FINANSSISANASTOT

1- Sijoitusrahastot

Absoluuttinen tuotto – Positiivinen, markkinatilanteesta riippumaton tuotto.

Alfa kuvaa salkunhoitajan valintojen vaikutusta rahaston tuottoon. Mitä suurempi alfa, sitä paremmin sijoitus on tuottanut verrattuna muihin vastaavan markkinariskin sijoituskohteisiin.

Analyytikko – Ammattinimike sijoitus- ja yritystutkijalle.

Arvo-osake – Sellaisen yrityksen osake, jonka markkina-arvo on alhainen verrattuna yhtiön oman pääoman arvoon. P/E-luku on yleensä alhainen.

Arvopapereiden lukumäärä – Rahaston sijoitusten lukumäärä raportointipäivänä

Arvopaperi – Arvopaperikaupan kohteena oleva asiakirja tai arvo-osuus, kuten osake, joukkovelkakirja tai sijoitusrahasto-osuus.

Arvopaperimarkkinat – Järjestäytynyt kaupankäynti arvopapereilla. Arvopaperimarkkinat jakautuvat arvopaperien liikkeeseenlaskuun eli ensimarkkinoihin sekä toissijaisiin markkinoihin eli jälkimarkkinoihin.

Asiakasvaratili – FIM Pankissa oleva korollinen tili, jolla FIMin asiakkaat voivat säilyttää arvopaperien selvitystä varten tarvittavia varoja. Tilillä oleville varoille maksetaan korkoa.

Benchmark-indeksi – Vertailuindeksi.

Beta – Riskimittari, joka kuvaa arvopaperin tai rahaston markkinariskiä.  Jos beta on yli 1, on rahasto tavanomaista herkempi osakemarkkinoiden muutokselle. Beta saattaa olla myös miinusmerkkinen, jolloin rahaston arvo muuttuu keskimäärin päinvastaiseen suuntaan kuin yleinen markkinakehitys.

Beta kuvaa rahaston arvon muutosten herkkyyttä suhteessa markkinan arvon muutoksille. Markkinan arvon muutoksen kuvaajana käytetään rahaston vertailuindeksin muutoksia. Betan arvo kertoo, kuinka paljon rahaston arvo muuttuu prosentuaalisesti markkinoiden arvon muuttuessa yhdellä prosenttiyksiköllä.

Esimerkki: Kun rahaston beta on 0,8, nousee rahaston arvo 0,8 % vertailuindeksin noustessa prosentin. Vastaavasti vertailuindeksin laskiessa prosentin rahaston arvo laskee keskimäärin 0,8 %.

Beta ja delta korjattu – Rahastossa olevien arvopapereiden markkina-arvot suhteutetaan markkinariskiin joko kertomalla ne betalla (osakkeet) tai deltalla (johdannaiset), jotta brutto- ja nettosijoitusasteet antaisivat oikeanlaisen kuvan rahaston markkinariskistä.

Bruttosijoitusaste eli bruttodelta kuvaa rahaston kokonaissijoitusastetta. Se sisältää sekä ostettujen että lyhyeksi myytyjen arvopapereiden markkina-arvot. Bruttosijoitusaste ilmaistaan prosenttilukuna koko rahaston markkina-arvosta.

Duraatio – Korkorahaston kassavirtojen nykyarvolla painotettu keskimääräinen takaisinmaksuaika. Mitä suurempi duraatio, sitä suurempi on salkun korkoriski eli herkkyys korkotason muutoksille.

Efektiivinen korko – Arvopaperin tuotto suhteessa sen markkina-arvoon.

Emissio – Arvopapereiden liikkeeseenlasku, kuten osakeanti. Vertaa IPO.

Ensimarkkinat – Arvopaperin liikkeeseenlasku, esimerkiksi osakeanti tai joukkovelkakirjalainan myynti.

Erikoissijoitusrahasto – Sijoitusrahasto, joka saa poiketa sijoitusrahastolain sijoitusrajoituksista, esimerkiksi keskittämällä sijoitukset vain muutamaan kohteeseen.

Euriborkorko – Euroalueen päivittäin julkaistava viitekorko.

Hallinnointipalkkio – Rahastoyhtiön sijoitusrahaston hoidosta perimä palkkio.

Hedgerahasto – Yleisnimike rahastoille, joilla on lupa käyttää tavanomaisia rahastoja laajempaa valikoimaa sijoitusstrategioita (esim. lyhyeksimyynti, velkavivun käyttö, arbitraasistrategiat, swapit) ja sijoitusinstrumentteja (osakkeet, obligaatiot, raaka-aineet, valuutat, johdannaiset).

Hedgerahastot tavoittelevat usein markkinatilanteesta riippumatonta tuottoa. Ne voivat myydä arvopapereita lyhyeksi ja suojautua markkinariskiltä. Hedgerahastojen käyttämät strategiat, sijoitusinstrumentit ja tavoiteltu riskitaso vaihtelevat suuresti eri rahastojen välillä.

Hedging – Suojautuminen riskiltä, esim. korko- tai valuuttakurssiriskiltä. Saatavalle tai velalle hankitaan vastaerä, jolla riski eliminoituu.

High yield -lainat ovat joukkovelkakirjalainoja, joiden liikkeellelaskijan luottoluokitus on alle ns. Investment Graden (BB/Ba tai huonompi). Lainojen arvoon vaikuttavat sekä markkinakorkojen että liikkeellelaskijan luottokelpoisuuden muutokset. High yield -lainoja suositellaan sijoittajalle, joka haluaa hyödyntää lainojen pitkällä aikavälillä perinteistä joukkolainaa korkeampaa tuotto-odotusta, mutta joka ymmärtää myös näihin lainoihin sisältyvän korkeamman riskin.

Huipukkuus (engl. Kurtosis) mittaa rahaston tuottojakauman arvojen korkeutta moodin (jakauman yleisimmän arvon) ympärillä. Huipukkuus kertoo, onko jakauma leveämpi vai kapeampi (huipukkaampi) kuin normaalijakauma. Mikäli rahaston tuottojakauma on kapea, saa huipukkuus positiivisen arvon. Tällöin suuri osa tuotoista on lähellä keskiarvoa. Negatiivinen huipukkuus tarkoittaa, että rahastolla on leveä tuottojakauma.

Indeksi – Tietyllä aikavälillä tapahtunutta muutosta ilmaiseva suhdeluku. Yleisimmät indeksit ovat joko hintojen muutosta osoittavia arvoindeksejä tai määrien muutosta kuvaavia volyymi-indeksejä.

Indeksirahasto – Sijoitusrahasto, joka sijoittaa arvopapereihin samassa suhteessa kuin mitä niiden osuus on indeksissä. Pyrkii jäljittelemään indeksin kehitystä.

Inflaatio – Yleisen hintatason noususta johtuva rahan arvon aleneminen. Inflaatiota mitataan usein kuluttajahintaindeksin prosentuaalisella muutoksella.

Informaatiosuhde – Salkun ja indeksin tuottoeron suhde tracking erroriin. Informaatiosuhde kertoo, kuinka paljon vuotuista lisätuottoa on saatu suhteessa otettuun aktiiviseen riskiin.

Instrumentti – Arvopaperikaupankäynnin kohde.Korkoinstrumentteja ovat esimerkiksi sijoitustodistukset ja joukkovelkakirjalainat. Johdannaisinstrumentteja ovat esimerksi optiot ja terminiit. Yksittäinen osake on myös instrumentti.

Jensenin alfa kuvaa rahaston lisätuottoa suhteessa markkinariskiin.

FIM käyttää Jensenin Alfan riskittömänä korkona tarkasteluperiodin (juokseva 12 kk) kolmen kuukauden euriborkoron keskiarvoa.

Johdannainen – Kaupankäynnin kohteena oleva arvopaperi, jonka arvo perustuu toisen kohteen, kuten osakkeen, joukkovelkakirjan, raaka-aineen tai indeksin arvoon.

Kasvuosake – Osake, jonka arvonnousuodotuksilla on osinkoa merkittävämpi paino. P/E-luku on yleensä korkea.

Kasvurahasto – Sijoitusrahasto, joka ei jaa voittoa vaan lisää sen osuuden arvoon.

Konveksiteetti – Duraatio on lineaarinen riskimittari, mutta joukkovelkakirjan hinta ei kuitenkaan liiku lineaarisesti koron (tuottovaatimuksen) muuttuessa. Joukkovelkakirjan hinta on siis korkoon nähden konveksi siten, että markkinakoron pieneneminen nostaa hintaa enemmän ja koron nousu laskee hintaa vähemmän kuin modifioitu duraatio ennustaa.

Konveksiteetti voidaan yhdistää duraation tuottamaan estimaattiin antamaan paremman kuvan joukkovelkakirjan todellisesta hinnanmuutoksesta seuraavan kaavan mukaisesti:

Konveksiteetti saa vain positiivisia arvoja. Sen mittayksikkö on vuosi potenssiin kaksi.

Korko – Rahan hinta ja tuotto prosentteina ilmaistuna.

Korkorahasto – Rahasto, joka sijoittaa korkoinstrumentteihin.

Korkoriski – Korkomuutosten aiheuttama epävarmuus tuotoista tai kustannuksista.

Korrelaatio kuvaa rahaston tuottojen lineaarista riippuvuutta vertailuindeksin tuotoista. Se voi vaihdella -1 ja 1 välillä. Riippuvuus on täydellinen, jos rahaston korrelaatio vertailuindeksinsä kanssa on 1. Jos korrelaatio on nolla, ei riippuvuutta ole.

Kurssi – Arvopaperin hinta tai arvo julkisessa kaupankäynnissä.

Kurssiriski – Arvopapereiden hinnanmuutosten aiheuttama riski.

Kuukausia tappiojaksossa (engl. Time Under Water) – Aika, jonka jälkeen rahaston tuotto on palautunut kumulatiivisesti samalla tasolle kuin ennen suurinta kumulatiivista tappiota.

Likviditeetti – Maksuvalmius. Likvidi sijoitus on helppo muuttaa nopeasti rahaksi.

Lunastuspalkkio – Rahastoyhtiön perimä palkkio rahasto-osuuden lunastuksesta.

Maariski – Riski, että lainanottaja määrätyssä maassa ei pysty vastaamaan velvoitteistaan. Alin maariski on valtiolla. Yritysriski ei periaatteessa voi olla matalampi kuin maariski.

Macaulayn duraatio on joukkovelkakirjasta (tai korkorahastosalkusta) saatavien kassavirtojen (korkojen ja pääomien takaisinmaksun) painotettu keskimääräinen juoksuaika. Painoina käytetään kassavirtojen maksuaikoja.

Laskukaava:

Markkina-arvo – Yhtiön osakkeiden määrä kertaa markkinakurssi.

Markkinahinta – Arvopapereiden käypä hinta markkinoilla.

Markkinatakaaja – Välittäjä, joka on sitoutunut antamaan arvopaperille osto- ja myyntinoteerauksen kaikissa markkinatilanteissa.

Maturiteettijakauma esittää korkorahaston sisällön ryhmittelemällä arvopaperit niiden jäljellä olevan juoksuajan perusteella eri ryhmiin.

Merkintäpalkkio – Rahastoyhtiön perimä palkkio sijoitusrahaston merkinnästä.

Modifioitu duraatio – Korkorahaston arvon herkkyys korkotason muutoksille eli kuinka monta prosenttia rahaston arvo muuttuu, kun korkotaso laskee tai nousee prosenttiyksikön. Mitä suurempi luku on, sitä suurempi on riski (herkkyys arvonmuutoksille).

Modifioitu duraatio johdetaan edellä esitetystä Macaulayn duraatiosta seuraavana kaavan mukaisesti:

Esimerkki: Jos duraatio on 2, nousee joukkovelkakirjan hinta 2 %, kun korkotuotto laskee yhden prosenttiyksikön. Jos modifioitu duraatio on -2, yhden prosenttiyksiön koron nousu muuttaa joukkovelkakirjan hintaa -2 x 1 % eli -2,0 %.

Duraation perusteella joukkovelkakirjalainan hinta muuttuu prosenteissa likimäärin seuraavasti:

Nettosijoitusaste eli nettodelta kuvaa rahaston yhteenlaskettua sijoitusastetta. Rahaston lyhyeksi myytyjen arvopapereiden markkina-arvo vähennetään ostettujen arvopapereiden markkina-arvosta, jolloin jäljelle jää ainoastaan nettopositio. Nettosijoitusaste ilmaistaan prosenttilukuna koko rahaston markkina-arvosta.

Nimelliskorko – Korko, jossa inflaation vaikutusta ei ole huomioitu. Markkinoilla normaalisti muodostuva korko.

OMX Helsinki Cap -indeksi – Painorajoitettu osakeindeksi, jossa yhden osakkeen paino on rajoitettu enintään 10 %:iin. OMX Helsinki Cap -indeksiä käytetään yleisesti sijoitusrahastojen vertailuindeksinä.

OMXH-yleisindeksi – Helsingin Pörssin laskema osakeindeksi, joka kuvaa pörssiosakkeiden kurssikehitystä.

Osake – Osuus osakeyhtiön osakepääomasta, arvopaperi.

Osakeanti – Osakeyhtiön osakepääoman korottaminen laskemalla liikkeeseen uusia osakkeita. Osakkeiden maksullinen merkintä on uusmerkintä ja maksuton rahastoanti.

Osakeindeksi – Arvopaperipörssissä noteerattujen osakkeiden kurssivaihteluita osoittava indeksi, jota käytetään mm. vertailtaessa eri vuosien pörssikursseja keskenään.

Osakerahasto – Osakkeisiin sijoittava sijoitusrahasto.

Osinko – Yhtiön vuosittain osakkailleen jakama voitto-osuus.

P/E-luku – Osakkeen hinnan ja osakekohtaisen voiton suhde. Korkea P/E-luku kertoo yleensä kovista kasvu- ja tulosodotuksista. Toisaalta luku saattaa olla korkea, jos nykytulos on heikko.

Pienin kk-tuotto – rahaston pienin prosentuaalinen tuotto yhden kalenterikuukauden aikana tarkastelujaksolla.

Pääomamarkkinat – Pitkäaikaisen ja keskipitkän eli yli vuoden mittaisen rahoituksen markkinat.

Pörssi – Julkinen kaupankäyntipaikka, jossa käydään kauppaa tavaroilla, valuutoilla tai arvopapereilla.

Pörssiarvo – Pörssissä noteeratun yhtiön markkina-arvo.

Pörssikurssi – Pörssissä noteeratun arvopaperin vahvistettu kaupantekokurssi.

Pörssiyhtiö – Yhtiö, jonka osakkeilla käydään kauppaa pörssissä.

Rahamarkkinat – Lyhytaikaisen eli alle vuoden mittaisen rahoituksen markkinat.

Rahastojen rahasto – Sijoitusrahasto, joka sijoittaa toisiin rahastoihin.

Rahaston delta – Rahaston kokonaisposition riskiasemaa kuvaava nettosijoitusaste osakkeisiin.

Rahaston sijoitusaste (delta) kuvaa rahaston arvonmuutosta suhteessa rahaston kokonaisarvoon olettaen, että kaikissa rahaston positioissa tapahtuu yhtä suuri samanaikainen ja samansuuntainen muutos. Rahaston delta lasketaan jakamalla rahaston deltakorjattu arvo rahaston kokonaisarvolla.

Rahaston deltakorjattu arvo saadaan laskemalla ostettujen ja myytyjen osakkeiden markkina-arvot yhteen ja lisäämällä summaan johdannaispositioiden deltakorjattu markkina-arvo.

Rahasto-osuus –Sijoitusrahasto-osuus. Rahaston pääoma jakautuu keskenään yhtä suuriksi osuuksiksi.

Rahastoyhtiö – Sijoitusrahastoja hallinnoiva yhtiö.

Reaalikorko – Korko, josta inflaation vaikutus on eliminoitu. Yleensä pienempi kuin nimelliskorko.

Riski/tuotto -suhde – Rahaston tuotto-odotus verrattuna sen riskiin. Tuotto-odotuksia voidaan kasvattaa ottamalla lisää riskiä.

Riskin hajauttaminen – Sijoitusten kokonaisriski pienenee, kun sijoitukset hajautetaan useisiin eri kohteisiin.

Sharpen luku mittaa riskittömälle korolle saatua lisätuottoa suhteessa tuoton volatiliteettiin. Mitä suurempi on rahaston Sharpen luku, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä. Positiivinen Sharpen luku kertoo kannattavasta riskinotosta ja negatiivinen luku riskitöntä korkoa huonommasta tuotosta.

Laskukaava:

FIM käyttää Sharpen luvun riskittömänä korkona tarkasteluperiodin (juokseva 12 kk) kolmen kuukauden euriborkoron keskiarvoa.

Sijoitusaste (%) kertoo, kuinka suuri prosenttiosuus rahaston markkina-arvosta on tarkasteluhetkellä sijoitettuna arvopapereihin. Jos rahastolla on alhainen sijoitusaste, suuri osa rahaston pääomasta on sijoitettuna käteiseen rahaan.

Sijoitusrahasto – Arvopapereista koostuva rahasto, jonka omistavat siihen sijoittaneet henkilöt ja yhteisöt osuuksiensa suhteessa.

Sijoitustodistus – Pankin liikkeelle laskema alle vuoden pituinen velkakirja.

Sortinon luku on Sharpen luvun variaatio, jossa laskentakaavassa nimittäjänä on tappioriski (engl. downside deviation). Sortinon luku lasketaan huomioimalla ainoastaan negatiiviset tuotonvaihtelut.

FIM käyttää Sortino-luvun riskittömänä korkona tarkasteluperiodin (juokseva 12 kk) kolmen kuukauden euriborkoron keskiarvoa.

Suurin kk-tuotto – Rahaston suurin prosentuaalinen tuotto yhden kalenterikuukauden aikana tarkastelujaksolla.

Suurin kumulatiivinen tappio (engl. Maximum Drawdown) – Rahaston arvon suurin negatiivinen muutos koko historiansa aikana. Mitataan kumulatiivinen arvonmuutos rahaston lokaalin maksimiarvon ja minimiarvon välillä. Suurin kumulatiivinen tappio ilmoitetaan prosentteina lähtöarvostaan.

Säilytyspalkkio – Säilytysyhteisön arvopapereiden säilytyksestä perimä palkkio.

Säästämisaste – Säästöön jäävä osuus käytettävissä olevista tuloista.

Tappioriski (engl. downside deviation) kuvaa rahaston tuoton heilahtelun suuruutta tuoton ollessa valitun tuottotason alapuolella. Mitä korkeampi luku, sitä suurempi on keskiarvon alittavien tuottojen hajonta.

Termiini – Sopimus, johon liittyy velvollisuus ostaa tai myydä termiinin kohde-etuus, esimerkiksi osake, tulevaisuudessa tiettynä aikana sovittuun hintaan.

Tracking error kertoo kuinka tarkasti sijoituksen tuotto on seurannut vertailuindeksin tuottoa. Jos rahaston tracking error on suuri, rahaston tuotto on vaihdellut paljon suhteessa vertailuindeksin tuottoon. Vastaavasti rahaston alhainen tracking error paljastaa historiallisten tuottojen olleen lähellä vertailuindeksin tuottoja. Yleisesti voidaan sanoa, että aktiivisesti hoidettujen rahastojen tracking error on suurempi kuin passiivisesti hoidettujen rahastojen. Indeksirahastojen tavoitteena on pieni tracking error.

Laskennallisesti tracking error on rahaston ja vertailuindeksin logaritmisen päivätuoton erotuksen keskihajonta.

Tuottorahasto – Sijoitusrahasto, joka jakaa vuosittain osan voitostaan osuudenomistajille.

VaR-luku – 95 %:n todennäköisyydellä rahaston yhden päivän tappio ei ylitä X % rahaston pääomasta.

Vega kuvaa paljonko yhden prosentin muutos rahaston johdannaispositioiden volatiliteetissa vaikuttaa rahaston arvoon.

Vertailuindeksi – Indeksi, johon sijoitusrahaston tuottoa verrataan.

Vertailuindeksi tavoitteena on kuvata mahdollisimman hyvin rahaston sijoitusavaruutta. Vertailuindeksin arvonkehitys kertoo rahaston sijoitusalueen keskimääräisestä kurssikehityksestä. Vertailuindeksi voi koostua yhdestä tai useammasta alaindeksistä.

Vinous (engl. Skewness) kuvaa rahaston tuottojakauman symmetrisyyttä verrattuna normaalijakaumaan, jonka vinous on nolla. Positiivinen luku kertoo jakauman olevan positiivisesti vino, jolloin rahaston tuotot ovat sisältäneet normaalijakauman odotuksiin verrattuna enemmän positiivisia arvoja.

Vipurahasto – Sijoitusrahasto, joka käyttää sijoitustoiminnassaan johdannaisia saavuttaakseen keskimääräistä parempaa tuottoa.

Volatiliteetti – Riskimittari, joka kuvaa arvopaperien tuottojen vaihtelua. Luku lasketaan päivätuottojen keskihajonnasta ja ilmoitetaan prosentteina vuodessa.

Volatiliteetti – Rahaston tuottojen keskihajonta. Mitä suurempia rahaston päivämuutokset ovat suhteessa keskimääräiseen päivämuutokseen, sitä suurempi on rahaston volatiliteetti. Mitä suurempi on rahaston volatiliteetti, sitä suurempi on sijoituksen tulevaan tuottoon liittyvä epävarmuus.

Päivittäisestä volatiliteetista saadaan vuotuinen volatiliteetti seuraavan kaavan avulla:

FIM laskee kuukausikatsausten volatiliteetin viimeisten 12 kuukauden ajalta rahaston logaritmisten päivätuottojen keskihajonnasta.

Yhdistelmärahasto – Sijoitusrahasto, joka sijoittaa sekä osakkeisiin että korkoinstrumentteihin.