Raha-alen
kääntöpuoli
Asuntovelallisille saattaa tulla ilouutisia täällä viikolla, jos
ekonomistien arviot Euroopan keskuspankin koronlaskusta osuvat nappiin.
Euroalueella kasvu näyttää hyytyneen. Kuluttajahintojen nousu on
maltillista. Tässä valossa Euroopan keskuspankki EKP:lla on syy ja
mahdollisuudet alentaa ohjauskorkoaan 0,25 tai peräti puoli
prosenttiyksikköä. Tätä myös markkinoilla odotetaan.Suomalaiset asuntovelalliset ovat pitkään saaneet namustella halvasta rahasta edellyttäen, että ovat hoksanneet sitoa lainansa lyhyeen korkoon, eivät ole uskonut korkokattopuheita ja ovat pystyneet huolehtimaan korkomarginaalistaan.
Toisaalta raha-alella on kääntöpuolensa.
Meillä kuluttajahinnat nousevat nopeammin kuin euroalueella keskimääräin. Halpa raha ruokkii asunnon ostobuumia ja nostaa asuntojen hintoja halvasta lainarahasta saatua hyötyä enemmän. Asuntojen hinnat ainakin pääkaupunkiseudulla ovat tolkuttomia verrattuna tavallisen ihmisen ansiotasoon.
Kalliit omistusasunnot näkyvät myös nousevina vuokrina. Jotta kaupunkikaksio antaa sijoitetulle pääomalle edes jonkinlaisen tuoton maksetun lainan ja 30 prosentin veron jälkeen, peritty vuokra nousee helposti mahdottomaksi tavalliselle palkansaajalle. Kovat vuokrat taas ajavat kaikki kynnelle kykenevät hankkimaan omistusasunnon, mikä ruokkii hintakierrettä.
Suomessa asuminen on poikkeuksellisen kallista. Berliinistä tai Brysselistä asunnon voi ostaa tai vuokrata Suomea halvemmalla, vaikka molemmissa maissa ja kaupungeissa asumistiheys on ihan toista luokkaa kuin meillä.
Suomen maapinta-alasta nelisen prosenttia on rakennettua. Uudenmaan luku on neljäntoista, Pirkanmaan seitsemän, varsinais-Suomen kahdeksan ja Pohjanmaan alle neljän prosentin luokkaa. Raakamaasta ei totta Mooses Suomen kokoisessa maassa pitäisi olla pulaa.
Asumista tuetaan täällä sekä rakentamisen tuilla että asumistuilla. Silti asumisen kalleutta on taivasteltu vuosikymmenet ja taivastellaan yhä.
Suomalaisparlamentaarikot matkustavat pitkin maailmaa tutustumassa mitä ihmeellisempiin asioihin mitä kummallisemmissa paikoissa. Ei tarvitsisi lähteä merta edemmäs kalaan ja Brysselistä voisi kerrankin olla kiistatta hyviä tuomisia kansalaisille.
"Ketjussa on kymmeniä yrityksiä, joiden tavoite on pyrkiä ottamaan kakusta oma voitto-osuutensa", kuvaa VVO:n toimitusjohtaja Jani Nieminen vuokra-asuntojen rakentamista.
Vuokra-asunnoista on pääkaupunkiseudulla huutava pula. Tarjonnan kasvattamiselle - erityisesti kohtuuhintaisille vuokra-asunnoille - on suuri tarve.
"Kohtuuhintaisen vuokran lähtökohta on kohtuuhintainen rakentaminen. Esimerkiksi Saksassa ja Hollannissa rakentamisen kokonaiskustannukset ovat 1 400-1 700 euroa/asm², Suomessa vuokratalon rakentaminen maksaa jopa kolme kertaa enemmän. Lisäksi kiinteistöjen ylläpidon kustannukset ovat täällä selkeästi korkeammalla tasolla. Kohtuuhintaiseen vuokraan ei siten ole perusedellytyksiä", toteaa Nieminen.
Rakentamisen kalleuden taustalla on monia syitä. Rakentamisen koko prosessi on ketjuuntunut oleellisesti aikaisempaa enemmän.
"Tontin pohjatutkimuksen tekevästä yrityksestä lähtien aina asuntojen ja pihojen valmistumiseen saakka koko ketjussa on kymmeniä yrityksiä, joiden tavoite on pyrkiä ottamaan kakusta oma voitto-osuutensa. Samaan aikaan ovat rakentamismääräykset ja kaavoittajien vaatimukset kasvaneet", Nieminen toteaa.