rahaston korrelaatio vertailuindeksinsä
kanssa on 1. Jos korrelaatio on nolla, ei riippuvuutta ole.
Kurssi – Arvopaperin hinta
tai arvo julkisessa kaupankäynnissä.
Kurssiriski – Arvopapereiden hinnanmuutosten
aiheuttama riski.
Kuukausia tappiojaksossa (engl. Time Under Water)
– Aika, jonka jälkeen rahaston tuotto on palautunut
kumulatiivisesti samalla tasolle kuin ennen suurinta kumulatiivista
tappiota.
Likviditeetti – Maksuvalmius. Likvidi
sijoitus on helppo muuttaa nopeasti rahaksi.
Lunastuspalkkio –
Rahastoyhtiön perimä palkkio rahasto-osuuden lunastuksesta.
Maariski – Riski, että lainanottaja
määrätyssä maassa ei pysty vastaamaan velvoitteistaan. Alin maariski on
valtiolla. Yritysriski ei periaatteessa voi olla matalampi kuin maariski.
Macaulayn duraatio on joukkovelkakirjasta
(tai korkorahastosalkusta) saatavien kassavirtojen (korkojen ja pääomien
takaisinmaksun) painotettu keskimääräinen juoksuaika. Painoina käytetään
kassavirtojen maksuaikoja.
Laskukaava:
Markkina-arvo – Yhtiön osakkeiden määrä
kertaa markkinakurssi.
Markkinahinta –
Arvopapereiden käypä hinta markkinoilla.
Markkinatakaaja – Välittäjä, joka on
sitoutunut antamaan arvopaperille osto- ja myyntinoteerauksen kaikissa
markkinatilanteissa.
Maturiteettijakauma esittää korkorahaston
sisällön ryhmittelemällä arvopaperit niiden jäljellä olevan juoksuajan
perusteella eri ryhmiin.
Merkintäpalkkio –
Rahastoyhtiön perimä palkkio sijoitusrahaston merkinnästä.
Modifioitu duraatio – Korkorahaston arvon herkkyys korkotason
muutoksille eli kuinka monta prosenttia rahaston arvo muuttuu, kun korkotaso
laskee tai nousee prosenttiyksikön. Mitä suurempi luku on, sitä suurempi on
riski (herkkyys arvonmuutoksille).
Modifioitu duraatio johdetaan edellä esitetystä Macaulayn
duraatiosta seuraavana kaavan mukaisesti:
Esimerkki: Jos duraatio on 2, nousee joukkovelkakirjan
hinta 2 %, kun korkotuotto laskee yhden prosenttiyksikön. Jos modifioitu
duraatio on -2, yhden prosenttiyksiön koron nousu muuttaa joukkovelkakirjan
hintaa -2 x 1 % eli -2,0 %.
Duraation perusteella joukkovelkakirjalainan hinta muuttuu
prosenteissa likimäärin seuraavasti:
Nettosijoitusaste eli nettodelta kuvaa
rahaston yhteenlaskettua sijoitusastetta. Rahaston lyhyeksi myytyjen
arvopapereiden markkina-arvo vähennetään ostettujen arvopapereiden
markkina-arvosta, jolloin jäljelle jää ainoastaan nettopositio.
Nettosijoitusaste ilmaistaan prosenttilukuna koko rahaston markkina-arvosta.
Nimelliskorko – Korko, jossa inflaation
vaikutusta ei ole huomioitu. Markkinoilla normaalisti muodostuva korko.
OMX Helsinki Cap
-indeksi – Painorajoitettu osakeindeksi, jossa yhden
osakkeen paino on rajoitettu enintään 10 %:iin. OMX Helsinki
Cap -indeksiä käytetään yleisesti sijoitusrahastojen
vertailuindeksinä.
OMXH-yleisindeksi – Helsingin Pörssin
laskema osakeindeksi, joka kuvaa pörssiosakkeiden kurssikehitystä.
Osake – Osuus osakeyhtiön osakepääomasta,
arvopaperi.
Osakeanti – Osakeyhtiön
osakepääoman korottaminen laskemalla liikkeeseen uusia osakkeita.
Osakkeiden maksullinen merkintä on uusmerkintä ja maksuton rahastoanti.
Osakeindeksi – Arvopaperipörssissä
noteerattujen osakkeiden kurssivaihteluita osoittava indeksi, jota käytetään mm.
vertailtaessa eri vuosien pörssikursseja keskenään.
Osakerahasto – Osakkeisiin
sijoittava sijoitusrahasto.
Osinko – Yhtiön vuosittain osakkailleen
jakama voitto-osuus.
P/E-luku – Osakkeen hinnan ja osakekohtaisen
voiton suhde. Korkea P/E-luku kertoo yleensä kovista kasvu- ja tulosodotuksista. Toisaalta luku
saattaa olla korkea, jos nykytulos on heikko.
Pienin kk-tuotto
– rahaston pienin prosentuaalinen tuotto yhden kalenterikuukauden
aikana tarkastelujaksolla.
Pääomamarkkinat – Pitkäaikaisen ja
keskipitkän eli yli vuoden mittaisen rahoituksen markkinat.
Pörssi – Julkinen kaupankäyntipaikka, jossa
käydään kauppaa tavaroilla, valuutoilla tai arvopapereilla.
Pörssiarvo – Pörssissä
noteeratun yhtiön markkina-arvo.
Pörssikurssi – Pörssissä
noteeratun arvopaperin vahvistettu kaupantekokurssi.
Pörssiyhtiö – Yhtiö, jonka osakkeilla
käydään kauppaa pörssissä.
Rahamarkkinat – Lyhytaikaisen eli alle
vuoden mittaisen rahoituksen markkinat.
Rahastojen rahasto – Sijoitusrahasto, joka
sijoittaa toisiin rahastoihin.
Rahaston
delta – Rahaston kokonaisposition riskiasemaa
kuvaava nettosijoitusaste osakkeisiin.
Rahaston sijoitusaste (delta) kuvaa rahaston
arvonmuutosta suhteessa rahaston kokonaisarvoon olettaen, että kaikissa rahaston
positioissa tapahtuu yhtä suuri samanaikainen ja samansuuntainen muutos.
Rahaston delta lasketaan jakamalla rahaston deltakorjattu arvo rahaston
kokonaisarvolla.
Rahaston deltakorjattu arvo saadaan laskemalla ostettujen ja
myytyjen osakkeiden markkina-arvot yhteen ja lisäämällä summaan
johdannaispositioiden deltakorjattu markkina-arvo.
Rahasto-osuus –Sijoitusrahasto-osuus.
Rahaston pääoma jakautuu keskenään yhtä suuriksi osuuksiksi.
Rahastoyhtiö –
Sijoitusrahastoja hallinnoiva yhtiö.
Reaalikorko – Korko, josta inflaation
vaikutus on eliminoitu. Yleensä pienempi
kuin nimelliskorko.
Riski/tuotto -suhde – Rahaston tuotto-odotus verrattuna sen
riskiin. Tuotto-odotuksia voidaan kasvattaa ottamalla lisää riskiä.
Riskin hajauttaminen – Sijoitusten
kokonaisriski pienenee, kun sijoitukset hajautetaan useisiin eri kohteisiin.
Sharpen luku mittaa riskittömälle korolle
saatua lisätuottoa suhteessa tuoton volatiliteettiin. Mitä suurempi on rahaston
Sharpen luku, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
Positiivinen Sharpen luku kertoo kannattavasta riskinotosta ja negatiivinen luku
riskitöntä korkoa huonommasta tuotosta.
Laskukaava:
FIM käyttää Sharpen luvun riskittömänä korkona
tarkasteluperiodin (juokseva 12 kk) kolmen kuukauden euriborkoron
keskiarvoa.
Sijoitusaste (%) kertoo, kuinka suuri
prosenttiosuus rahaston markkina-arvosta on tarkasteluhetkellä sijoitettuna
arvopapereihin. Jos rahastolla on alhainen sijoitusaste, suuri osa rahaston
pääomasta on sijoitettuna käteiseen rahaan.
Sijoitusrahasto – Arvopapereista koostuva
rahasto, jonka omistavat siihen sijoittaneet henkilöt ja yhteisöt osuuksiensa
suhteessa.
Sijoitustodistus – Pankin
liikkeelle laskema alle vuoden pituinen velkakirja.
Sortinon luku on Sharpen luvun variaatio,
jossa laskentakaavassa nimittäjänä on tappioriski (engl. downside deviation).
Sortinon luku lasketaan huomioimalla ainoastaan negatiiviset tuotonvaihtelut.
FIM käyttää Sortino-luvun riskittömänä korkona
tarkasteluperiodin (juokseva 12 kk) kolmen kuukauden euriborkoron
keskiarvoa.
Suurin kk-tuotto –
Rahaston suurin prosentuaalinen tuotto yhden kalenterikuukauden aikana
tarkastelujaksolla.
Suurin kumulatiivinen tappio (engl. Maximum Drawdown)
– Rahaston arvon suurin negatiivinen muutos koko historiansa
aikana. Mitataan kumulatiivinen arvonmuutos rahaston lokaalin maksimiarvon ja
minimiarvon välillä. Suurin kumulatiivinen tappio ilmoitetaan prosentteina
lähtöarvostaan.
Säilytyspalkkio –
Säilytysyhteisön arvopapereiden säilytyksestä perimä palkkio.
Säästämisaste – Säästöön
jäävä osuus käytettävissä olevista tuloista.
Tappioriski (engl. downside deviation) kuvaa
rahaston tuoton heilahtelun suuruutta tuoton ollessa valitun tuottotason
alapuolella. Mitä korkeampi luku, sitä suurempi on keskiarvon alittavien
tuottojen hajonta.
Termiini – Sopimus, johon liittyy
velvollisuus ostaa tai myydä termiinin kohde-etuus, esimerkiksi osake,
tulevaisuudessa tiettynä aikana sovittuun hintaan.
Tracking error kertoo kuinka tarkasti
sijoituksen tuotto on seurannut vertailuindeksin tuottoa. Jos rahaston tracking
error on suuri, rahaston tuotto on vaihdellut paljon suhteessa vertailuindeksin
tuottoon. Vastaavasti rahaston alhainen tracking error paljastaa historiallisten
tuottojen olleen lähellä vertailuindeksin tuottoja. Yleisesti voidaan sanoa,
että aktiivisesti hoidettujen rahastojen tracking error on suurempi kuin
passiivisesti hoidettujen rahastojen. Indeksirahastojen tavoitteena on pieni
tracking error.
Laskennallisesti tracking error on rahaston ja
vertailuindeksin logaritmisen päivätuoton erotuksen keskihajonta.
Tuottorahasto – Sijoitusrahasto, joka jakaa
vuosittain osan voitostaan osuudenomistajille.
VaR-luku – 95 %:n todennäköisyydellä
rahaston yhden päivän tappio ei ylitä X % rahaston pääomasta.
Vega kuvaa paljonko yhden prosentin muutos
rahaston johdannaispositioiden volatiliteetissa vaikuttaa rahaston arvoon.
Vertailuindeksi – Indeksi, johon
sijoitusrahaston tuottoa verrataan.
Vertailuindeksi tavoitteena on kuvata
mahdollisimman hyvin rahaston sijoitusavaruutta. Vertailuindeksin arvonkehitys
kertoo rahaston sijoitusalueen keskimääräisestä kurssikehityksestä.
Vertailuindeksi voi koostua yhdestä tai useammasta alaindeksistä.
Vinous (engl. Skewness) kuvaa rahaston
tuottojakauman symmetrisyyttä verrattuna normaalijakaumaan, jonka vinous on
nolla. Positiivinen luku kertoo jakauman olevan positiivisesti vino, jolloin
rahaston tuotot ovat sisältäneet normaalijakauman odotuksiin verrattuna enemmän
positiivisia arvoja.
Vipurahasto – Sijoitusrahasto, joka käyttää
sijoitustoiminnassaan johdannaisia saavuttaakseen keskimääräistä parempaa
tuottoa.
Volatiliteetti –
Riskimittari, joka kuvaa arvopaperien tuottojen vaihtelua. Luku lasketaan
päivätuottojen keskihajonnasta ja ilmoitetaan prosentteina vuodessa.
Volatiliteetti – Rahaston tuottojen
keskihajonta. Mitä suurempia rahaston päivämuutokset ovat suhteessa
keskimääräiseen päivämuutokseen, sitä suurempi on rahaston volatiliteetti. Mitä
suurempi on rahaston volatiliteetti, sitä suurempi on sijoituksen tulevaan
tuottoon liittyvä epävarmuus.
Päivittäisestä volatiliteetista saadaan
vuotuinen volatiliteetti seuraavan kaavan avulla:
FIM laskee kuukausikatsausten volatiliteetin viimeisten 12
kuukauden ajalta rahaston logaritmisten päivätuottojen keskihajonnasta.
Yhdistelmärahasto – Sijoitusrahasto, joka
sijoittaa sekä osakkeisiin että korkoinstrumentteihin.
