Ministeri Anne Berner – ensimmäinen Suomen hallituksen jäsen veroparatiisiyhtiössä
Kolumnistimme muotoilee muotokuvan rautarouvasta, jonka uran loppumisesta saamme olla tyytyväisiä.
KOLUMNI Bisnesministeri Anne Bernerin
ura on täynnä epäonnistuneita päätöksiä, joiden määrälle ei löydy
kilpailijaa aikaisempien ministerien tekemisistä. Veronmaksajille tämä
on tullut kalliiksi, koska rautarouva on noudattanut toimissaan ohjetta,
jonka mukaan voitot yksityistetään ja tappiot sosialisoidaan koko
kansan maksettavaksi oman edun nimissä. Liikenaista on kuvailtu
tehokkaaksi, määrätietoiseksi ja älykkääksi. Ominaisuudet ovat tulleet
esiin, kun hän on yksityistänyt yhteistä omaisuutta markkinavoimille.
Berner on toiminut häikäilemättömästi, jääräpäisesti puhuen muunneltua totuutta, haukkuen alaisiaan ja painostaen mediaa oman edun ja elinkeinoelämän etujen uskollisena sotaratsuna. Ministerin tankkimainen toiminta on jättänyt jälkeensä satojen miljoonien vahingot yhteiskunnalle ja tuhonnut siinä sivussa kymmenien ihmisten työuran sekä hän on menettänyt kollegoidensa luottamuksen. Tämä ei kuitenkaan ole haitannut rautarouvan poltetun maan taktiikka hänen nauttiessaan kummisetä Juha Sipilän vankkumatonta luottamusta.
Anne Bernerin syntilistalta löytyvät hämärät veroparatiisikytkennät, Finavia-sotkut, epäonnistunut autoverohanke, taksiuudistus, karmea rataverkkoyhtiöittäminen ja nyt viimeksi hallituspaikkasekoilut ruotsalaispankissa.
Liikemies Bernerin piti Suomen kansalaisuuden saatuaan ryhtyä kokoomuksen kansanedustajaehdokkaaksi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Sipilä kuitenkin tarjosi ensikertalaiselle ja kokoomuksen vaalirahoittajalle ministerin paikkaa, näin makeasta tarjouksesta ei sveitsitär tietenkään kieltäytynyt ja vaihtoi ilman omantunnon tuskia puoluetta.
Tultuaan ministeriksi Berner jätti ympäripyöreän sidonnaisselvityksen omistuksistaan ja luottamustehtävistään. Pian paljastui uranaisen toimineen johtotehtävissä veroparatiisiyhtiössä. Liikenne- ja viestintäministeri istui vielä syyskuussa 2015 Luxemburgin kaupparekisterin mukaan veroparatiisiyhtiö Saltri II LuxCo -yhtiön hallituksessa. Ministeri Anne Berneristä tuli ensimmäinen Suomen hallituksen jäsen veroparatiisiyhtiössä.
Ministeri Berner onnistui säilyttämään paikkansa hallituksessa Finavia-sotkuista huolimatta. Lentokenttäyhtiö oli tehnyt raskaat 34 miljoonan euron tappiot johdannaiskaupoilla, joita pankit olivat onnistuneet kauppaamaan myrkkypillereinä Finavialle. Ministeri puuttui yhtiön hallituksen hankkeisiin nostaa vahingonkorvauskanne pankkeja vastaan asettuen luonnollisesti puolustamaan niitä, Sipilän toimiessa taustatukena. Veronmaksajien edulla ei ollut kummallekaan mitään merkitystä.
Lastensairaalan hyväsydäminen kummitäti yritti haudata myös autoveron ja onnistui sekaisilla puheillaan aiheuttamaan autokaupalle miljoonatappiot. Kansalaisten massiivinen vastustus johti onneksi siihen, ettei rautarouva saanut läpi Liikennekaareksi kutsuttua lempihanketta. Tarkoitus oli perustaa valtion liikenneverkkoyhtiö, jonne siirrettäisiin kaikki kulkuväylät ja tieverkosto. Näin teiden käyttö voitaisiin yksityistää ja antaa yksityisille yhtiöille mahdollisuuden rahastaa kansalaisia teiden käytöstä. Salassa valmisteltu tieverkon yksityistämishanke kaatui, mutta rataverkon yhteisen rataverkon osakeyhtiöittämisen Berner junaili läpi.
Pohjolan Rautatiet Oy:lle siirretyillä Nesteen osakkeilla ja niiden myynnistä saaduilla 107 miljoonalla eurolla rahoitetaan edelleen tytäryhtiöitä. Näihin hankeyhtiöihin houkutellaan mukaan kuntia, eläkeyhtiöitä ja pääomasijoittajia. Pikku hiljaa kansainväliset yhtiöt siirtyvät rahastamaan luonnollisen monopolin suojassa raideliikennettä. Sipilä ja Berner ovat onnistuneet luomaan yksityisen yhtiöryppään, joka ei tarvitse eduskunnan hyväksymistä.
Tilastokeskuksen luvut kertovat, että Bernerin taksiuudistus meni mönkään. Hinnat ovat nousseet, palvelu huonontunut ja toimintaan tullut kartellinomaisia piirteitä. Maaseudulla taksin saatavuus on huonontunut ja kilpailu ei toimi, kun taksien välitysyhtiöt sopivat yhdessä hinnoista. Kelakin on saanut omat luottokuskinsa, jotka ylläpitävät korkeita taksihintoja. Bernerin vakuutteluja taksihintojen laskusta ei usko enää kukaan.
Ministeri Berner ei näe mitään eturistiriitaa edes siinä, että istuisi samaan aikaan Suomen ja ruotsalaispankki SEB:n hallituksessa. Hän ei välittänyt tehdä uudesta pestistä sidonnaisuusilmoitusta, vaikka ministerin käsikirjassa sanotaan selvästi, että ministerin on tehtävä ilmoitus jos ”ministeri on siirtymässä toisiin tehtäviin”.
Muiden sivistysvaltioiden tapaan Sipilän hallituksen suunnitelmissa oli säätää ministereitä ja muita korkeita virkamiehiä koskeva laki, joka olisi määrännyt karenssiajan heidän siirtyessä elinkeinoelämän palvelukseen. Valmista lakiesitystä ei ole saatu ajoissa eduskuntaan, syystä jonka vain Berner ja Sipilä tietävät.
Olkaamme tyytyväisiä siitä, että rautarouvan ura ministerinä loppuu.
Seppo Konttinen
Valtiotieteiden maisteri Seppo Konttinen oli Yleisradion taloustoimittaja vuosina 1974–2010. Hän on tunnettu kriittisistä artikkeleistaan ja syvällisestä perehtymisestä taustatietoihin.
Seppo Kontt
nen on kirjoittanut teokset
Salainen pankkituki, Kansallisomaisuuden ryöstö, Suomalainen ruokalasku,
Suora lähetys. Tosiasiaa Yleisradiosta, Lakien synty sekä Kallis
ruokakassi. Hänen kolumnejaan voi lukea myös Valtiomahti-blogissa.Berner on toiminut häikäilemättömästi, jääräpäisesti puhuen muunneltua totuutta, haukkuen alaisiaan ja painostaen mediaa oman edun ja elinkeinoelämän etujen uskollisena sotaratsuna. Ministerin tankkimainen toiminta on jättänyt jälkeensä satojen miljoonien vahingot yhteiskunnalle ja tuhonnut siinä sivussa kymmenien ihmisten työuran sekä hän on menettänyt kollegoidensa luottamuksen. Tämä ei kuitenkaan ole haitannut rautarouvan poltetun maan taktiikka hänen nauttiessaan kummisetä Juha Sipilän vankkumatonta luottamusta.
Anne Bernerin syntilistalta löytyvät hämärät veroparatiisikytkennät, Finavia-sotkut, epäonnistunut autoverohanke, taksiuudistus, karmea rataverkkoyhtiöittäminen ja nyt viimeksi hallituspaikkasekoilut ruotsalaispankissa.
Liikemies Bernerin piti Suomen kansalaisuuden saatuaan ryhtyä kokoomuksen kansanedustajaehdokkaaksi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Sipilä kuitenkin tarjosi ensikertalaiselle ja kokoomuksen vaalirahoittajalle ministerin paikkaa, näin makeasta tarjouksesta ei sveitsitär tietenkään kieltäytynyt ja vaihtoi ilman omantunnon tuskia puoluetta.
Tultuaan ministeriksi Berner jätti ympäripyöreän sidonnaisselvityksen omistuksistaan ja luottamustehtävistään. Pian paljastui uranaisen toimineen johtotehtävissä veroparatiisiyhtiössä. Liikenne- ja viestintäministeri istui vielä syyskuussa 2015 Luxemburgin kaupparekisterin mukaan veroparatiisiyhtiö Saltri II LuxCo -yhtiön hallituksessa. Ministeri Anne Berneristä tuli ensimmäinen Suomen hallituksen jäsen veroparatiisiyhtiössä.
Ministeri Berner onnistui säilyttämään paikkansa hallituksessa Finavia-sotkuista huolimatta. Lentokenttäyhtiö oli tehnyt raskaat 34 miljoonan euron tappiot johdannaiskaupoilla, joita pankit olivat onnistuneet kauppaamaan myrkkypillereinä Finavialle. Ministeri puuttui yhtiön hallituksen hankkeisiin nostaa vahingonkorvauskanne pankkeja vastaan asettuen luonnollisesti puolustamaan niitä, Sipilän toimiessa taustatukena. Veronmaksajien edulla ei ollut kummallekaan mitään merkitystä.
Lastensairaalan hyväsydäminen kummitäti yritti haudata myös autoveron ja onnistui sekaisilla puheillaan aiheuttamaan autokaupalle miljoonatappiot. Kansalaisten massiivinen vastustus johti onneksi siihen, ettei rautarouva saanut läpi Liikennekaareksi kutsuttua lempihanketta. Tarkoitus oli perustaa valtion liikenneverkkoyhtiö, jonne siirrettäisiin kaikki kulkuväylät ja tieverkosto. Näin teiden käyttö voitaisiin yksityistää ja antaa yksityisille yhtiöille mahdollisuuden rahastaa kansalaisia teiden käytöstä. Salassa valmisteltu tieverkon yksityistämishanke kaatui, mutta rataverkon yhteisen rataverkon osakeyhtiöittämisen Berner junaili läpi.
Pohjolan Rautatiet Oy:lle siirretyillä Nesteen osakkeilla ja niiden myynnistä saaduilla 107 miljoonalla eurolla rahoitetaan edelleen tytäryhtiöitä. Näihin hankeyhtiöihin houkutellaan mukaan kuntia, eläkeyhtiöitä ja pääomasijoittajia. Pikku hiljaa kansainväliset yhtiöt siirtyvät rahastamaan luonnollisen monopolin suojassa raideliikennettä. Sipilä ja Berner ovat onnistuneet luomaan yksityisen yhtiöryppään, joka ei tarvitse eduskunnan hyväksymistä.
Tilastokeskuksen luvut kertovat, että Bernerin taksiuudistus meni mönkään. Hinnat ovat nousseet, palvelu huonontunut ja toimintaan tullut kartellinomaisia piirteitä. Maaseudulla taksin saatavuus on huonontunut ja kilpailu ei toimi, kun taksien välitysyhtiöt sopivat yhdessä hinnoista. Kelakin on saanut omat luottokuskinsa, jotka ylläpitävät korkeita taksihintoja. Bernerin vakuutteluja taksihintojen laskusta ei usko enää kukaan.
Ministeri Berner ei näe mitään eturistiriitaa edes siinä, että istuisi samaan aikaan Suomen ja ruotsalaispankki SEB:n hallituksessa. Hän ei välittänyt tehdä uudesta pestistä sidonnaisuusilmoitusta, vaikka ministerin käsikirjassa sanotaan selvästi, että ministerin on tehtävä ilmoitus jos ”ministeri on siirtymässä toisiin tehtäviin”.
Muiden sivistysvaltioiden tapaan Sipilän hallituksen suunnitelmissa oli säätää ministereitä ja muita korkeita virkamiehiä koskeva laki, joka olisi määrännyt karenssiajan heidän siirtyessä elinkeinoelämän palvelukseen. Valmista lakiesitystä ei ole saatu ajoissa eduskuntaan, syystä jonka vain Berner ja Sipilä tietävät.
Olkaamme tyytyväisiä siitä, että rautarouvan ura ministerinä loppuu.
Seppo Konttinen
Valtiotieteiden maisteri Seppo Konttinen oli Yleisradion taloustoimittaja vuosina 1974–2010. Hän on tunnettu kriittisistä artikkeleistaan ja syvällisestä perehtymisestä taustatietoihin.
Seppo Kontt
