Euro tuhoaa Euroopan

Talouselämä 

Saksalaisprofessori Bernd Lucken mukaan euro tuhoaa Euroopan repimällä sen kahtia. Lucke johtaa kapinallista liikettä Alternative für Deutschland (Vaihtoehto Saksalle).
Lucken näkemyksen mukaan euro jakaa Euroopan tällä hetkellä kahteen unioniin, taloudellisesti epäonnistuneeseen etelään ja paremmin onnistuneeseen Keski- ja Pohjois-Eurooppaan.
Lucken mukaan pohjoisosa hyötyy eteläosan ahdingosta, koska raha virtaa eteläisestä Euroopasta ylemmäs Saksaan, Alankomaihin ja muihin taloudellisesti vakaampiin valtioihin. Seurauksena on pohjoisten maiden talouden kohentuminen etelän maiden kustannuksella, mikä herättää vihaa ja kateutta eteläeurooppalaisissa ja synnyttää EU:n poliittiset jännitteet.
Business Insider huomauttaa, että jotkin tilastot puhuvat Lucken näkemysten puolesta. Kun esimerkiksi vertaa Etelä-Euroopan maiden ja Saksan työttömyyslukujen kehitystä, Saksan työttömyysaste on laskenut suunnilleen samaa tahtia kuin esimerkiksi Ranskan ja euroalueen yleinen työttömysaste.

Tämän takia talletussuoja on meilläkin mielikuvakupla

Jos Suomea ja suomalaisia pankkeja kohtaisi likimainkaan yhtä laaja ja raju pankkikriisi, olisi samanlainen pankkisulku todennäköinen meilläkin. Jumiin jäisivät niin suojatut kuin suojattomatkin talletukset. Kyproksen raharajoitukset ovat ainutlaatuisen ankaria ja kattavia rahaliitto Emun ja yhteisvaluutta euron historiassa. Lisäksi ne tekevät osittain tyhjäksi EU:n perussopimuksen keskeisen periaatteen pääomien vapaasta liikkuvuudesta. Aivan samat keinot pankkitoiminnan, rahaliikenteen ja muiden rahaolojen rajoituksiin ovat Suomenkin talous- ja rahaviranomaisten käytettävissä, jos tarvis vaatii.
Mikä pankki lainaa,
jos kaikki pinteessä?
Kypros on monin tavoin eriskummallinen erikoistapaus, mutta pohjimmiltaan talletussuojan perusrakenne ja mahdolliset puutteetkin ovat meillä aivan samaa laatua.
Talletussuoja pitää ja talletukset on mahdollista muuttaa rajoituksitta käteiseksi vain teoriassa ja vain niin kauan kuin kumpikaan perusturva ei joudu toden teolla koetukselle.
Käytännössä talletussuoja kestää vain pikkupankkien kupruja ja vain pieni osa talletuskannasta on mahdollista muuttaa käteiseksi kerrallaan.
Talletussuojarahaston tuoreen toimintakertomuksen mukaan sillä oli viime vuoden lopussa hilkkua vaille miljardi euroa rahaa mutta vastattavanaan runsaan 80 miljardin euron talletusten talletussuoja.
Talletussuojasta vastaavalla rahastolla on toisin sanoen varaa maksaa noin yksi prosentti suojan turvaamista talletuksista, jos talletuspankkeja alkaa syystä tai toisesta ajautua maksuvaikeuksiin ja rahaston on tarpeen lunastaa lupauksiaan.
Kyproksen raharajoitukset ovat ainutlaatuisen ankaria ja kattavia rahaliitto Emun ja yhteisvaluutta euron historiassa. Lisäksi ne tekevät osittain tyhjäksi EU:n perussopimuksen keskeisen periaatteen pääomien vapaasta liikkuvuudesta.
Aivan samat keinot pankkitoiminnan, rahaliikenteen ja muiden rahaolojen rajoituksiin ovat Suomenkin talous- ja rahaviranomaisten käytettävissä, jos tarvis vaatii.
Mikä pankki lainaa,
jos kaikki pinteessä?
Luottolaitoslain ja Talletussuojarahaston omien sääntöjen mukaan rahastolla on oikeus lainata rahaa rajoituksetta, elleivät rahaston ennalta kokoamat varat riitä talletussuojan kattamiseen.
Rahaston rahoittajapankeilla taas on velvollisuus lainata rahastolle rahaa, jos rahaston varat eivät muuten riitä.
Rahaston ja sen rahoittajapankkien keskinäinen riippuvuussuhde tarkoittaa kuitenkin, että rahaston oikeus ja pankkien velvollisuus rajoittamattomaan rahoitukseen on hyvä turvajärjestely vain niin kauan kuin sitä ei tarvitse käyttää.
Mutta jos pankkeja kaatuu siihen malliin, että Talletussuojarahaston rahat loppuvat, on yksi tai useampi rahaston suuristakin rahoittajapankeista vaikeuksissa. Ne taas ovat samoja pankkeja, joilta rahaston pitäisi tiukan paikan tullen lainata rahaa.
Jos yksikin kotimaisista pankkijäteistä joutuu pinteeseen, jäänee talletussuoja siltä erää lunastamatta ja talletusvarat jumiin meillä niin kuin kävi Kyproksella.
Talletuksia ei pysty
takaamaan kuin EKP
Useissa euromaissa niin kuin Kyproksellakin talletussuoja on valtion vastuulla, mutta pankeissa on talletuksia monin verroin enemmän kuin valtioilla tai Suomen Talletussuojarahastoa vastaavilla turvarahastoilla varaa maksaa.
Turva onkin eräänlainen mielikuvakupla tai kuin vakuutus, joka on voimassa vain niin kauan kuin vakuutuksen turvaamaa vahinkoa ei satu.


Koko euroalueen pankkien hallussa on euromaiden keskuspankin EKP:n kokoamien tilastojen mukaan noin 17 000 miljardin euron talletusvarat. Karkean arvion mukaan talletuspotista puolet kuuluu 100 000 euron talletussuojan piiriin. Tämän perusteella suurin piirtein 8 500 miljardin euron rahasumma nauttii euroalueella lakisääteistä talletussuojaa.

Jos moinen turvalupaus pitäisi lunastaa, ja jos lunastaminen jäisi viime kädessä valtioiden vastuulle, joutuisivat ennestäänkin ylivelkaiset eurovaltiot hankkimaan jostakin osapuilleen yhtä paljon uutta lainarahaa kuin niillä on nyt velkaa.
Ja mitä totisemmin ja mitä laajemmin talletussuoja olisi koetuksella sitä pahempi sekasorto rahoitusmarkkinoilla olisi meneillään – ja sitä varmemmin moiset turvarahoitukset jäisivät valtioilta ainakin rahoitusmarkkinoilta hankkimatta.
Ainoa mahdollinen kyllin riittoisa rahalähde olisi EKP, joka onkin luvannut tehdä kaiken tarvittavan euron pelastamiseksi.
Kyprosta EKP ei auttanut vaan painosti, ja samoin kävisi luultavasti Suomelle. Mutta koko euroalueen laajuinen talletuspaniikki on eri asia. Se säikäyttäisi EKP:n niin pahanpäiväisesti, että niiden hätätoimien jälkeen taivaalta sataisi euroja.
Setelirahaa olemassa
murto-osa talletuksista
Samanlainen teorian ja käytännön välinen ristiriita rajoittaa talletusten muuttamista käteiseksi setelirahaksi muutoin kuin pienissä erissä, vaikka pankit eivät olisi edes pinteessä.
Laajamittaiset käteisnostot eivät onnistu Suomessa tai sen puoleen muissakaan euromaissa yhtään sen paremmin kuin Kyproksellakaan.
Tähän käytännön nostorajoitukseen ei löydy selitystä Finanssivalvonnan tai Talletussuojarahaston asiakirjoista eikä luottolaitoslaista. Sen sijaan selitys löytyy EKP:n ja Suomen Pankin tilastoista.

Euroalueen pankeissa on EKP:n pankkitilastojen mukaan noin 17 000 miljardin euron talletusvarat mutta euromaiden keskuspankkien tasetietojen mukaan koko maailmassa ei ole liikkeessä kuin 885 miljardin euron arvosta euroseteleitä. Suomen Pankin mukaan sen osuus liikkeessä olevista euroseteleistä on vajaat 15 miljardia euroa. Pankkitilastojen mukaan suomalaispankeilla on hallussaan noin 136 miljardin euron talletusvarat ja kotitalouksillakin 82 miljardin talletukset.

Talletuksista osa on määräajaksi sidottuja ja vain osa ehtojen mukaan milloin vain nostettavissa. Se on kuitenkin selvää, että nostokelpoisestakaan rahasta ei kerralla lähde käteisenä liikkeelle kuin murto-osa.
Pankeista ei irtoa euroakaan enempää kuin kahisevaa setelirahaa on olemassa – oltiin sitten Kyproksella tai Suomessa.
Jari Hurri
Taloussanomat 31.3.2013