1) Vapaakauppasopimus voi tuoda Suomelle miljardilaskun
Suomi on sitoutumassa kauppasopimukseen, jonka kaltaisten
nojalla valtiot ovat joutuneet maksamaan valtavia summia sijoittajille.
Myös Suomi saattaa joutua maksumieheksi. Ulkoministeri Tuomiojaa
huolestuttaa.
Euroopan unioni neuvottelee Kanadan ja Yhdysvaltain kanssa laajoista vapaakauppasopimuksista. Niihin sisältyvän investointisuojan nojalla sijoittaja voi tietyssä tilanteessa viedä valtion välimiestuomioistuimeen. Vastaava investointisuoja löytyy käytännössä kaikista kauppasopimuksista, myös niistä joihin Suomi tällä hetkellä kuuluu.
Viime aikoina sijoittajansuoja on saanut yhä enemmän julkisuutta. Tämä johtuu siitä, että välimiestuomioistuimissa on nostettu toinen toistaan suurempia korvausvaateita, joskus epäilyttävin perustein.
Tupakkajätti Philip Morris esimerkiksi vaatii Australialta korvauksia, koska maa päätti laittaa tupakka–askeihin varoitusmerkit. Lääkeyhtiö Eli Lilly vaatii Kanadalta 500 miljoonaa dollaria, koska Kanada perui vajavaiseen näyttöön vedoten yhtiön kaksi lääkepatenttia. Saksassa energiayhtiö Vattenfall yrittää saada maalta 3,4 miljardia euroa, koska Saksa päätti hylätä ydinvoiman.
Tuomioja näkee
uhkia myös Suomelle
Ulkoministeri Erkki Tuomioja näkee välimiesmenettelyissä haettavien miljardikorvausten leviämisen ongelmallisena.
Näettekö tässä uhkia myös Suomen osalta?
– Periaatteessa tietysti. Kyllähän tällaisia tapauksia voisi tulla esiin Suomenkin tapauksessa, Tuomioja sanoo Taloussanomille. Tuomioja on huolissaan myös siitä, että välimiestuomioistuimet ovat useassa päätöksessään viitanneet kintaalla ihmis– ja ympäristöoikeudellisille seikoille.
Yhdysvallat- ja Kanada-vapaakauppasopimuksiin kuuluvan sijoittajasuojan laajuudesta ei ole vielä tietoa. Molempien maiden käytännöissä sovelletaan laajaa sijoittajasuojaa, jossa "pääsy markkinoille" on suojeltu. Euroopassa sijoittajasuoja alkaa vasta, kun sijoittaja on tehnyt investoinnin.
Tämä on myös Suomen kanta. Tuomiojan mukaan asiasta neuvotteleva EU-komissio ei tuo jäsenmaille hyväksyttäväksi liian laveasti määriteltyä sijoittajasuojaa.
Onko sijoittajasuoja
Troijan hevonen ...
Kriitikoiden mielestä sijoittajasuojasta on tullut Troijan hevonen, joka tulee kalliiksi suomalaisille veronmaksajille.
– Ajatus on, että tässä suojataan sijoittajia poliittiselta riskiltä. Mutta tämä on mennyt aivan liian pitkälle, Suomen Akatemian tutkijatohtori Markus Kröger sanoo Taloussanomille.
Krögerin mukaan yritykset voivat hakea korvauksia, vaikka ne eivät olisi vielä tehneet investointeja. Silläkään ei ole merkitystä, onko kohdemaan lakia rikottu, koska välimiesmenettely on maiden omista tuomioistuinmenettelyistä erillinen prosessi.
Tutkijan mukaan investointisuojaa on alettu tulkita niin, että valtiot olisivat vastuussa yritysten hankkeiden koko tulevaisuuden tuottojen korvauksesta. Jos esimerkiksi menetetyn öljykenttäprojektin arvioidaan tuottavan tulevaisuudessa miljardeja, voisi yritys hakea miljardien korvausta.
Kröger viittaa tapaukseen, jossa kanadalainen kaivosyhtiö vaatii Romanialta 1,4 miljardia euroa, koska maa estää yhtiön kultakaivoshankkeen ympäristösyiden takia. Krögerin mukaan Suomessa ei ole herätty sijoittajasuojan riskeihin.
– Tässä puhutaan miljardien tai kymmenien miljardien riskeistä, jos mietitään minkälaisia investointeja tänne voidaan tehdä, Kröger sanoo.
...vai onko kyseessä
oikeutettu suoja?
Ulkoministeriön kauppapolitiikan yksikön investointikysymyksistä vastaavan Kimmo Sinivuoren mukaan huolet sijoittajasuojasta ovat yliammuttuja. Hän ei usko, että välimiesmenettelyn uhka voisi rajoittaa Suomen poliittista päätöksentekoa esimerkiksi energiapolitiikkasta tai kansanterveydestä.
Sinivuoren mielestä päätöksenteko rajoittuu vain siinä mielessä, että Suomen on "tehtävä tasapuolisia, lainmukaisia ja syrjimättömiä päätöksiä".
Entä jos Suomi päättäisi toimia Saksan tai Australian tavoin ja hylätä ydinvoiman tai tiukentaa tupakkalainsäädäntöä?
Sinivuoren mukaan sijoittajasuojan tarkoitus ei ole estää tasapuolista lainsäädäntöä, ja että erityisesti tupakkatapaus vaikuttaa ongelmalliselta. Hän kuitenkin muistuttaa, että sijoittajalla on aina oikeus arvioida, miten tahtoo asian hoitaa. Mikäli sijoittajan mielestä sopimusta on rikottu, asia voidaan aina viedä välimiesmenettelyyn.
– Kyllä tässä tietenkin se välimiesprosessin mahdollisuus aina on, Sinivuori sanoo.
Välimiesjärjestelmä
täydellisessä kriisissä
Sinivuoren ja hänen kollegansa Markku Keinäsen mukaan on siis mahdollista, että Suomi viedään välimiesmenettelyyn. Virkamiehet eivät tosin usko, että heppoisin perustein nostetut kanteet voisivat menestyä.
Mutta miten luotettava kyseinen järjestelmä – joka saattaa päättää suomalaisten veronmaksajien kontolle koituvista miljardikorvauksista – on?
Kansainvälisen oikeuden akatemiaprofessorin Martti Koskenniemen mukaan välimiesmenettely-järjestelmä on "täydellisessä kriisissä". Päätöksenteko riippuu täysin siitä, miten välimiehet soveltavat avointa ja ristiriitaista normistoa. (Huom! Välimiesmenettelyä käytetään vakiintuneesti liike-elämän riidoissa vaihtoehtona tuomioistuinmenettelylle).
Professorin mukaan esimerkiksi kaikkien ICSID–tuomioistuimissa mukana olleiden mukaan yleinen ilmapiiri on, että nykyinen tilanne on ”idioottimainen”. ICSID on Maailmanpankin yhteydessä toimiva instituutio, jonka piirissä valtaosa välimiesriidoista käydään.
– Päätösten syntytapa on aivan hasardia. Samoilla faktoilla tulee vastakkaisia päätöksiä riippuen siitä, miten välimiestuomioistuin on koottu, Koskenniemi sanoo.
2)Konkariaktivisti: vapaakauppasopimusko!?
Haastattelu
EU:n ja Yhdysvaltain parhaillaan käymät neuvottelut uhkaavat
demokratiaa ja johtavat Euroopan amerikkalaistumiseen, ajatuspaja
Transnational Instituten puheenjohtaja Susan George pelkää. Vaikka
sopimusta kutsutaan vapaakauppasopimukseksi, oikeasti siinä on kyse
jostain aivan muusta kuin kaupasta. Hän haluaa tuoda asiat päivänvaloon.
Hän on puhunut samasta aiheesta jo 40 vuotta. Eikä ole yllättynyt siitä, mihin suuntaan maailma on mennyt.
Vuonna 1978 valtiotieteen tohtoriksi väitellyt George aloitti poliittisen aktivisminsa puhumalla kehittyvän maailman nälästä. Kun se näytti olevan seurausta velkaongelmasta, hän perehtyi kansainvälisten rahoituslaitosten toimintaan.
Nyt George kiertää puhumassa Euroopan unionin ja Yhdysvaltain vapaakauppasopimuksesta, jonka neuvottelut ovat parhaillaan käynnissä. Helsinkiin hänet kutsui Kalevi Sorsa -säätiö.
Atlantti ja
näkemys laista
Vaikka hanketta kutsutaan vapaakauppa- ja investointikumppanuudeksi, Georgen mukaan kauppa ei suinkaan ole siinä pääosassa.
Rajat ovat jo käytännössä auki, sillä tulleilla on vaikutusta vain maataloustuotteiden ja ajoneuvojen hintoihin. Investointisopimuksiin ollaan enimmäkseen tyytyväisiä. Joten mistä tässä sitten on oikeasti kyse?
– Sääntelystä, George sanoo.
Siitä yhtiöt ovat valittaneet jo 20 vuotta.
Amerikkalaisyhtiöt haluavat eroon eurooppalaisesta kuluttajansuojasta, George uskoo. Lakeja kun katsotaan Euroopassa aivan eri näkökulmasta.
EU:ssa ei oteta riskejä esimerkiksi kemikaalien kanssa. Niitä ei käytetä, ennen kuin epäillyt vaarat on tutkittu. Yhdysvalloissa tehdään ensin ja jos jotain sattuu, nostetaan syyte.
Yhtiö
versus valtio
Pahin uhkakuva liittyy silti riitatapauksiin, George sanoo. Se nimittäin antaisi yrityksille mahdollisuuden haastaa valtioita oikeuteen, jos ne uskovat valtion päätösten vaarantavan nykyiset tai tulevat tuottonsa.
Vastaava pykälä on olemassa suurimmassa osassa maailman 3 000 kahdenvälisestä vapaakauppasopimuksesta. Juuri sellaisen turvin tupakkayhtiö Philip Morris vaatii miljoonakorvauksia Australialta ja Uruguaylta, jotka ovat rajoittaneet tupakan mainostusta.
– Jos se voittaa, Australialla ei ole enää oikeutta suojella väestöään keuhkosyövältä. Se on absurdia, mutta yleistyy koko ajan.
Se Georgea juuri huolestuttaa. EU:n ja Yhdysvaltojen välinen sopimus kattaisi niin suuren siivun maailmankaupasta, että tapausten määrä kasvaisi väistämättä. Samalla se määräisi mallin muulle maailmalle. Lisäksi pykälä pätisi Georgen mukaan myös lakeihin, jotka on säädetty ennen sopimuksen voimaantuloa.
Pankit voisivat vaatia korvauksia transaktioverosta tai elintarvikejätti geenimanipuloidun kasvin tuonnin kieltämisestä.
– Emme tiedä, millaiset mittasuhteet tämä saa. Mutta sen tiedämme, että ne tulevat käyttämään tätä hyväkseen.
Voisivatko yhtiöt myös voittaa? Aivan varmasti, George sanoo. Oikeusjuttuja voi käyttää jopa valtioiden pelotteluun, jotta niiden karsastamat lait jäisivät säätämättä.
Vielä ongelmallisemmaksi asian tekee se, etteivät riitatapauksia ratkaise kansalliset tuomioistuimet vaan omat erityiset välimiestuomioistuimensa. Niissä työskentelee pieni joukko kalliisti palkattuja juristeja, joilla on tiiviit yhteydet yhtiömaailmaan.
– Se on huikea mahdollisuus erikoistuneille lakiasiantoimistoille. Ja kuka sen maksaa?
Veronmaksajat.
Käytössä
vanhat aseet
Vakoilukohua tai ei, George uskoo, että sopimukseen voidaan päästä varsin pian. Yhtiöt ovat tasoittaneet tietä jo 20 vuoden ajan.
Liike-elämä ajoi samaa riitojenratkaisumekanismia jo OECD:n 1990-luvun lopulla neuvottelemaan MAI-investointisopimukseen. Kun ehdotus tuli julkisuuteen, ranskalaiset tyrmistyivät ja sopimus kaatui. Protesteja Ranskassa johti George.
Hän kutsuu menetelmää Dracula-strategiaksi.
– Asiat altistetaan päivänvalolle. Ne ovat kuin vampyyreja. Eivät siedä sitä vaan kuolevat pois.
Kampanjointi siis jatkuu. Eläkkeelle jääminen ei ole 79-vuotiaalle Georgelle vaihtoehto.
– Olen ollut elämässäni hyvin etuoikeutettu. Olen saanut tehdä juuri sitä, mitä haluan.
Maailma taas muuttuu vain oudommaksi sitä mukaa kun sitä yksityistetään.
– Mitä minä eläkkeellä tekisin? Enhän osaa mitään muutakaan.
3) Vapaakauppasopimuksilla rahoitussektorille vapaat kädet, hyvästit päästötavoitteille |
|
 |
Vapaakauppasopimuksissa
ei ole kysymys vapaakaupasta, vaan pyrkimyksestä puuttua maakohtaiseen
lainsäädäntöön, jonka dinosaurusyritykset katsovat olevan haitallista
kaupalle.
Toimittaja: Riikka Söyring 25.11.2013, Verkkomedia.org Vuonna 1971 perustettu, Washingtonissa toimiva "kansalaislobby" Public Citizen on selvitellyt tarkemmin TAFTA-TTIP -vapaakauppasopimuksen sisältöä, josta Euroopan unioni ja Yhdysvallat parhaillaan neuvottelevat. Sisältö on sellainen, että luulisi ympäristöjärjestöjenkin kiinnostuvan. TAFTA on lyhenne sanoista Transatlantic Free Trade Area, transatlanttinen vapaakauppa-alue, ja TTIP tulee sanoista Transatlantic Trade and Investment Partnership, transatlanttinen kauppa- ja investointisopimus. Eri nimistään huolimatta kysymys on samasta sopimuksesta.  Tai voitaisiin kenties sanoa, että kun julkitullut sopimusluonnos herätti vastustusta, nimi vaihdettiin ja toivottiin, ettei sitä huomata? Kolmas vastaava sopimus on vapaakaupan kumppanuussopimus TTP, Trans-Pacific Partnership, jota Yhdysvallat neuvottelee Kanadan, Australian, Japanin, Meksikon, Malesian, Brunein, Vietnamin, Singaporen, Chilen, Perun ja Uuden-Seelannin kanssa. Public Citizenin kertoman mukaan kaikenlaiset rajoitukset on katsottu kaupalle haitallisiksi. "Virallisessa asiakirjassa, jossa luonnehditaan TAFTA-TTIP:n ääriviivoja, Obaman hallinto tekee selväksi, että TAFTAn tähtäin ei ole ensijaisesti kaupassa, vaan maakohtaiseen politiikkaan halutuissa muutoksissa." Yritykset toivovat, että "kaupalle haitalliset" säädökset eliminoidaan. Public Citizen kuvailee: - Eurooppalaiset pankit haluavat purettaviksi ne rahoitussektorin toimintaa rajoittavat säädökset, jotka asetettiin vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen Wall Streetin toiminnan rajoittamiseksi.
- Yhdysvaltain ilmailuala haluaa poistettaviksi "tarpeettomat säädökset" kuten Euroopan unionin päästötavoitteet.
- Investointisuojasopimus yrityksille.
Investointisuojan turvin yritykset voivat viedä valtiot kansainvälisiin
välimiesoikeuksiin, ja vaatia lakimuutoksia sekä rahallista korvausta
"voiton menetyksestä". Yritykset ovat jo haastaneet valtioita mm.
myrkyllisten aineiden kieltojen takia.
- Ruokaturvallisuuden heikentäminen.
Rajoitukset geenimanipuloidun (gmo) aineksen tuonnille ja
markkinoinnille poistettava, vaativat yritykset. Elintarvikkeissa ei
enää ilmoitusvelvollisuutta, mikäli elintarvike sisältää gmo:ta.
Elintarvikkeen alkuperän jäljitettävyys -käytännöt halutaan poistaa.
Hormonikasvatettu liha ja rBST-hormonilla lisätty maidontuotanto
tulisivat Eurooppaan. Tätä ovat vaatineet erityisesti kemikaali- ja
agribisnesjätit kuten Monsanto.
Tämä kokonaisuus kulkee sopimusluonnoksissa Sanitary and Phytosanitary (SPS) Barriers to Trade -osion alla.Toisin sanoen ruokaturvallisuusstandardit halutaan tulevaisuudessa laadittaviksi yritysten myyntivoittoja, ei kuluttajien suojaa, silmälläpitäen.
- Kotimaista tuotantoa ei saa enää suosia.
Vuodettu asiakirja peruslinjoista osoittaa EU:n nimenneen erityisesti
13 Yhdysvaltain osavaltiota ja 23 kaupunkia, joiden halutaan peruvan
Osta paikallista -politiikkansa ja sitä tukevat toimet.
- Öljy- ja kaasuyhtiöt haluavat lakkauttaa vihreä energia-politiikat sekä vähentää vaihtoehtoisen energian saamia verotuksellisia ja muita etuja.
- Yhdysvaltalaiset teknologiayritykset haluavat
kevyempää yksilönsuojaa ja datasuojaa; kuluttajien tietojen kerääminen
ja profilointi halutaan helpommaksi toteuttaa. Yhdysvaltain kansallisen
turvallisuuden virasto NSA kannattaa vahvasti tietojen keräämisen ja
jakamisen helpottamista.
Asiakirjoissa tämä kulkee kaunistelevan termin "yhteinen lähestymistapa (uniform approach) kyberturvallisuuteen alueella".
- Lääkejätit kuten Pfizer ajavat
TAFTA-TTIP:n kautta terveydenhuollon matalampien kulujen ja halvempien
lääkkeiden vastaisia sopimuskohtia. Valtioiden mahdollisuuksia
neuvotella edullisempaa lääkitystä ja terveydenhuoltoa väestölle
halutaan rajata.
- Lelujen turvallisuutta koskevat standardit yhdenmukaisemmiksi Euroopan unionissa ja Yhdysvalloissa.
Euroopan unioni ehdottaa
yrityksillle radikaalimpaa suojaa, kuin mitä aiemmista Yhdysvaltain
solmimista kauppasopimuksista löytyy - siitä huolimatta, että Eu itsekin
altistuu amerikkalaisten yritysten Euroopassa olevien tytäryhtiöiden
kautta tehtäville korvausvaatimuksille, Public Citizen ilmoittaa.Techdirt-sivusto kertoo Ison-Britannian hallituksen julkaisseen saksalaisen Bertelsmann-säätiön tekemän tutkimuksen edesauttaakseen neuvotteluja suotuisaan lopputulokseen, koska, kirjoittaa Techdirt, "Iso-Britannia on todennäköisesti suurin hyötyjä sopimuksesta." Techdirt ei tarkenna miksi, mutta voitaneen päätellä, että rahapiirit Lontoon Cityn veroparatiisissa ovat vihjanneet hallitukselle toiveistaan lopunkin rahoitussääntelyn purkamiseksi. Techdirt nauraa Bertelsmannin raportille, koska se on "liian täsmällinen ja ilmoittaa mahdottomalla tarkkuudella" eri sektoreille syntyvät työpaikat:
Jokatapauksessa mainittu tutkimus vahvistaa sen, että TAFTA:ssa ei ole kysymys tariffeista, tuontitulleista (ne ovat jo ennestään melko alhaiset) vaan "kaupan esteiden" eli kuluttajasuojan, työlainsäädännön ja ympäristöä suojaavan lainsäädännön poistamisesta sekä rahoitussektorin kokonaan irralleen päästämisestä. Bertelsmann arvioi, että joka neljäs kuluttajia ja ympäristöä turvaava pykälä voidaan poistaan "ilman haittoja" kuluttajille ja ympäristölle. Jopa TAFTA:a puoltavat tutkimukset arvioivat sopimuksen kokonaisvaikutusten bkt:n kasvattamiseen jäävän alle puolen prosentin. TAFTA-TTIP:n ohella Euroopan unioni on aloittanut vapaakauppasopimusneuvottelut Kiinan kanssa torstaina 21. marraskuuta 2013. Sopimuksella on määrä lisätä investointisuojaa sekä helpottaa sellaisten yritysten pääsyä markkinoille, jotka haluavat tehdä kauppa molemmissa blokeissa, tiedottaa EuObserver. Euroopan unioni kertoo Technical barriers to trade -julkaisussaan: "EU:n mielestä läpinäkyvyys ja ennustettavuus sääntelyssä sekä standardien asettamisessa ovat avain kasvuun ja kauppaan." Neuvottelut on käyty suljettujen ovien takana suuryritysten edustajien kanssa. Toimittajan kommentti: Maatalous- ja kauppapolitiikan instituutin (IATP) nettisivuilla on artikkeli "NAFTA and US Farmers - 20 years later". Artikkeli käy läpi Yhdysvaltain ja Meksikon välisen vapaakauppasopimus NAFTA:n seurauksia 20 vuotta sopimuksen solmisen jälkeen. Menettäjiä ovat meksikolaiset ja amerikkalaiset maanviljelijät, voittajia agribisnes- ja kemikaalijätit. Lisäys 25.11 2013 lo 12:14 Rahoitussektorin suurempaan vapauttamiseen tähtää myös pankkiunioni, josta Euroopan unionissa neuvotellaan parhaillaan. Pankkiunioni edistää euroalueen rahoitusmarkkinoiden integraatiota. Suomeksi: pankkiunioni helpottaa pankkien toimimista koko rahaliiton alueella eikä vain kotimaassaan. Pankkiunionia perustellaan sillä, että se estää valtioiden rahoitusongelmia ajamasta pankkeja pulaan tai pankkien rahoitusongelmia ajamasta valtioita pulaan. Kriisin johtanut velkarahoituspalveluiden tarjonta jäsenmaasta toiseen samoin kuin rahoitusalan ja rahavirtojen kansainvälisyys ovat voimistaneet velkakriisiä tartuntavaaraa lisäämällä. Ne ovat olleet kriisiin johtaneen velkakuplan rakennusaineksia. Komissio ei näe epäonnistumisen ketjua esteenä lisää samaa -menetelmän käyttämiselle. Pääasialliset lähteet: Public Citizen: Top 10 threats of the Trans-Atlantic ´Trade´ Deal to American´s daily lives Public Citizen: yrityskartta niistä yrityksistä, joilla on toimintaa sekä Yhdysvalloissa että Euroopan unionissa European Commission: EU - US Transatlantic Trade and Investment Partnership - Technical barriers to trade Institute for Agriculture and Trade Policy (IATP): European Commission´s initial position papers on TTIP WTO: Members greet food safety body´s half century with plea for science-based trade measures La Quadrature du Net: TAFTA leaked doc 08-07-2013 Techdirt: UK government study tries to gloss over TAFTA/TTIP´s problems with impossibly precise figures Wikileaks: Secret Trans-Pacific Partnership Agreement (TPP) TTIP documents released by the European Commission European Commission: Transatlantic Trade and Investment Partnership Lue myös: TAFTA-TTIP -vapaakauppasopimus suuryritysten vallankaappausyritys? Suuryritykset neuvottelevat suljetuin ovin EU:n ja Yhdysvaltojen vapaakauppasopimusta Vapaakauppasopimus TAFTA-TTIP on kuolinisku demokratialle Talousnobelisti Stiglitz: Investointisuojasopimukset tulevat kalliiksi valtioille EU:n ja USA:n vapaakauppasopimus viemässä terveyden ja tuhoamassa ympäristön Verkkomedia: Maailman suurin vapaakauppasopimus syöttämässä haittavaikutukset kuluttajille Euroopan vertikaalinen integraatio - jäähyväiset demokratialle YLE: Kriitikot: Yhdysvaltojen ja EU:n välinen vapaakauppasopimus vaarantaa kansallisen demokratian (15.11 2013) Taloussanomat: Uusi sopimus voi tuodaa Suomelle miljardilaskun KEPA: Investointisopimukset vaarantavat demokratian Markus Kröger (HS, Vieraskynä): Vapaakauppasopimus voi tietää Suomelle ongelmia Afterdawn: Wikileaks vuoti: Vapaakauppasopimuksesta katkeraa kalkkia kuluttajille Kansan Uutiset: Suuryhtiöt haastavat demokratian ACTA ja SOPA: lisää korporaatiovaltaa ja uhkia internetin vapaudelle Vapaata internettiä uhataan ympäri maailmaa Suomi allekirjoitti salaisen ACTA-sopimuksen USA:n internetin valvonta- ja sensuurilaki on nyt CISPA Vapaakauppasopimus uhkaa: CETA oligarkian instrumenttina Nettisensuurilakeja ajavat firmat edistävät itse laitonta tiedostojen jakamista |
