Velkavaroitus Kiinasta: Yhdysvallat ei selviä
Yhdysvallat väisti täpärästi liittovaltion luottohäiriöt, mutta
velkasopu ei ratkaissut rahoitusongelmia kuin muutamaksi kuukaudeksi –
ja lisäksi tavalla, joka kasvattaa eikä kevennä valtion velkataakkaa.
Kiinan suurin luottoluokittaja sättii Yhdysvaltoja velkavedätyksestä ja
epäilee, että tämä ei selviä veloistaan ilman keskuspankin setelipainoa.
Yhdysvaltain kongressia repinyt katkera rahariita
ratkesi keskiviikon ja torstain välisenä yönä vain muutamaa tuntia ennen
liittovaltion maksuhäiriöiden alkamista. Velkasopu ei kuitenkaan
ratkaissut maailman absoluuttisesti velkaisimman valtion velkaongelmia.
Velkasopu korotti valtion velkaantumista rajoittavaa lakisääteistä velkakattoa, ja näin Yhdysvallat vältti omatekoisen maksuhäiriön.
Eripuraisen kongressin velkasopu on kuitenkin vain tilapäinen. Sopu sallii liittovaltion alijäämän kasvattamisen ja lisävelkaantumisen vain ensi vuoden alkuun, jolloin samoista rahariidoista on sovittava tai riideltävä uusi sopu.
Lisäksi velkasopu tarkoittaa käytännössä, että maailman ennestäänkin absoluuttisesti velkaisin valtio velkaantuu lisää.
Arvostelijoiden ja varoittajien mukaan tämä lisävelkaantuminen ei ratkaise Yhdysvaltain talous- ja velkaongelmia vaan johtaa päinvastoin entistäkin suurempiin pitkäaikaisiin ongelmiin.
Kongressissa liittovaltion alijäämäistä taloudenpitoa ja velkaantumista on äänekkäimmin vastustanut republikaanisen puolueen oikean äärilaidan niin sanottu teekutsu-ryhmä.
Teekutsuliike ei kuitenkaan ole ainoa velkatalouden arvostelija. Se on saanut tahatonta taustatukea ennemmin kommunismin kuin oikeiston tai varsinkaan republikaanisen äärioikeiston suunnalta: Kiinasta.
Tuhannen miljardin
taalan kysymys
Kiinan keskuspankki ja maan valtaisaa valuuttavarantoa hallinnoivat valtiolliset sijoitusyhtiöt ovat yhdessä Yhdysvaltain liittovaltion suurimmat ulkopuoliset rahoittajat.
Niiden hallussa on Yhdysvaltain valtionhallinnon erityyppisiä velkakirjoja yhteensä arviolta yli tuhannen miljardin dollarin arvosta. Siksi Kiinan talousviranomaiset ovat erittäin kiinnostuneita Yhdysvaltain talous- ja rahoitusnäkymistä.
Yhdysvaltain velanmaksukyky ja -halu ovat Kiinalle kirjaimellisesti tuhannen miljardin taalan kysymys.
Yksi "äänitorvi" Kiinan ainakin puoliviralliselle näkemykselle Yhdysvaltain talouden tolasta ja näkymistä on maan suurin luottoluokituslaitos Dagong Global.
Torstaina Dagong ilmaisi tylyn tyytymättömyytensä Yhdysvaltain kongressin taloudenpitoon ja maan velkanäkymiin. Muutamaa tuntia velkasovun solmimisen jälkeen Dagong laski Yhdysvaltain luottoluokitusta taas yhden pykälän heikommaksi.
Mainoslauseita ja
piiskan pauketta
Sivullisen on vaikea arvioida, laatiiko Dagong luokituksiaan täysin itsenäisesti vai syntyvätkö esimerkiksi muiden valtioiden luottokelpoisuusluokitukset perusteluineen Kiinan vaikutusvaltaisten talousviranomaisten poliittisessa ohjauksessa.
Se käy Dagongin raporteista kuitenkin vaikeuksitta selväksi, että se arvioi ainakin Yhdysvaltain luottokelpoisuutta ratkaisevasti ankarammin perustein kuin maailman suurimmat kaupalliset luokitusyhtiöt – jotka ovat sattumoisin kotoisin Yhdysvalloista.
Päällisin puolin Dagong ja suuret yhdysvaltalaiset luottoluokittajat Standard & Poor's, Moody's ja Fitch arvioivat velallisten luottokelposuutta samanlaisten luottoanalyysien ja aakkosarvosanojen avulla.
Kaikki ne pyrkivät arvioimaan velallisten velanmaksukykyä ja velkakirjoihin liittyvää luottotappion riskiä. Kaikkien luokitusasteikolla paras arvosana on AAA, joka ilmentää likimain vuoren varmaa velanmaksukykyä.
Yhdysvaltain liittovaltion luottokelpoisuus on Moody'sin ja Fitchin mukaan paras mahdollinen, ja niinpä niiden arvosanat ovat täydet kolme A:ta. Vain Standard & Poor's on pudottanut kotivaltionsa arvosanasta kolmannen A:n.
S&P laski Yhdysvaltain arvosanan asteikon toiseksi parhaaksi AA+:ksi vuoden 2011 elokuussa, jolloin kongressi edellisen kerran riiteli velkakaton korottamisesta ja oli hilkulla pakottaa liittovaltion maksuhäiriöihin.
Viime viikolla Fitch varoitti harkitsevansa luokituksen laskua, ellei kongressi korota velkakattoa ajoissa. S&P ilmoitti, ettei edes liittovaltion osittainen maksuhäiriö anna aihetta uuteen luokituksen laskuun.
Dagongiin verrattuna yhdysvaltalaiset luottoluokittajat arvioivat kotivaltiotaan kuin uutta tiliä havittelevat pr- tai mainostoimistot.
Joko Yhdysvallat
on banaanivaltio?
Dagong pudotti Yhdysvaltain luottoluokituksen vuoden 2011 velkariidan aikaan vain yhteen A:han ja arvioi pudotuksen jälkeenkin luokitusnäkymät kielteisiksi. Viime joulukuussa se asetti Yhdysvallat kielteiselle tarkkailulistalle mahdollista luokituksen laskua varten.
Torstaina Dagong toteutti joulukuisen varoituksensa ja laski luokitusta taas yhden pykälän entistä kehnommaksi. Nyt Yhdysvaltain "kiinalaisreittaus" on enää A-, ja arvio luokitusnäkymistä edelleen kielteinen.
Kiinasta katsoen Yhdysvaltain liittovaltion velkakirjat ovat toisin sanoen yhtä luotettava – tai yhtä epäluotettava – sijoituskohde kuin Brasilian valtion ja Panaman valtion velkakirjat.
Brasiliaan ja Panamaan rinnastuva luottoluokitus vihjaa, että Yhdysvalloistakin olisi mahdollista käyttää velkakirjamarkkinoiden epätieteellistä ja kaikin puolin epäasiallista rahoitustermiä "banaanivaltio".
Dagong ei sentään loukkaa Yhdysvaltoja moisella sanavalinnalla, mutta sen julkaisemat perusteet luokituksen laskulle ovat silti varsinaista piiskan pauketta eivätkä suinkaan mairittelevaa mainostekstiä.
Keskuspankin avulla
tappioita rahoittajille
Mairittelun asemesta Dagong sättii Yhdysvaltoja eräänlaisesta velkavedätyksestä. Sen mukaan kongressin kyvyttömyys saattaa maan julkinen talous vakaalle tolalle ilmentää velanmaksuhalun ja -kyvyn puutetta.
Riitely liittovaltion velkakaton korottamisesta oli kiinalaisluokittajan mukaan merkki hallinnon poliittisesta kriisistä ja toimintakyvyn puutteesta. Itse velkakaton toistuvat korotukset eivät sen mielestä ole hyvää taloudenpitoa vaan keino alati raskaampaan velkaantumiseen.
Varsinainen velkavedätys toteutuu Dagongin raportin perusteella liittovaltion alituisen velkaantumisen ja keskuspankki Fedin yhä mittavampien rahapolitiikan kevennystoimien yhteisvaikutuksella.
Fed on toteuttanut viiden viime vuoden kuluessa erityyppisiä tukiosto-ohjelmia maan velkakirjamarkkinoilla yhteensä yli 2 000 miljardin dollarin voimin. Suurimman osan näistä tukiostoista se on toteuttanut liittovaltion velkakirjamarkkinoilla.
Dagong tulkitsee, että Fed on tukiostojensa avulla osallistunut liittovaltion alijäämien rahoittamiseen eli harjoittanut epäsuoraa setelirahoitusta. Tämä on ollut omiaan heikentämään Yhdysvaltain dollarin arvoa suhteessa ulkomaisiin valuuttoihin.
Dollarin heikkeneminen on viiden viime vuoden aikana merkinnyt liittovaltion ulkomaisille rahoittajille peräti 630 miljardin dollarin kurssitappiot, jos Dagongin laskelmat pitävät kutinsa.
Tämän tulkinnan mukaan Fed on avittanut liittovaltiota velkaantumaan entistä raskaammin ja sälyttänyt velkaantumisen kustannuksia dollarin heikentämisen avulla ulkomaisille rahoittajille – kuten Kiinalle.
Kuilun partaalla
kalpein näkymin
Keskuspankin setelipaino ja valuutan heikentäminen eivät ole Dagongin tulkinnan mukaan vain kriisiaikaisia hätätoimia. Sen sijaan luokittaja näyttää tulkinneen nämä keskeiseksi osaksi Yhdysvaltain julkisen talouden pitkäaikaista rahoitussuunnitelmaa.
Riitaisa ja osin hallitsematon kongressi ei ole Dagongin mukaan kyennyt eikä ehkä halunnutkaan kääntää sen enempää maan kansantaloutta kuin julkistakaan taloutta kohti kestävää rahoitusasemaa.
Valtion velkamäärä on kasvanut vuosien ajan ja kasvaa kaiken aikaa nopeammin kuin kansantalouden kokonaistuotanto tai varsinkaan liittovaltion verotulot. Niinpä absoluuttinen ja suhteellinen velkataakka kasvavat kaiken aikaa.
Dagongin mukaan Yhdysvallat velkaantuu tätä menoa kohti todellista luottokriisiä, vaikka yrittää keskuspankin tukitoimien avulla viivyttää kriisiä.
Luokittaja kuvaa liittovaltion rahoitusasemaa velkakierteeksi, jossa se ei kykene maksamaan vanhojen velkojensa lyhennyksiä tai korkoja enää muuten kuin yhä runsaammin uutta velkaa ottamalla.
Dagong arvioikin, että tätä menoa Yhdysvallat ei saa velkaantumistaan taitettua ja hallintaan vaan keikkuu kalpein näkymin "velkakuilun" partaalla pitkän aikaa.
Niinpä on turha odottaa tältä luokittajalta mainostekstejä vastaisuudessakaan. Ennemmin luvassa lienee lisää luokituksen laskuja.
Velkasopu korotti valtion velkaantumista rajoittavaa lakisääteistä velkakattoa, ja näin Yhdysvallat vältti omatekoisen maksuhäiriön.
Eripuraisen kongressin velkasopu on kuitenkin vain tilapäinen. Sopu sallii liittovaltion alijäämän kasvattamisen ja lisävelkaantumisen vain ensi vuoden alkuun, jolloin samoista rahariidoista on sovittava tai riideltävä uusi sopu.
Lisäksi velkasopu tarkoittaa käytännössä, että maailman ennestäänkin absoluuttisesti velkaisin valtio velkaantuu lisää.
Arvostelijoiden ja varoittajien mukaan tämä lisävelkaantuminen ei ratkaise Yhdysvaltain talous- ja velkaongelmia vaan johtaa päinvastoin entistäkin suurempiin pitkäaikaisiin ongelmiin.
Kongressissa liittovaltion alijäämäistä taloudenpitoa ja velkaantumista on äänekkäimmin vastustanut republikaanisen puolueen oikean äärilaidan niin sanottu teekutsu-ryhmä.
Teekutsuliike ei kuitenkaan ole ainoa velkatalouden arvostelija. Se on saanut tahatonta taustatukea ennemmin kommunismin kuin oikeiston tai varsinkaan republikaanisen äärioikeiston suunnalta: Kiinasta.
Tuhannen miljardin
taalan kysymys
Kiinan keskuspankki ja maan valtaisaa valuuttavarantoa hallinnoivat valtiolliset sijoitusyhtiöt ovat yhdessä Yhdysvaltain liittovaltion suurimmat ulkopuoliset rahoittajat.
Niiden hallussa on Yhdysvaltain valtionhallinnon erityyppisiä velkakirjoja yhteensä arviolta yli tuhannen miljardin dollarin arvosta. Siksi Kiinan talousviranomaiset ovat erittäin kiinnostuneita Yhdysvaltain talous- ja rahoitusnäkymistä.
Yhdysvaltain velanmaksukyky ja -halu ovat Kiinalle kirjaimellisesti tuhannen miljardin taalan kysymys.
Yksi "äänitorvi" Kiinan ainakin puoliviralliselle näkemykselle Yhdysvaltain talouden tolasta ja näkymistä on maan suurin luottoluokituslaitos Dagong Global.
Torstaina Dagong ilmaisi tylyn tyytymättömyytensä Yhdysvaltain kongressin taloudenpitoon ja maan velkanäkymiin. Muutamaa tuntia velkasovun solmimisen jälkeen Dagong laski Yhdysvaltain luottoluokitusta taas yhden pykälän heikommaksi.
Mainoslauseita ja
piiskan pauketta
Sivullisen on vaikea arvioida, laatiiko Dagong luokituksiaan täysin itsenäisesti vai syntyvätkö esimerkiksi muiden valtioiden luottokelpoisuusluokitukset perusteluineen Kiinan vaikutusvaltaisten talousviranomaisten poliittisessa ohjauksessa.
Se käy Dagongin raporteista kuitenkin vaikeuksitta selväksi, että se arvioi ainakin Yhdysvaltain luottokelpoisuutta ratkaisevasti ankarammin perustein kuin maailman suurimmat kaupalliset luokitusyhtiöt – jotka ovat sattumoisin kotoisin Yhdysvalloista.
Päällisin puolin Dagong ja suuret yhdysvaltalaiset luottoluokittajat Standard & Poor's, Moody's ja Fitch arvioivat velallisten luottokelposuutta samanlaisten luottoanalyysien ja aakkosarvosanojen avulla.
Kaikki ne pyrkivät arvioimaan velallisten velanmaksukykyä ja velkakirjoihin liittyvää luottotappion riskiä. Kaikkien luokitusasteikolla paras arvosana on AAA, joka ilmentää likimain vuoren varmaa velanmaksukykyä.
Yhdysvaltain liittovaltion luottokelpoisuus on Moody'sin ja Fitchin mukaan paras mahdollinen, ja niinpä niiden arvosanat ovat täydet kolme A:ta. Vain Standard & Poor's on pudottanut kotivaltionsa arvosanasta kolmannen A:n.
S&P laski Yhdysvaltain arvosanan asteikon toiseksi parhaaksi AA+:ksi vuoden 2011 elokuussa, jolloin kongressi edellisen kerran riiteli velkakaton korottamisesta ja oli hilkulla pakottaa liittovaltion maksuhäiriöihin.
Viime viikolla Fitch varoitti harkitsevansa luokituksen laskua, ellei kongressi korota velkakattoa ajoissa. S&P ilmoitti, ettei edes liittovaltion osittainen maksuhäiriö anna aihetta uuteen luokituksen laskuun.
Dagongiin verrattuna yhdysvaltalaiset luottoluokittajat arvioivat kotivaltiotaan kuin uutta tiliä havittelevat pr- tai mainostoimistot.
Joko Yhdysvallat
on banaanivaltio?
Dagong pudotti Yhdysvaltain luottoluokituksen vuoden 2011 velkariidan aikaan vain yhteen A:han ja arvioi pudotuksen jälkeenkin luokitusnäkymät kielteisiksi. Viime joulukuussa se asetti Yhdysvallat kielteiselle tarkkailulistalle mahdollista luokituksen laskua varten.
Torstaina Dagong toteutti joulukuisen varoituksensa ja laski luokitusta taas yhden pykälän entistä kehnommaksi. Nyt Yhdysvaltain "kiinalaisreittaus" on enää A-, ja arvio luokitusnäkymistä edelleen kielteinen.
Kiinasta katsoen Yhdysvaltain liittovaltion velkakirjat ovat toisin sanoen yhtä luotettava – tai yhtä epäluotettava – sijoituskohde kuin Brasilian valtion ja Panaman valtion velkakirjat.
Brasiliaan ja Panamaan rinnastuva luottoluokitus vihjaa, että Yhdysvalloistakin olisi mahdollista käyttää velkakirjamarkkinoiden epätieteellistä ja kaikin puolin epäasiallista rahoitustermiä "banaanivaltio".
Dagong ei sentään loukkaa Yhdysvaltoja moisella sanavalinnalla, mutta sen julkaisemat perusteet luokituksen laskulle ovat silti varsinaista piiskan pauketta eivätkä suinkaan mairittelevaa mainostekstiä.
Keskuspankin avulla
tappioita rahoittajille
Mairittelun asemesta Dagong sättii Yhdysvaltoja eräänlaisesta velkavedätyksestä. Sen mukaan kongressin kyvyttömyys saattaa maan julkinen talous vakaalle tolalle ilmentää velanmaksuhalun ja -kyvyn puutetta.
Riitely liittovaltion velkakaton korottamisesta oli kiinalaisluokittajan mukaan merkki hallinnon poliittisesta kriisistä ja toimintakyvyn puutteesta. Itse velkakaton toistuvat korotukset eivät sen mielestä ole hyvää taloudenpitoa vaan keino alati raskaampaan velkaantumiseen.
Varsinainen velkavedätys toteutuu Dagongin raportin perusteella liittovaltion alituisen velkaantumisen ja keskuspankki Fedin yhä mittavampien rahapolitiikan kevennystoimien yhteisvaikutuksella.
Fed on toteuttanut viiden viime vuoden kuluessa erityyppisiä tukiosto-ohjelmia maan velkakirjamarkkinoilla yhteensä yli 2 000 miljardin dollarin voimin. Suurimman osan näistä tukiostoista se on toteuttanut liittovaltion velkakirjamarkkinoilla.
Dagong tulkitsee, että Fed on tukiostojensa avulla osallistunut liittovaltion alijäämien rahoittamiseen eli harjoittanut epäsuoraa setelirahoitusta. Tämä on ollut omiaan heikentämään Yhdysvaltain dollarin arvoa suhteessa ulkomaisiin valuuttoihin.
Dollarin heikkeneminen on viiden viime vuoden aikana merkinnyt liittovaltion ulkomaisille rahoittajille peräti 630 miljardin dollarin kurssitappiot, jos Dagongin laskelmat pitävät kutinsa.
Tämän tulkinnan mukaan Fed on avittanut liittovaltiota velkaantumaan entistä raskaammin ja sälyttänyt velkaantumisen kustannuksia dollarin heikentämisen avulla ulkomaisille rahoittajille – kuten Kiinalle.
Kuilun partaalla
kalpein näkymin
Keskuspankin setelipaino ja valuutan heikentäminen eivät ole Dagongin tulkinnan mukaan vain kriisiaikaisia hätätoimia. Sen sijaan luokittaja näyttää tulkinneen nämä keskeiseksi osaksi Yhdysvaltain julkisen talouden pitkäaikaista rahoitussuunnitelmaa.
Riitaisa ja osin hallitsematon kongressi ei ole Dagongin mukaan kyennyt eikä ehkä halunnutkaan kääntää sen enempää maan kansantaloutta kuin julkistakaan taloutta kohti kestävää rahoitusasemaa.
Valtion velkamäärä on kasvanut vuosien ajan ja kasvaa kaiken aikaa nopeammin kuin kansantalouden kokonaistuotanto tai varsinkaan liittovaltion verotulot. Niinpä absoluuttinen ja suhteellinen velkataakka kasvavat kaiken aikaa.
Dagongin mukaan Yhdysvallat velkaantuu tätä menoa kohti todellista luottokriisiä, vaikka yrittää keskuspankin tukitoimien avulla viivyttää kriisiä.
Luokittaja kuvaa liittovaltion rahoitusasemaa velkakierteeksi, jossa se ei kykene maksamaan vanhojen velkojensa lyhennyksiä tai korkoja enää muuten kuin yhä runsaammin uutta velkaa ottamalla.
Dagong arvioikin, että tätä menoa Yhdysvallat ei saa velkaantumistaan taitettua ja hallintaan vaan keikkuu kalpein näkymin "velkakuilun" partaalla pitkän aikaa.
Niinpä on turha odottaa tältä luokittajalta mainostekstejä vastaisuudessakaan. Ennemmin luvassa lienee lisää luokituksen laskuja.