'Occupy
Bilderberg!' - Salainen Bilderberg-ryhmän kokous Virginiassa 31.5.-3.6.2012
|
|
Vaikutusvaltaisen
Bilderberg-ryhmän globalistit - länsimaisen talousvallan ja politiikan
eliitti - kokoontuu tietojen mukaan Washingtonin lähellä sijaitsevaan
Westfieldin Marriot Washington Dulles -hotelliin touko-kesäkuun
vaihteessa. Kehotus onkin jo annettu: 'Vallataan Bilderberg!'
Lähde: RT, Prisonplanet Toimittaja: Janus Putkonen 1.5.2012, Verkkomedia.org Infowars-sivuston perustaja ja tunnettu vaihtoehtomedian toimittaja/juontaja Alex Jones kehottaa RT:n haastattelussa (katso alla) kansalaisia valtaamaan vuosittaisen globalistien kokouksen, joka tänä vuonna järjestetään Washingtonin lähellä sijaitsevassa luxushotellissa: Huippueliitin kokouksia, joihin ei ulkopuolisia päästetä ja jonka asialistat ovat tiukasti varjeltuja, järjestetään vuosittain ympäri maailmaa. Viime vuonna kokous järjestettiin Sveitsissä, josta saimme tutkivien journalistien kautta lopulta hyvinkin tarkkaa tietoa. Italialainen poliitikko Mario Borghezio uhmasi viime vuonna Bilderbergin salaisuuden verhoa, ja päätti osallistua omatoimisesti kokoukseen - päätyen kokousaluetta vartioivien turvamiesten pahoinpitelemäksi. Eliitti varjelee tarvittaessa kovaotteisesti salaisuuksiaan:
Kutsuttujen osallistujen listaa vuodelle 2012 ei vielä ole vuodettu julkisuuteen, mutta suomalaisia vaikuttajia näihin demokratian kaikkia perusteita uhmaaviin harvainvallan vaikutusvaltaisiin kokouksiin kutsutaan vuosittain vain muutamia. "Pysyviä" osallistujia Suomesta ovat Helsingin Sanomien päätoimittajat ja Jorma Ollila. Vaihtuvia osallistujia ovat olleet poliitikoista mm. pääministeri Jyrki Katainen, Paavo Lipponen ja Martti Ahtisaari. Viime vuonna poliitikkojamme ei kutsuttu lainkaan vaan paikalla olivat ainoastaan talousvallan ja valtamedian eliitin edustajat:
Kaikki osallistujat 2011: |
Myyrien kertomaa vuoden 2011 Bilderberg-kokouksesta Sveitsistä.
Alkuperäinen päiväys: 13.6.2011
Alkuperäinen teksti: http://www.danielestulin.com/2011/06/13/bilderberg-report-2011-informe-club-bilderberg-2011/
Taustaa
Kansainvälisessä finanssimaailmassa on kahdenlaisia toimijoita: aloitteenottajia ja reagoijia. Reagoijat ovat tunnetumpia ja heitä on paljon enemmän, mutta aloitteenottajilla on enemmän ja oikeanlaista valtaa. Kansainvälisen finanssimaailman keskiössä on oligarkkijoukko, joka kokoontuu Bilderberg-kokouksiin.
Bilderberg-organisaatio on dynaaminen siten, että sen kokoonpano vaihtuu ajan myötä, ja sitä mukaa kun siihen liittyy uusia osia, vanhoja kuihtuu pois. Jäseniä tulee ja menee, mutta järjestelmä itsessään pysyy: se on itseään jatkava järjestelmä, hämähäkinverkon tavoin toisiinsa liittyneitä rahoitus-, politiikka-, teollisuus- ja talouspäämääriä, keskellään venetsialainen ultramontane fondi.
Bilderberg ei ole perinteisessä mielessä "salaseura". Se ei ole kaikkinäkevä, paha silmä tai juutalaisvapaamuurarien salaliitto. Bilderbergiin ei liity salaliittoa, vaikka monet niin lapsellisesti kuvittelevatkin. Ei ole pimeässä istuvaa vallanpitäjien rinkiä, joka pöydän ympärillä muodostaa piirin ja käsi kädessä sunnittelee maailman tulevaisuuden kristallipalloa tuijottamalla.
Bilderberg ei ole karteesinen mielikuvitusmaailma, jossa yksilöiden erilliset pyrkimykset muovaisivat maailmanhistoriaa, vaan se on dynaaminen sosiaalinen prosessi, jossa ajatukset ja teemat siirtyvät sukupolvelta toiselle. On kliinisesti oleellista, että nykyajan suositut ja villit salaliittoteorioiden muunnokset heijastavat kummallisesti patologista, infantiilista fantasiatyyliä, johon kuuluvat Taru sormusten herrasta, Tähtien sota ja Harry Potter. Keskeinen seikka näissä fantasioissa on tahdonvoiman kaikkivoipa taika, joka toimii fyysisen todellisuuden tila-aika-koordinaatiston ulkopuolella.
Bilderbergissä tapaavat toisiaan henkilöt, joilla on tietty ideologia. Bilderberg on foorumi, joka saattaa yhteen maailman suurimmat ja ahneimmat finanssi-instituutiot, jotka ovat tämän ajan pahin uhka inhimilliselle elämälle.
Bilderberg ei ole UMJ tai maailmanhallitus, kuten liian monet luulevat, vaan Oyj Maailma Abp. Vuoden 1968 Kanadan Bilderbergissä silloinen USA:n talousasioiden alivaltiosihteeri George Ball aprikoi: "Mistä löytyisi sellainen laillinen peruste, jonka nojalla yritysjohdot tekisivät perusteellisesti kansakuntien talouteen vaikuttavia päätöksiä, joista yritykset kuitenkin olisivat kansakuntien hallituksille vain osittain vastuussa?" ¹
Kunkin Bilderberg-kokouksen taustalla on ajatus, jota kokoustajat itse kutsuvat tarkoitusperien aristokratiaksi, joka on muodustunut Euroopan ja Amerikan eliittien välille ja joka on paras tapa hoitaa planeetta Maata. Toisin sanoen kaikkia valtioita vaikutusvaltaisempi, jättiläismäisten kartellien maailmanlaajuinen verkosto, jonka on määrä hallita muun ihmiskunnan elämää ja tarpeita.
Irak
Eräs keskustelunaiheista koski Yhdysvaltain miehityksen tulevaisuutta Irakissa, oletuksena että kahdeksanvuotinen miehitys on päättymässä. Otsikkona oli "Mitkä ovat oikeutemme Irakissa?", ja Bilderberg-osanottajat keskustelivat siitä, olisiko USA:n hallituksella mahdollisuus hyödyntää eräänlaisia "valtaajien oikeuksia". Asia on tällä hetkellä mitä parhaimmalla tolalla, mutta jo näkyvissä olevassa tulevaisuudessa se varmasti saa mediahuomiota. Kaikkia huolestutti Irak-miehityksen päättyminen: jos USA lähtee Irakista, minkälaisin sopimuksin tai järjestelyin "valtaajien oikeuksia" voitaisiin saada? Bilderberg-osanottajat tosin eivät uskoneet, että USA voisi lähteä Irakista.
Amerikkalainen osanottaja muistutti, että 1.10.2011 USA:n Irakin-läsnäolosta alkaisi armeijan sijaan virallisesti vastata ulkoministeriö. Lue: valtamedian juttuihin ei ole luottamista. USA:lla ei ole aikomustakaan lähteä Irakista, riippumatta hallinta- tai omistussuhteiden muutoksista.
Eräs yhdysvaltalaisedustaja kiteytti USA:n Irakin-tilanteen: "Irak on täynnä valtavia mahdollisuuksia". Niitä voidaan mitata vaikkapa muistamalla, että Bagdadiin on tarkoitus rakentaa maailman suurin suurlähetystö, kustannuksiltaan hieman vajaat miljardi dollaria. Se on Vatikaanin kokoinen, ja sen voi havaita avaruudesta.
Eräs eurooppalainen osanottaja kysyi suoraan, että onko yritys kahdeksan sotavuoden kuluttua todellakaan yrittämisensä väärti. Sota on maksanut biljoonia dollareita, sodassa on kuollut viisituhatta amerikkalaista ja yli miljoona irakilaista siviiliä, joten harvat ovat valmiita myöntämään sotaretken olevan huikea tappio. Jos hallintovastuu siirtyy puolustusministeriöltä ulkoministeriölle, mitkä oikeastaan ovat USA:n tavoitteet Irakissa vuonna 2012. Toinen eurooppalainen edustaja totesi ivallisesti, että "sitä voidaan vain arvailla".
USA:n edustajat huomauttivat, että Irakissa on vakaa hallinto, koska maassa on pidetty "demokraattiset vaalit". Häntä muistutettiin siitä, että alkuperäinen miehityksen syy oli joukkotuhoaseiden etsiminen ja takavarikointi. "Irakilaisten vapaus alkoi huolestuttaa vasta myöhemmin", sanoi eräs eurooppalainen. Oli puhuttu myös suuresta investoinnista, jolla Irakin heikko talous saataisiin vauhtiin. Useimmat läsnäolijat olivat tosin yhtä mieltä siitä, että investointi oli täysin itsekäs ja keskittyi suurlähetystöprojektiin, jonka olemassaolo ja ylläpito piti perustella.
Lähi-itä
Aloitetaan yhteenvedosta: Sitä mukaa kun arabimaiden vastavallankumouksellisille kaadetaan paalikaupalla rahaa, vuoden 2011 arabikapina hiipuu. Bilderbergissä tuetaan täysin kapinaliikkeiden julmaa tukahduttamista ja Persianlahden alueen jatkuvaa sotaa, ja siellä kernaasti toivotaan uskollisen liittolaisen, Saudi-Arabian, hoitavan homman kaikkien puolesta. Sota laajenee kaikkiin muihin Lähi-idän maihin paitsi Israeliin. Saudi-Arabia on strateginen kumppani, ei vain siksi, että se on taantumuksellinen kuningasdiktatuuri, jossa vaalit ja kansanedustajat eivät häiritse, vaan tietenkin myös siksi, että sillä on öljyä.
Lähi-idän epävakaus antaa bilderbergiläisille tekosyyn nostaa öljyn hinta 150–180 dollariin barrelilta. Korkea hinta loisi valtavan paineen toisaalta Saksaan ja Euroopan unioniin, toisaalta Kiinaan ja sen taloudellis-poliittisiin aikomuksiin muiden suhteen.
On pidettävä mielessä, että riippumatta noppien silmäluvuista bilderbergiläiset voittavat. Öljyn hinta nousi kesällä 2008 ennätykselliseen 147 dollariin barrelilta, minkä tiesin jo vuoden 2005 Rottach-Egernissä pidetystä Bilderberg-kokouksesta, jossa hinnan peukaloinnista tuolle tasolle päätettiin.
Tuolloin J.P. Morgan -pankkiiriliike neuvoi Kiinan hallitusta ostamaan kaiken fyysisen raakaöljyn, koska hinta olisi muka ollut nousemassa 200 dollariin barrelilta. Harvat tietävät, että noin 75 % öljyn hinnasta on pelkkää spekulointia tai että hintaa manipuloidaan Goldman Sachsin raaka-aineindeksillä. Näin ollen Wall Street määrää öljyn hinnan kysynnästä ja tarjonnasta riippumatta. Voitte huoletta luottaa siihen, että tämä on osa pitkän ajan tavoitetta, jolla saadaan määräysvaltaan öljyn hinnan lisäksi myös maailman finanssimarkkinat.
Jos katsoo tarkkaan, huomaa, että Saudi-Arabialla on omat sormensa Lähi-idän pelissä. Otetaan esimerkiksi Egypti. Saudi-Arabian kuningashuone antoi Egyptin asevoimien päällikölle Tantawille käteisenä 4 miljardia dollaria. Jemenissä saudiarabialaiset lahjovat klaaneja rahalla ostaakseen alueelle vakautta. Bahrainissa saudit tukevat avoimesti maan kansallista ihmisoikeusjärjestöä, jonka johtajan nimitti viime vuonna Bahrainin kuningas Hamad bin Isa al-Khalifa.
USA:n presidentti Obama tapasi 7.6.2011 Bahrainin kruununprinssin Salman al-Khalifan. Bahrain on USA:n strateginen liittolainen Persianlahden alueella, sillä on öljyä, ja siellä sijaitsee USA:n viidennen laivaston tukikohta.
Sitten on vielä muslimiveljeskunta, joka on ymmärrettävä USA:n ja Saudi-Arabian tarkkaan harkitussa vastavallankumouksen yhteydessä. Veljeskunta toimii Syyriasta Egyptiin ja hyvin läheisissä suhteissa Egyptin sotilasneuvostoon, jotta voi esittää hyvää käytöstä.
Kiina
Bilderbergiläiset ovat huolestuneita Kiinan tulosta Afrikan politiikkaan ylikansallisella tasolla ja Kiinan kasvavasta vaikutusvallasta monissa Afrikan eripuraisista kolkista. Kiina sai vuosien ajan hyödyntää mantereen luonnonvaroja ilman kilpailijoita. Nyt Kiinan valtiollinen rakennusurakoitsija CSCEC rakentaa jättiläismäistä Afrikan unionin päämajaa Addis-Abebaan. Jos Bryssel on Euroopan pääkaupunki, Addis-Abeba on Afrikan.
Bilderbergiläiset ovat havainneet, että heidän yhtiönsä eivät ole pystyneet kilpailemaan kiinalaisten valtionyhtiöiden kanssa, koska kiinalaisten "hinta on kohdallaan... nolla". Bilderbergissä myönnettiin myös heti, että Kiinalta puuttuu siirtomaavallan stigma, joka edelleen haittaa Euroopan ja Afrikan välejä, ja antaa Kiinalle "epäreilua" kilpailuetua.
Toinen bilderbergiläisten huolenaihe on kiinalaisten näpsäkkä Pohjois-Afrikan-diplomatia. Kiina kuittasi alueen viimeaikaista tapahtumista pisteet itselleen Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten nenän edestä. Esimerkiksi Libyan ulkoministerin Abdelati Obeidin vierailu Pekingiin soi Kiinalle mainion tilaisuuden haastaa amerikkalaiset kansainvälisellä areenalla ja kiillottaa ystävällismielistä julkisuuskuvaansa muslimimaiden suuntaan. Edelleen, Kiina ei ole jättänyt käyttämättä tilaisuuttaan hieroa tuttavuutta Egyptin ja Tunisian uusien hallitusten kanssa, kun maiden entiset hallitukset joutuivat kansannousujen vuoksi eroamaan.
Kiinan talousmahti
IMF:n viimeisimmän ennusteen mukaan Kiinan talous nousee "reaalitaloudellisesti" maailman suurimmaksi vuonna 2016 -- ja siihen on vain viisi vuotta.
"Reaalitaloudellisella" tarkoitetaan tässä PPP:tä, ostovoimapariteetillisesti (purchasing power parity). Sillä verrataan kansalaisten todellisia ansioita ja menoja heidän kotimaansa markkinoilla. Lähi-idän konfliktit, Irak, Afganistan ja maailmantalouden tuho nostivat huolen sekä USA:n dollarista että valtaisista velkakirjamarkkinoista, joita on vuosikymmenet tukenut niiden etuoikeutettu asema maailman arvopaperimarkkinoilla.
Bilderbergissä oltiin sitä mieltä, että kuka onkaan Yhdysvaltain seuraava presidentti, hän on viimeinen, joka saa ohjattavakseen maailman suurimman talouden.
Ostovoimapariteetillisesti Kiinan talous laajenee tämän vuoden 11,2 biljoonasta dollarista 19 biljoonaan dollariin vuonna 2016. Samaan aikaan USA:n talous kasvaa 15,2 biljoonasta dollarista 18,8 biljoonaan dollariin, mikä pudottaisi USA:n osuuden maailmantuotannosta 17,7 prosenttiin, mikä on alin nykyaikana koettu. Kiinan nouseva talousihme kasvaisi sitä vastoin yli 18 prosentin.
Vertailun vuoksi: USA:n talous oli vuonna 2001 kolme kertaa suurempi kuin Kiinan.
Kuten Bilderbergissä ymmärrettiin, kyse ei ole vain finanssiperspektiivistä, vaan kyseessä on Yhdysvaltain taloushegemonian loppu. Yhdysvallat ohitti Ison-Britannian 1890-luvulla, eikä sen jälkeen ole ollut pelkoa, että jokin muu kansakunta kiris rinnalle. Asiassa on Yhdysvaltain kannalta tosin se lohduttavakin puoli, että muut Aasian maat kääntyvät USA:n puoleen saadakseen tukea hakiessaan vastavoimaa Kiinan taloudelliselle soluttautumiselle.
Kokouksessa myönnettiin, että Kiinan suhteellinen nousu USA:han nähden tuo hallitsevan ajattelutavan muutoksen (paradigm shift) tai käänteentekevän geopoliittisen muutoksen, joka on aikamme suurin muutos.
Irlanti
Irlanti-keskustelun veivät raiteiltaan kylmät tilastotiedot, joita kukaan paikalla ollut ei halunnut nähdä. Kreikan tavoin Irlantikin on taloudellinen painajainen, lähestulkoon muuttumassa Euroopan taloudelliseksi suojelualueeksi. Vaikka viralliset työttömyystilastot näyttävät 15:tä prosenttia, Bilderbergin omat luvut olivat lähellä 21:tä prosenttia. Mitenkään kalpeamatta huonoille uutisille, lainojen korkolyhennykset muodostavat puolet kaikista kerätyistä tuloveroista, ja velka sen kuin kasvaa. Velkaa on jo täydet sata prosenttia BKT:stä.
Irlannin maksamatta oleva pankkivelka, 125 miljardia euroa, kuten myös Irlannin valtion budjettivelka (kiitos EU- ja IMF-yhteistyön) painaa Irlannin taloutta alas, eivätkä irlantilaiset veronmaksajat riitä maksajiksi.
Bilderberg-osanottajat totesivat olevan väistämätöntä, että Kreikan tavoin Irlanti tarvitsee toisen tukilainakierroksen EU:lta ja IMF:ltä. Jotkut olivat vielä tylympiä. Espanjalainen bilderbergiläinen totesi, että edessä on "Euroopan unionin eloonjäämistaistelu". Bilderbergiläisiä näyttäisi huolettavan poliittisen tahdon puute ympäri Euroopan unionia. Kuten eräs talousanalyytikko totesi, "Markkinat ovat jumissa puun ja kuoren välissä. Markkinat kestävät hyviä ja huonoja uutisia muttevät päättämättömyyttä. Ja tässä sitä ollaan. Kenelläkään ei ole hajuakaan, miten tästä selvittäisiin."
Edelliseen töksäytti seuraava edustaja, että "Meillä on oikeasti kolme kriisiä samaan aikaan: velkakriisi, talouspoliittinen kriisi ja poliittinen kriisi." Bilderbergissä tiedetään hyvin, ettei kaikista niistä on mahdoton selvitä yhtäaikaa.
Bilderbergissä myönnettiin, että Irlannin pankit ovat veloissa päänahkaansa myöten, ja että niillä on valtavia vaikeuksia kerätä varoja. Samaan aikaan talletukset pakenevat pankeista, kun ihmiset nostavat rahojaan menetettyään uskonsa järjestelmään. Northern Rock -pankin taannoisen esimerkin (koki pankkipaniikin) ollessa tuoreessa muistissa irlantilaiset eivät ota enää mitään riskejä. Valtamedia on toistaiseksi saanut pidettyä asian piilossa, mutta Bilderbergissä myönnettiin, että "on vain ajan kysymys, milloin homma pamahtaa naamallemme".
Irlantilainen bilderbergiläinen myönsi, että sikäläisiltä pankeilta voi aivan hyvin loppua raha ennen kuin Irlannin hallitukselta.
Bilderbergissä huolettaa irlantilaisten asenne. Eräs osanottaja kysyi, "haluavatko irlantilaiset lainata lisää maksaakseen valtion velkakirjojen haltijoille ja eurooppalaisille pankkiireille, jotka keinottelivat Irlannin taannoisella talousbuumilla?"
Kriisin syvetessä Euroopan hallinto ehdottaa valtaisaa voimankäyttöä osana pitkän ajan pelastussuunnitelmaa. Jos suunnitelma hyväksytään, EU-hallinto asettaa säännöt, ja vahtii itsensä lisäksi kutakin valtiota. Jos jossain ollaan ankarista toimenpiteistä eri mieltä tai rikotaan sääntöjä, valtion äänioikeus peruutetaan. Eräs eurooppalainen edustaja totesi, että "olemme ilmeisesti menossa kohti todella taloudellista hallintoa".
Kreikka
Kreikka on kuollut. Bilderbergistä kantautunut viesti ei jätä tulkinnan varaa. Kreikan ongelmat paljastivat sekä Euroopan rahaliiton EMU:n että maailmantalouden rakenteelliset heikkoudet. Hallitusten edustajat ympäri maailmaa ovat vastanneet velkaongelmaan lisäämällä velkaa. Valitettavasti ratkaisu ei ole kasata vekaa velan päälle. Se on kuin pyramidihuijaus, salainen lasvegasmainen peliluola. Jotta pyramidin välitön romahtaminen vältettäisiin, spekuloinnin jatkumista toivovat lainaavat liikkeelle aina vain lisää rahaa.
Kriisin hoitaminen lisävelalla on vain lyönyt lisää vettä samaan myllyyn, josta koko ongelma on alkanutkin: helppo luotto tarkoittaa velkaantumista. Historiallisesti ottaen finanssikriisit ovat johtaneet valtioiden velkaantumiseen, valtioiden velkaantuminen puolestaan valuuttakriiseihin ja todella vaikeisiin taloudellisiin akoihin.
Valtioiden velkakriisit ovat vasta paljastumassa. Viime vuonna EU yritti epätoivoisesti ratkaista heikkojen euromaiden kriisiä, devalvoi euron ja yritti inflaatiolla saada syöksykierteen katkaistua. Ongelma on kolmijakoinen. 1. Jäsenmaat eivät voi devalvoida valuuttojaan, jolloin niiden viennistä tulisi kilpailukykyisempi. 2. jäsenmaat eivät voi harrastaa ekspansiivista rahapolitiikkaa. 3. Maat eivät voi harrastaa sopivasti ekspansiivista talouspolitiikkaa, koska se EU:n kasvu- ja vakaussopimus asettaa sille esteitä. Näin ollen ainoa mahdollisuus on devalvoida velan kautta, ja EU on kirjaimellisesti ajanut itsensä nurkkaan.
Bilderberg-kokouksen suljettujen ovien takana myönnetään, ettei Kreikka voi ikinä maksaa takaisin markkinoilta ottamiaan lainoja. Ei koskaan. Eivätkä bilderbergiläiset ole ainoita. Entinen Alankomaiden finanssiministeri Willem Vermeend kirjoitti De Telegraaf -lehteen, että Kreikan olisi syytä erota eurosta, jos velkaantuminen näyttää toivottomalta. Tämän Bilderberg-eliitti tietää oikein hyvin. Todellinen työttömyysaste on noin 19 %. Bilderberg-kokouksen IMF-jäsenen mukaan Kreikan ennustettu työttömyysaste kohoaa 25 prosenttiin vuonna 2012. Bilderbergissä voidaan vain toivoa, ettei tämä tieto leviä valtamediaan. Vuoden 2011 Bilderberg-kokouksessa etsittiin keinoja saada Kreikan velat uudelleenjärjestelyyn – ei tietenkään Kreikan eduksi, vaan finanssieliitin, josta uhkaa tulla paitaressuja, jos Kreikka jättää velkansa maksamatta. Toisaalta Kreikan luottohäiriö epävakauttaisi markkinat ja johtaisi lopulta heikkojen euromaiden kuten Espanjan, Italian, Irlannin ja Portugalin luottoluokitusten laskemiseen. EKP:stä on toistuvasti vedottu markkinoiden sekasortoon, eikä Kreikan velkoja ole EKP:ssä haluttu siksi ruveta uudelleenjärjestelemään.
Yksi mahdollisuus olisi velkojen vaihtokauppa. Kreikan velkakirjojen haltijat voisivat vaihtaa ne pitkäaikaisempiin velkakirjoihin, jolloin Kreikka saisi muutaman lisävuoden 340 miljardin euron velkojensa maksamiseen. Tämän vaihtoehdon edellytyksenä tosin on, että yksityiset sijoittajat saadaan vakuuttuneiksi siitä, että heidän kannattaa osallistua Kreikan pelastamiseen. Jolleivät yksityiset sijoittajat vakuutu asiasta, Bilderberg-kokouksen lähteiden mukaan velkavaihdon takaajaksi voisi tulla Ranskan valtio.
Samaan aikaan Euroopan unioni ja IMF valmistelevat Kreikan toista tukilainapakettia, jolla ne tunnustavat, millainen fiasko viime vuoden 110 miljardin euron tukilainapaketti oli. Ateenan budjettikuri jää kauas jälkeen tavoitteistaan.
Vapaaehtoisessa velkojen vaihtokaupassa on toinenkin ongelma. Miten ensimmäisellä kerralla näppinsä polttaneet sijoittajat saadaan muka ottamaan riski uudelleen? Bilderbergiläisillä on, loppujen lopuksi, konstinsa: veronmaksajat saavat niskaansa suuren osan epäonnistuneiden keinottelujen ja valtionvelkojen kuormasta. Toinen tukilainapaketti edellyttää Kreikan talouteen kohdistuvia, ennennäkemättömän rajuja ulkoisia valvontatoimia, jotka kohdistuisivat sekä julkiseen että yksityiseen kulutukseen. Tästä ollaan Bilderbergissä huolissaan, varsinkin kun muistetaan vuoden 2010 laajat mielenosoitukset ympäri Kreikkaa.
Kreikan ero euroalueesta on siis virallisesti harkinnan kohteena, samoin sen toteutustapa. Kuten Islannissa, Kreikassakin kansalliset säästötoimet tulevat kansanäänestykseen. Mielipidemittausten mukaan noin 85 % kreikkalaisista vastustaa ajatusta pankkituista ja säästötoimista. Kreikassa on aina ollut vahva ammattiyhdistysliike, jonka kantoja velkakriisi nyt vain jyrkentää. Bilderbergin kannalta kysymys on siitä, miten päästä Kreikasta eroon siten, että se näyttäisi avulta, jolla kreikkalaisia yritetään nostaa suosta.
Uhkaamalla vetää tukensa Kreikan kaltaisissa maissa toimivilta pankeilta, jos ne uudelleenjärjestelevät velkansa, EKP käytännössä edistää talletuspakoja ja edistää jäsenmaan eroa unionista. Kreikassa yli 85 % kansalaisista vastustaa tehtyjä uudistuksia.
Pakistan
Kiinasta tuli Pakistanin uusi hyvä ystävä, mikä aiheutti muutoksen geopoliittisessa tilanteessa. Uusi liitto syntyi heti Obaman hyväksyttyä aggressiivisten keinojen käytön Pakistania kohtaan, mukaan lukien ennaltaehkäisevän NATO:n ydinaseiskun tekeminen, jotta terroristit ja roistovaltiot eivät ehtisi ensin. Lontoon Sunday Express -lehden mukaan "Yhdysvaltain joukot lähetetään Pakistaniin, jos Pakistanin ydinaseet ovat vaarassa joutua Osama bin Ladenin kuolemaa kostavien terroristien haltuun... Barack Obama määräisi laskuvarjojoukot suojelemaan keskeisiä ohjussiiloja. Sellainen on esimerkiksi ilmavoimien Sargodhan päämaja, jossa on ydinkärjin varustettavia F-16-hävittäjiä ja ainakin 80 ballistista ohjusta". Lisätään kuvaan Kiina. Bilderbergiin tullut kiinalainen edustaja toisti varoituksen, että USA:n suunnittelema hyökkäys Pakistaniin tulkitaan myös vihamieliseksi iskuksi Pekingiä vastaan. Pakistanin tuoma jännitys on kireintä sitten Neuvostoliiton luhistumisen.
Tässä kohden eräs eurooppalainen osanottaja totesi, että vaikka USA onkin maailman mahtavin valtio, se ei silti ole maailmaa mahtavampi. Muut osanottajat olivat samaa mieltä, että USA:n ja Pakistanin valisestä selkkauksesta saattaisi kasvaa oikea sota.
Geopoliittisesti ajatellen USA:n hallitus on huolestunut Kiinan lisääntyvästä vaikutusvallasta alueella. Kiinalaiset ovat rakentaneet sataman Gwadariin, joka on lähellä Hormuzinsalmea. USA:sta olevat bilderbergiläiset esittivät huolensa, että satamasta voisi tulla kiinalaisille Arabianmeren laivastotukikohta. Tämä mitä ilmeisimmin vaikuttaa Intiaan, joka on USA:n lähin liittolainen alueella. Tulossa on oivallinen rajuilma: ydinasevalta USA tukemassa 1,2 miljardin asukkaan ydinase-Intiaa tämän perivihollista, ydinase-Pakistania vastaan, jota taas tukee 1,4 miljardin asukkaan ydinase-Kiina.
Bilderbergissä punnittaviin Kiina-Intia-konfliktin olosuhteisiin kuuluu oleellisena osana Venäjä. Sekä Venäjä että Kiina ovat touhukkaasti rakentamassa rauhaa Libyaan. Bilderbergiläisten näkökulmasta tarkoitus vähentää läntistä vaikutusta alueella sekä varmistaa Libyan öljytoimitukset Kiinalle.
Jää nähtäväksi, millainen yhteisymmärrys Bilderberg-osanottajien keskuudessa saavutetaan, mutta USA:n osuus on helposti hahmotettavissa. Jotta Washington voisi tehokkaasti puuttua Intian ja Kiinan mahtikaksikkoon, sen on saatava itsensä pois selkkauksesta Intian avulla. Kun Intia ja Kiina huomaavat USA:n peluuttaneen itseään ja käyttäneen maita toinen toisensa tuhoamiseen, on liian myöhäistä perääntyä nolaamatta itseään.
Intian ja Kiinan vastakkainasettelun ymmärtämisessä on jälleen kerran huomattava Venäjä ja sen rooli tulevaisuuden UMJ:ssä tai Oyj Maailma Abp:ssä. Bilderbergiläiset eivät voi realistisesti toivoa saavansa täyttä valtaa niin kauan kuin Venäjää ei ole täysin nujerrettu. Molempien Aasian supervaltojen eliminoinnin jälkeen Venäjä jää yksin, ympärillään vain USA:n ohjustukikohtia, eristettynä Euroopasta ja NATO:sta, johon nyt kuuluu entisiä neuvostotasavaltoja, joista useimmat ovat vihamielisiä Venäjää kohtaan. Tähän on lisättävä, että Venäjän nuorisosta on suuri osa kulttuurikadon uhreja, jotka ihailevat USA:n "vapautta", joka on jyrkkä vastakohta Venäjän "autoritääriselle" valtiolle, jonka läntinen valtamedia taas väittää olevan vain suoraa jatkoa entiselle neuvostojärjestelmälle.
Kun Venäjä on pois pelistä, USA keskittää armeijansa Etelä-Amerikkaan. Chavez syrjäytetään ja sen jälkeen hänen liittolaisensa Ecuadorissa ja Boliviassa.
Pakistan on osa monihaaraista Aasian-strategiaa, jota USA ja Bilderberg ovat ruvenneet toteuttamaan. Vuoden 2002 Chantillyn Bilderberg-kokouksen avainaiheita oli Bilderberg-johtoinen, kymmen-vuotinen sota, jolla eliminoitaisiin terrorismi. Suunnitelma edellyttää sekä sotilaallisia että diplomaattisia aloitteita. Suunnitelmasta muodostui lopulta Operaatio ylväs kotka (Operation Noble Eagle).
Bilderbergissä ymmärretään, että kyseessä on vaiheittainen prosessi, joka johtaa maailmanlaajuisen sotanäyttämön kehittymiseen. Aasia on yksi operaatioiden kohdealue, Lähi-itä ja Magreb ovat toinen.
Talous
Jos eläisimme todellisessa maailmassa, kuuluisi tämänhetkistä rahoitusalan tilannetta kuvaava lehtiotsikko parhaiten: "Loppu lähestyy. Olemme keskellä taloudellista romahdusta". Bilderbergissä istuvien johtajien näkökulmasta ongelma on siinä, miten viivyttää valtioiden maksukyvyttömyyttä mahdollisimman pitkään, ja velan ollessa suurimmillaan ennen sakkausta pyytää valtioita maksamaan velkansa, jolloin hallitukset (=veronmaksajat) jäisivät yksin vastuuseen ja ottaisivat maksukyvyttömän velallisen roolissa. Koska murskaava enemmistö kansalaisista vastustaisi pankeille maksamista, temppu on siinä, miten ohittaa kansanvaltainen päätöksenteko.
Bilderbergissä ollaan sitä mieltä, että tempun onnistumiseksi talouspolitiikka on siirrettävä valituilta hallitusten elimiltä taloussuunnittelijoille, jolloin taloudesta tulee näistä täysin riippuvainen. Tällöin syntyvät myös valtavat, riskittömät "markkinat" korkoa kasvaville lainoille. Tätä taustaa vasten on ymmärrettävä entisen talousasiain alivaltiosihteerin George Ballin kysymys vuoden 1968 Bilderberg-kokouksessa, "Mistä löytyisi sellainen laillinen peruste, jonka nojalla yritysjohdot tekisivät perusteellisesti kansakuntien talouteen vaikuttavia päätöksiä, joista yritykset kuitenkin olisivat kansakuntien hallituksille vain osittain vastuussa?" ¹
Näin finanssioligarkia korvaa demokratian. Euroopan keskuspankin, IMF:n, Maailmanpankin, Järjestelypankin, Federal Reserven -- kaikkien näiden on tarkoitus vahtia, että pankkiireille maksetaan.
Nykymaailmassa on se ongelma, että se toimii rahajärjestelmillä eikä kansallisilla luottojärjestelmillä. Jos ollaan fiksuja, ei anneta maailman toimia rahajärjestelmällä, vaan luodaan kansallisvaltioille omat luottojärjestelmät, jotka ovat niiden valuutta. Aivan oleellista on, että Maastrichtin sopimuksessa kiellettiin tuottavan, inflaatiottoman rahan luonti valtiolta itseltään talouspolitiikan keinona. Tällainen mahdollisuus oli kirjattu osaksi USA:n perustuslakia.
Euroopassa valtiot eivät voi luoda itse rahaa, vaan hallitukset on alistettu yksityisten (t. riippumattomien) rahoituslaitosten valtaan, eikä perustuslaki anna mahdollisuutta rahoittaa julkista taloutta. Rahoituslaitoksilla on valta ohjata hallintoa ja sanella hallinnon toimia. Ajatellaanpa EKP:tä, joka yrittää toimia kuin riippumaton keskuspankki, jolla ei ole hallitusta. Sillä ei ole hallitusta. Ei ole kansakuntaakaan, on vain ryhmä kansakuntia, joita johtaa yksityinen pankki.
Oletettu keskuspankin "riippumattomuus" on yksityisten finanssipiirien paras hallintamekanismi, jota ne ovat historiallisesti käyttäneet Euroopassa, toimiessaan itsenäisten hallitusten yleiseen hyvinvointiin tähtäävää talouspolitiikkaa vastaan. Eurooppalainen yksityinen pankkijärjestelmä on feodaalisen yhteiskunnan jäänne, jota voi verrata vanhoihin Venetsian kartelleihin tai Lombardian liittoon, jotka katosivat 1300-luvulla.
Yhteenveto
Nykyinen kriisi on ei ole maksuvalmiuskriisi vaan maksukyvyttömyyskriisi. USA:n valtionvelka on nyt 14,3 biljoonaa dollaria. Tämän lisäksi USA:n hallitus on velkaantunut biljoonan lisää kolmena peräkkäisenä vuonna, mihin ei ole mikään maa koskaan ennen "yltänyt". Asuntomarkkinoiden kaksoiskuoppa on tosiasia, ja hinnat laskevat nopeammin kuin 1930-luvun laman aikaan. Pankkiosakkeet aloittavat pudotuksensa, ja Bank of American tai Citigroupin tapaiset laitokset luopuvat viimeisistäkin rovoista, jotka ovat viimeisen parin vuoden aikana tehneet voittoa. Samassa tilanteessa ovat myös muut Amerikan rahalaitokset Wells Fargosta JP Morgan Chaseen. Järjestelmä luhistuu sisäänpäin: pankit, rahoitusmarkkinat, velkakirjamarkkinat, asuntomarkkinat. Yhdysvallat voidaan liittää konkurssikypsien kansakuntien joukkoon, ja dollarin arvosta on vuoden aikana kadonnut 12 %. Kiina on ruvennut myymään USA:n valtionvelka-kirjojaan, mikä tarkoittaa, että velkakirjakupla on räjähtämässä. Kannattaa varata nyt aitiopaikka, koska kun kupla räjähtää, seuraa vertaansa vailla oleva näytös ilotulituksineen – ainutkertaineen tilaisuus.
Bilderberg-ryhmä ei ole päämäärä vaan Oyj Maailma Abp:n työkalu.
Organisaatio on kehittynyt salamyhkäisestä alustaan eliitin tärkeäksi
päätöksentekofoorumiksi. Tarkoituksena on muuttaa Maa
vankilaplaneetaksi, yhtenäiseksi globaaliksi toriksi, jota Oyj Maailma
Abp hallitsee ja Maailmanpankki rahoittaa. Väestö vähä-älyistetään, ja
ihmiset karsitaan primääritarpeikseen – työksi, ostamiseksi, seksiksi,
nukkumiseksi – ja kaikki kytketään globaaliin tietokoneeseen, joka
seuraa ihmisten jokaista liikettä.
Valvonnasta tulee koko ajan helpompaa tietoliikenteen
edistys-askeleiden myötä, ja samalla kehittyvä yksilöiden
sosiaali-insinöröinti muuttaa täydelliseksi painajaiseksi sen, mikä
ennen oli vain ilkeitä pyrkimyksiä. Kukin uusi keino sinänsä
näyttää vain yksittäiseltä erehdykseltä tai hairahdukselta, mutta nyt
jatkumon osana oleva "hairahtaneiden" keinojen koko valikoima muodostaa siirtymisen täydelliseen orjuutukseen. Matkustaessamme ensimmäisessä luokassa Helvettiin tulemme risteykseen. Päätökset, jotka nyt teemme, näyttävät tien: valittavina ovat globaali, elektroninen poliisivaltio tai vapaa ihmisyys.
Ja muistakaa, etteivät jumalat tule pelastamaan meitä pimeydestä.
Meidän on itse pelastauduttava. Ennakkotieto on oleellinen osa
aseistusta. Jollei osata kysyä oikeita kysymyksiä, ei koskaan saada
oikeita vastauksiakaan.¹ Tällainen "laillinen peruste" voisi hyvinkin olla EVM, Euroopan vakausmekanismi, salainen luxemburgilainen yhtiö, jota ollaan ajamassa keittiön oven kautta läpi. Sillä olisi rajaton piikki auki maiden budjeteissa (lisää pakkolainattavaa velkarahaa yksityisiltä pankeilta), ei vastuuta valittuihin vallanpitäjiin päin ja lähes täydellinen verovapaus. Yhtiö saisi käytännössä tehdä tuotoillaan aivan mitä haluaa, salassa. Kukaan ei oikeasti panisi nimeään moiseen EVM-paperiin, ellei olisi "pakko".
Parhaan ymmärryksensä mukaan suomentanut Olli Kingelin.
Korostukset, alaviitteet ja kommentit suomentajan.
Olli Kingelin @ 17.6.2011
Lähde: VERKKOMEDIA.ORG
http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=3&id=3503
Ryhmällä on toimisto Leidenissa Alankomaissa. Ryhmän 42. kokous pidettiin vuonna 1994 Helsingissä, Suomessa.[1][2] Ryhmä on tarkoitettu vain pohjoisamerikkalaisille ja eurooppalaisille. Tapaamisissa käytyjen keskustelujen sisällöstä ei kerrota ulkopuolisille. Suomen valtiovarainministeriön mukaan Bilderberg-kokoukset ovat ensisijaisesti mahdollisuus amerikkalais-eurooppalaiseen vuoropuheluun.[3]
Ryhmän johtajisto laatii keskusteluohjelman ja lähettää kutsut. Tarkoituksena on, että 20 prosenttia konferenssin osanottajista olisi joka vuosi uusia.
Radiojuontaja Alex Jones mainostaa teoriaa, että ryhmä aikoo lakkauttaa Yhdysvaltojen ja muiden maiden itsemääräämisoikeuden Euroopan Unionin kaltaiseksi ylikansalliseksi rakenteeksi.[5] Venäjällä syntynyt kirjoittaja Daniel Estulin väittää Bilderbergin pitkän aikavälin päämääränä olevan "Yhden maailman imperiumin rakentaminen". Hän toteaa, että ryhmä "ei ole päämäärä vaan väline tulevaisuuden Maailmanhallitukselle".[6] Toinen ryhmän vastustaja Tony Gosling on rekisteröinyt verkkotunnuksen
BBC News Online Magazineen kirjoittava toimittaja Jonathan Duffy toteaa, että "Tällaisen kylmäkiskoisuuden luomassa tyhjiössä poikkeuksellinen salaliittoteoria on kasvanut ryhmän ympärille, mikä väittää maailman kohtalosta päätettävän pääasiassa Bilderbergissä."[7]
Bilderbergin perustaja ja entinen brittiläinen kansleri Denis Healey tuomitsee tällaiset teoriat "roskaksi". BBC:n uutiset mainitsi hänen sanoneen, että "Tässä ei ole ehdottomasti mitään. Bilderbergissä me emme ole koskaan yrittäneet saavuttaa konsensusta suurissa asioissa. Se on yksinkertaisesti paikka keskusteluille.".[7]
Bilderberg-ryhmän ovat kielteisessä sävyssä maininneet kirjoissaan myös esimerkiksi kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki ja kehityskriitikko Olli Tammilehto. He eivät kannata salaliittoteorioita, mutta pitävät kokouksia demokratian kannalta kyseenalaisina.
Bilderberg-ryhmä on kokoontunut vuosina 1954–2008 yhteensä 82 kertaa. Vuoden 1994 kokoontuminen järjestettiin Helsingissä Kalastajatorpalla.
Suomalaisia kokouksiin osallistuneita ovat ainakin seuraavat:
(Mielipide on vapaa: ja meille on luotu saatanallisen valheellisen illuusion:
länsimainen demokratia!" )
http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=3&id=3503
Bilderberg-ryhmä
WIKIPEDIA
Bilderberg-ryhmä on epävirallinen vuotuinen konferenssi noin 130 vieraalle, joista useammat ovat talouselämän, median tai politiikan vaikuttajia. Se on saanut nimensä alankomaalaisen hotellin mukaan, jossa ryhmä kokoontui ensimmäisen kerran vuonna 1954. Bilderberg-kokousten idean isänä pidetään Joseph Retingeriä. Ryhmän muita perustajajäseniä olivat Denis Healey, David Rockefeller ja Alankomaiden prinssi Bernhard. Prinssi Bernhard oli Bilderbergin puheenjohtajana lähes 20 vuotta. Nykyinen ykkösmies on merkittävän belgialaisen pankin hallituksen puheenjohtaja Etienne Davignon.Ryhmällä on toimisto Leidenissa Alankomaissa. Ryhmän 42. kokous pidettiin vuonna 1994 Helsingissä, Suomessa.[1][2] Ryhmä on tarkoitettu vain pohjoisamerikkalaisille ja eurooppalaisille. Tapaamisissa käytyjen keskustelujen sisällöstä ei kerrota ulkopuolisille. Suomen valtiovarainministeriön mukaan Bilderberg-kokoukset ovat ensisijaisesti mahdollisuus amerikkalais-eurooppalaiseen vuoropuheluun.[3]
Ryhmän johtajisto laatii keskusteluohjelman ja lähettää kutsut. Tarkoituksena on, että 20 prosenttia konferenssin osanottajista olisi joka vuosi uusia.
Salaliittoteoriat
Ryhmän kokouksista saatava vähäinen tieto[4] ja sen yhteydet valtaeliitteihin on antanut aineksia salaliittoteoreetikoille, jotka uskovat ryhmän olevan osa Uuden maailmanjärjestyksen luomissuunnitelmia.Radiojuontaja Alex Jones mainostaa teoriaa, että ryhmä aikoo lakkauttaa Yhdysvaltojen ja muiden maiden itsemääräämisoikeuden Euroopan Unionin kaltaiseksi ylikansalliseksi rakenteeksi.[5] Venäjällä syntynyt kirjoittaja Daniel Estulin väittää Bilderbergin pitkän aikavälin päämääränä olevan "Yhden maailman imperiumin rakentaminen". Hän toteaa, että ryhmä "ei ole päämäärä vaan väline tulevaisuuden Maailmanhallitukselle".[6] Toinen ryhmän vastustaja Tony Gosling on rekisteröinyt verkkotunnuksen
bilderberg.org
, joka isännöi suuria määriä Bilderbergiä kritisoivaa materiaalia.BBC News Online Magazineen kirjoittava toimittaja Jonathan Duffy toteaa, että "Tällaisen kylmäkiskoisuuden luomassa tyhjiössä poikkeuksellinen salaliittoteoria on kasvanut ryhmän ympärille, mikä väittää maailman kohtalosta päätettävän pääasiassa Bilderbergissä."[7]
Bilderbergin perustaja ja entinen brittiläinen kansleri Denis Healey tuomitsee tällaiset teoriat "roskaksi". BBC:n uutiset mainitsi hänen sanoneen, että "Tässä ei ole ehdottomasti mitään. Bilderbergissä me emme ole koskaan yrittäneet saavuttaa konsensusta suurissa asioissa. Se on yksinkertaisesti paikka keskusteluille.".[7]
Bilderberg-ryhmän ovat kielteisessä sävyssä maininneet kirjoissaan myös esimerkiksi kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki ja kehityskriitikko Olli Tammilehto. He eivät kannata salaliittoteorioita, mutta pitävät kokouksia demokratian kannalta kyseenalaisina.
Bilderberg-ryhmä on kokoontunut vuosina 1954–2008 yhteensä 82 kertaa. Vuoden 1994 kokoontuminen järjestettiin Helsingissä Kalastajatorpalla.
Vuosi | sijainti | kaupunki | valtio |
---|---|---|---|
1954 | Hotel de Bilderberg | Oosterbeek | Alankomaat |
1955 | Hotellerie Du Bas-Breau | Barbizon | Ranska |
1955 | Grand Hotel Sonnenbichl | Garmisch-Partenkirchen | Länsi-Saksa |
1956 | Hotel Store Kro | Fredensborg | Tanska |
1957 | King and Prince Hotel | St. Simons Island, Georgia | Yhdysvallat |
1957 | Grand Hotel Palazzo della Fonte | Fiuggi | Italia |
1958 | Palace Hotel | Buxton | Britannia |
1959 | Çinar Hotel | Istanbul | Turkki |
1960 | Palace Hotel | Bürgenstock | Sveitsi |
1961 | Manoir St. Castin | Lac-Beauport, Québec | Kanada |
1962 | Grand Hotel | Saltsjöbaden | Ruotsi |
1963 | Hotel Martinez | Cannes | Ranska[8] |
1964 | Williamsburg, Virginia | Yhdysvallat | |
1965 | Villa d'Este | Cernobbio | Italia |
1966 | Nassauer Hof Hotel | Wiesbaden | Länsi-Saksa |
1967 | Cambridge | Britannia | |
1968 | Mont Tremblant, Québec | Kanada | |
1969 | Hotel Marienlyst | Helsingør | Tanska |
1970 | Grand Hotel Quellenhof | Bad Ragaz | Sveitsi |
1971 | Woodstock Inn | Woodstock, Vermont | Yhdysvallat |
1972 | La Reserve di Knokke-Heist | Knokke | Belgia |
1973 | Grand Hotel | Saltsjöbaden | Ruotsi |
1974 | Hotel Mont d'Arbois | Megeve | Ranska |
1975 | Golden Dolphin Hotel | Izmir | Turkki |
1976 | ei järjestetty | ||
1977 | Paramount Imperial Hotel | Torquay | Britannia |
1978 | Chauncey Conference Center | Princeton, New Jersey | Yhdysvallat |
1979 | Grand Hotel Sauerhof | Baden bei Wien | Itävalta |
1980 | Dorint Sofitel Quellenhof | Aachen | Länsi-Saksa |
1981 | Palace Hotel | Bürgenstock | Sveitsi |
1982 | Rica Park Hotel | Sandefjord | Norja |
1983 | Château Montebello | Montebello, Quebec | Kanada[9] |
1984 | Grand Hotel | Saltsjöbaden | Ruotsi |
1985 | Doral Arrowwood Hotel | Rye Brook, New York | Yhdysvallat |
1986 | Gleneagles Hotel | Gleneagles | Britannia |
1987 | Villa d'Este | Cernobbio | Italia |
1988 | Interalpen-Hotel | Telfs-Buchen | Itävalta |
1989 | Gran Hotel de La Toja | Isla de La Toja | Espanja |
1990 | Harrison Conference Center | Glen Cove, New York | Yhdysvallat |
1991 | Steigenberger Badischer Hof Hotel Schlosshotel Bühlerhöhe |
Bühl Baden-Baden |
Saksa |
1992 | Royal Club Evian Hotel Ermitage Hotel |
Évian-les-Bains | Ranska |
1993 | Nafsika Astir Palace Hotel | Vouliagmeni | Kreikka |
1994 | Kalastajatorppa Hotel | Helsinki | Suomi |
1995 | Palace Hotel | Bürgenstock | Sveitsi |
1996 | CIBC Leadership Centre The Kingbridge Centre |
King City, Ontario | Kanada |
1997 | Pine Isle resort | Lake Lanier, Georgia | Yhdysvallat |
1998 | Turnberry Hotel | Turnberry | Britannia |
1999 | Caesar Park Hotel | Sintra | Portugali |
2000 | Chateau Du Lac Hotel | Rixensart | Belgia |
2001 | Hotel Stenungsbaden | Stenungsund | Ruotsi |
2002 | Westfields Marriott | Chantilly, Virginia | Yhdysvallat |
2003 | Trianon Palace Hotel | Versailles | Ranska |
2004 | Grand Hotel des Iles Borromees | Stresa | Italia |
2005 | Dorint Sofitel Seehotel Überfahrt | Rottach-Egern | Saksa[10] |
2006 | Brookstreet Hotel | Ottawa, Ontario | Kanada[11] |
2007 | Ritz-Carlton Hotel,[12] | Istanbul | Turkki |
2008 | Westfields Marriott | Chantilly, Virginia | Yhdysvallat[13][14] |
2009 | Astir Palace Resort | Ateena | Kreikka[15] [16] |
2010 | Dolce Sitges Resort | Sitges | Espanja [17] |
2011 | Suvretta House Hotel | St. Moritz | Sveitsi[18] |
Suomalaisia kokouksiin osallistuneita ovat ainakin seuraavat:
- Krister Ahlström (1994)
- Esko Aho (1994)
- Martti Ahtisaari (1994, 1995, 1996)
- Antti Blåfield (2008, 2010)
- Georg Ehrnrooth (1994)
- Aatos Erkko (1994)
- Jukka Harmaja (1995)
- Eero Heinäluoma (2006)
- Olli-Pekka Heinonen (2001)
- Seppo Honkapohja (2008)
- Sirkka Hämäläinen (1994)
- Jaakko Ihamuotila (1994)
- Jaakko Iloniemi (1991, 1992, 1993, 1994, 1995, 1996, 1997)
- Max Jakobson (1994)
- Atte Jääskeläinen (2007)
- Jyrki Katainen (2007, 2009, 2010[19])
- Sixten Korkman (2006)
- Olli Kivinen (2003)
- Jarl Köhler (1992, 1993, 1994)
- Johannes Koroma (1993)
- Paula Lehtomäki (2004)
- Erkki Liikanen (2005)
- Paavo Lipponen (1998, 2000, 2001, 2003, 2004)
- Björn Mattsson (1995)
- Sauli Niinistö (1997)
- Johan Nykopp (vuonna 1962 oli ainoa kutsuttu suomalainen osallistuja[20] ja 1964)
- Jorma Ollila (1994, 1997, 1998, 1999, 2000, 2001, 2002, 2003, 2004, 2005, 2006, 2007, 2008, 2009, 2010, 2011[21])
- Mikael Pentikäinen (2005, 2011)
- Ulf Sundqvist (1992)
- Christoffer Taxell (2002)
- Teija Tiilikainen (2002, 2005, 2007)
- Björn Wahlroos (2003, 2010)
- Klaus Waris (ainoa suomalainen kutsuttu vuonna 1980)[22]
- Matti Vanhala (1999)
- Matti Vanhanen (2009)
- Pentti Vartia (1999)
- Gerhard Wendt (1994)
- Janne Virkkunen (1998, 2001)
- Pertti Voutilainen (1995)
- Raimo Väyrynen (2008)
- Hanna Rajalahti[23](2009)
- Matti Apunen (2011)
- Ole Johansson (2011)
(Mielipide on vapaa: ja meille on luotu saatanallisen valheellisen illuusion:
länsimainen demokratia!" )