Työelämä Suomessa muuttuu kohta: Työnantaja voi teettää aiempaa vapaammin vuorotyötä, jaksotyötä ja yötyötä!?

Uusi työaikalaki antaa työnantajien päättää työajoista vapaammin.

Pitkään kiistelty, edellisen hallituksen aikana valmisteltu työaikalaki (siirryt toiseen palveluun) tulee voimaan vuodenvaihteessa. Uudella lailla on haluttu tuoda lisää joustoa työaikoihin.

Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on jo nyt Euroopan joustavimmat ja epäsäännöllisimmät työajat. Uuden lain myötä yhä useamman arki hankaloituu, kun työnantaja voi teettää aiempaa vapaammin vuorotyötä, ylitöitä ja yötöitä ja epäsäännöllinen työaika laajenee uusille aloille.

Vuodenvaihteen jälkeen jaksotyö sallitaan esimerkiksi turvallisuus- ja pelastustehtävissä, varhaiskasvatuksessa, päihdetyössä ja niitä tukevissa toiminnoissa, kuten kuljetusalalla.

Jaksotyön avulla työtunteja voi teettää enemmän ilman ylityökorvausta silloin kun työtä on, ja vastaavasti vähemmän silloin, kun työtä on tehtävänä vähemmän.

Töitä voi olla joinakin viikkoina esimerkiksi 50 tuntia, kunhan keskimääräiset viikkotunnit eivät tietyllä jaksolla ylitä 40 tuntia.

Jaksotyö mutkistaa vapaa-ajan viettoa. Toisin kuin säännöllisessä työajassa ja vuorotyössä, työajat vaihtelevat ja ovat tiedossa vain lyhyeksi aikaa eteenpäin, esimerkiksi muutamaksi viikoksi, sanoo ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n juristi Anu-Tuija Lehto.

Seitsemässä tunnissa kotiin, lepäämään ja takaisin töihin

Työvuorojen välissä pitäisi levätä ja palautua, ehkä ehtiä muutakin. EU:n työaikadirektiivi määrää vuorojen välisen lepoajan vähintään 11 tunnin mittaiseksi.

Jaksotyössä lepoaika voi olla lyhyempi, jopa vain seitsemän tuntia. Siinä ajassa pitäisi siis ehtiä työpaikalta kotiin, levätä ja palata töihin.

Direktiiviä lyhyemmästä lepoajasta sovittaessa työntekijät ja työnantajat eivät ole ajatelleet terveyttä vaan tavoitteena on ollut työn sujuvuus ja pidemmät vapaat, sanoo tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitokselta.

Palautumisen ja työssä jaksamisen kannalta lyhyet vuorovälit eivät kuitenkaan ole hyvä ratkaisu, Härmä sanoo.

Tapaturma- ja sairausriskit voivat lisääntyä

Joillekin vaihteleva työ sopii, mutta tutkimusten mukaan vuorotyö ja yötyö sekoittavat vuorokausirytmiä ja aiheuttavat univajetta. Ne puolestaan pitkällä aikavälillä kasvattavat riskiä sairastua esimerkiksi rintasyöpään, Alzheimerin tautiin ja sydän- ja verisuonitauteihin.

Yötyö eli kello 23:n ja aamukuuden välillä tehty työ lisää myös muun muassa tapaturmien ja keskenmenon riskiä.

– Ihminen tarvitsee unta joka päivä, ei vain keskimäärin tiettyä määrää kolmessa kuukaudessa. Jo viikon kasaantuva univaje voi aiheuttaa selkeitä fysiologia muutoksia aivoissa, Mikko Härmä sanoo.

Siksi uudessa työaikalaissa peräkkäisten yövuorojen määrää on vähennetty seitsemästä viiteen.

Enemmän työtunteja, lisää ylitöitä

Uusi laki pidentää enimmäistyöaikaa vuodessa yli 50 tunnilla. Ylitöiden määrä lasketaan eri tavalla kuin nyt. Joillain aloilla tämä voi lisätä ylitöitä, Lehto sanoo.

Hänen mukaansa hätätyö, eli esimerkiksi sähkölinjojen korjaaminen myrskyn jälkeen, lasketaan uudessa laissa mukaan työaikaan. Näin kokonaistyöaika esimerkiksi metsureilla voi vähentyä, kun hätätyötä ei enää lasketa ylimääräiseksi työksi.

Toisin kuin nyt, varallaoloaikaa esimerkiksi pelastustöissä ei välttämättä enää lasketa lepoajaksi.

– Jos työntekijä on niin sidottu työhönsä, ettei voi keskittyä omiin asioihinsa, se on työaikaa, Anu-Tuija Lehto sanoo.