Järjetön veivaus: Näin Kreikka riisutaan lopullisesti

Analyysi 

Ensin kreikkalaispankit kansallistettiin euromaiden rahoilla, ja nyt ne halutaan yksityistää euromaiden rahoilla. Tarpeettoman monimutkaisen yksityistämisohjelman tarkoituksena ei ole turvata Kreikan velanmaksukykyä, vaan irrottaa pankkien letkut valtiosta.

16.7.2015

Teemu Muhonen

Kreikan parlamentti hyväksi myöhään keskiviikkoiltana velkojien vaatimukset, joihin lukeutuu muun muassa kunnianhimoinen yksityistämispaketti. Sen ajatuksena on myydä Kreikan valtion omaisuutta 50 miljardin euron edestä ja käyttää rahat velkojen lyhentämiseen.
Euroryhmän puheenjohtajan Jeroen Dijsselbloemin mukaan merkittävimpiin myyntikohteisiin lukeutuvat "erittäin todennäköisesti" Kreikan suurimmat pankit. Ennen myymistä niiden taseisiin aiotaan kuitenkin pumpata ainakin 25 miljardin edestä euromaiden takaamaa pääomaa.

Velkojien suunnitelma on järjetön veivaus: kreikkalaispankit, jotka on kansallistettu euromaiden rahoilla, aiotaan nyt yksityistää euromaiden rahoilla, jotta Kreikan valtio saa rahaa maksaa euromaille rahat, jotka euromaat ovat lainanneet kreikkalaispankkien pääomittamiseen.
Lisämauste on se, että ketjussa euromaiden rahoja ei todellisuudessa välttämättä liiku missään vaiheessa mihinkään suuntaan.
Vaikka kuvio on sekava, kaksi asiaa näyttää selvältä: yksityistämisohjelman toteuttamisvaiheella ei ole mitään tekemistä vapaan markkinatalouden kanssa, eikä sen lopputuloksella ole mitään tekemistä Kreikan valtion maksukyvyn kanssa.

Pankit kansallistettiin euromaiden rahoilla

Jotta kreikkalaispankit voidaan yksityistää, niiden pitää ensin olla kansallistettuja. Ovatko ne sitä? Ulkomaisista valtamedioista saa etsiä kissojen ja koirien kanssa artikkeleita, joissa kerrottaisiin Kreikan suurten pankkien kansallistamisesta.
Vaikka asiasta on vaiettu, Kreikan neljä suurta eli "systeemisesti tärkeää" pankkia Pireus, Alpha, National Bank of Greece ja Eurobank todella on kansallistettu kolmen viime vuoden aikana. Pankkien omien sijoittajasivujen mukaan Kreikan valtion vakausmekanismilla (Hellenic Financial Stability Fund, HFSF) on kolmessa pankeista 60–70 prosentin omistusosuudet ja viimeisessä 35 prosentin osuus.
Valtiosta tuli pankkien suuromistaja, kun se alkoi pääomittaa niitä vuonna 2012. Pankkien pääoma oli koostunut suurilta osin Kreikan valtion velkakirjoista, ja kun ne menettivät arvonsa, valtio paikkasi pankkien taseisiin syntyneen ammottavan aukon.
Pankit eivät jääneet valtiolle velkaa, vaan pankkien saama uusi pääoma kuitattiin myöntämällä HFSF:lle suuria määriä pankkien uusia osakkeita.
Vaikka pankeista tuli Kreikan valtion omistamia, "rahat" pääomittamiseen lainasi HFSF:lle Euroopan rahoitusvakausväline ERVV, jolla on euromaiden täysi takaus. Kuten Taloussanomissa on aikaisemmin todettu, nämä ERVV:n lainaamat rahat ovat todellisuudessa "rahattomia velkakirjoja" eli käytännössä euromaiden myöntämiä takauksia.
ERVV:n seuraajan Euroopan vakausmekanismin EVM:n edustaja Wolfgang Proissl vahvistaa, että kaikki HFSF:lle myönnetyt 48 miljardia euroa ovat olleet rahattomia velkakirjoja.
Nyt nämä velkakirjat lienevät jo Euroopan keskuspankin hallussa, ja suurin osa kreikkalaispankkien pääomasta on pelkkää ilmaa. Pankkien ovet ovat kiinni kolmatta viikkoa, ja lisäksi uutistoimisto Bloombergin tietojen mukaan niiden lainoista "varovaisesti arvioiden" vähintään puolet ovat tuottamattomia.
Miksi kukaan haluaisi ostaa käytännössä kaatuneita pankkeja?

Hypoteettinen raha kiertää ympyrää

Euromaiden hypoteettisilla rahoilla kansallistetut pankit on myytävä, mutta koska ostajia olisi muuten mahdoton löytää, ne joudutaan nyt myös yksityistämään euromaiden rahoilla.
Euromaiden suunnitelman mukaan Kreikalle myönnettävästä kolmannesta lainapaketista puolet eli 25 miljardia ohjataan Kreikan pankkien pääomittamiseen. EVM saattaa hyvinkin kaivaa työkalupakistaan rahattomat velkakirjat.
EVM:n Wolfgang Proissl kertoo Taloussanomille keskiviikkona ennen Kreikan parlamentin äänestystä, että ehdotetut 25 miljardia "on mahdollista myöntää rahattomina velkakirjoina, mutta mitään ei ole vielä päätetty eikä uuden lainaohjelman tuleminen ole läheskään varmaa".
Joka tapauksessa euromaat aikovat keinotekoisesti kasata kansallistamiensa kreikkalaispankkien rauniot jälleen myyntikelpoisiksi. Jos pääomitus tehdään jälleen HFSF:n kautta, Kreikan valtion omistusosuudet pankeista saattavat nousta hetkeksi lähelle sataa prosenttia.
Vaikka omistukset saataisiinkin velkojien suunnitelman mukaisesti myytyä sijoittajille, Kreikka saisi yksityistämisrahastoon todennäköisesti vain murto-osan siitä summasta, jolla se on pankkeja pääomittanut.
Jos pankit myydään, valtio menettää kaikki oikeudet pankkien mahdollisista tulevista voitoista. Se jää kuitenkin pääomittamisesta edelleen velkaa ERVV:lle ja saa päälle vielä EVM:n uudet velat.
Kreikan velanmaksukyvyn kannalta voisikin olla järkevämpää jättää pankit valtion omistukseen ja myydä niitä pala kerrallaan vuosien päästä, jolloin niiden arvo voisi parhaimmillaan olla huomattavasti nykyistä korkeampi. Yksityisohjelmassa vaikuttaa kuitenkin olevan kyse ensisijaisesti muista asioista kuin velanmaksukyvystä.

Neuvotteluissa raha on sivuseikka

Jos Kreikan pankkeja olisi haluttu pääomittaa kuntoon vain rahoitusjärjestelmän vakauden ylläpitämiseksi, pääomittaminen olisi ollut helppo aloittaa koska tahansa.
ERVV:ssä oli nimittäin kesäkuun loppuun saakka jäljellä 11 miljardin edestä käyttämättömiä kreikkalaispankeille korvamerkattuja velkakirjoja. Ne jäivät käyttämättä, koska rahoitusohjelma loppui "eikä käyttämättömiä velkakirjoja tarvittu".
EVM:n Wolfgang Proissl ei halua kommentoida sitä, miksi vielä pari viikkoa sitten Kreikan pankit eivät tarvinneet taseisiinsa 11:tä miljardia, mutta nyt ne tarvitsevat ainakin 25 miljardia.
Näyttää siltä, että pankkien vakavaraisuuden vahvistamisen ja Kreikan maksukyvyn parantamisen sijaan velkojien tarpeettoman monimutkaisen suunnitelman tarkoituksena on katkaista kreikkalaispankkien ja valtion siteet lopullisesti.
Toki esimerkiksi suunniteltu infrastruktuurin yksityistäminenkin on Kreikan valtion riisumista, mutta pankkien rooli on yksityistämisohjelmassa erityisen merkityksellinen: niin kauan kuin hallitus pystyy edes jossain määrin pitämään pankkeja näpeissään, se pystyy haraamaan niiden alas ajamista ja esimerkiksi kansalaisten talletuksiin kajoamista vastaan.
On hyvä muistaa, että Kreikan suurimmilla velkojilla kuten euromailla on takanaan keskuspankki, joka pystyy tarvittaessa luomaan rahaa. Siksi ne eivät neuvottele ensisijaisesti rahasta, vaan politiikasta.
Euromaiden johtajien poliittinen tahto on tehdä euroalueen taloudesta markkinaehtoisempi – vaati se kuinka paljon pakottamista tahansa.