Tohtori Marx kuvaili yksien harjoittamaa toisten jotensakin kuppaamista siihen tapaan,että ”pääoma on kuollutta työtä, joka vampyyrien lailla elää vain imemällä elävää työtä, ja se elää sitä paremmin, mitä enemmän se sitä imee.”

lauantai 1. syyskuuta 2012


 
'Uusi maailmanjärjestys'
– kokonaiskuvaa valtaeliitistä 
Keskeinen teema viime vuosien vallankumouksissa eri puolilla maailmaa on ollut vaatimus demokratiasta. Kuitenkin demokratiaa vaativien liikkeiden johdossa on ollut vakaumuksellisia globalisteja, jotka ovat kanavoineet kansalaisliikkeiden toiminnan vapaakaupan edistämiseksi ja globalistien voitoksi.

Teksti: Riikka Söyring
12.9.2011, Verkkomedia.org
Sisältö kappaleittain, 
                              osa 1/2
  1. Johdanto
  2. Mitä uusi maailmanjärjestys tarkoittaa?
  3. Globalismi – kansallisvaltioiden uhka
  4. Kuka tai mikä muodostaa maailmanhallituksen?
  5. Ketä Internationa Crisis Groupin (ICG) hallitukseen kuuluu?
  6. Brookings Institute
  7. CFR; Council of Foreign Relations

    Jatkuu osassa 2/2 >>>
  8. Chatman House
  9. Korporaatiot mielipideohjauksen takana
  10. Toimittajan kommentti
  11. Liitetiedote: Torilla tavataan 15.10.2011!
  12. Liiteartikkeli 1: Velvollisuus suojella
  13. Suvereniteetti määritellään uudelleen
  14. Liiteartikkeli 2: uroalue ja talous
  15. Lähteet
'Uusi maailmanjärjestys' – kokonaiskuvaa valtaeliitistä 
Yhdysvalloilla on jo kauan ollut julkilausuttuna tavoitteena globaali hegemonia, yksinvaltius. Mutta yksin se ei siihen pysty: kylmän sodan aikana sen estivät Neuvostoliiton sotajoukot, jotka olivat aina vahvuudeltaan Yhdysvaltain joukkoja suuremmat, sekä Varsovan liitto, johon kuuluivat Neuvostoliiton Itä-Euroopassa sijaitsevat satelliittivaltiot.

Yhdysvaltojen ja korporaatioiden erään himon kohteena on Euraasia, luonnonvaroiltaan rikas sivistyksen kehto ja "maailman keskipiste".

EU:lle, sen jäsenmaille kuten Suomelle sekä NATO:n liittolaisvaltioille on Washingtonin suunnitelmissa varattu kunnia avustaa Yhdysvaltoja sen tavoitteiden saavuttamisessa sekä Washingtonille "kaikkein pelottavimman skenaarion" toteutumisen estämisessä.

Washington pelkää Kiinan ja Venäjän liittoutumista. Tämä pelko on vahvistunut Shanghai Cooperation Organisationin perustamisen myötä: SCO on vuonna 2001 perustettu yhteistyöjärjestö, johon kuuluivat Kiinan ohella Venäjä, Kazakstan, Kirgisia, Tadzhikistan ja Uzbekistan.

Termit uusi maailmanjärjestys ja maailmanhallitus lanseerasi aikanaan George Bush vanhempi, ja sitä ovat sittemmin toistaneet puheissaan useatkin poliittiset sekä taloudelliset johtajat.

Suomessa termiä on kuultu mm. sekä Aleksander Stubbin (kok) suusta sekä eduskunnan täysistunnoissa ja puheissa Jyrki Kataiselta (kok).


"Lännen" valtapyramidi, jota pieni hallitseva talouseliitti (illuminati tai "kaiken näkevä silmä") hallitsee.
Mitä uusi maailmanjärjestys tarkoittaa?
Maailmanhallitus on suhteellisen uusi termi, vaikka se viittaakin vanhaan asiaan: yhteistyöhön suvereenien valtioiden välillä yhteisissä haasteissa. Yhdysvaltain presidenteistä George Bush ja Barack Obama puolestaan puhuvat jälkidemokraattisesta yhteiskunnasta viitatessaan uuteen maailmanjärjestykseen.

Humanisti, filosofian professori Paul Kurtz on eritellyt kirjoituksissaan jälkidemokraattiseen yhteiskuntaan johtavia tekijöitä.

Tällaisia tekijöitä ovat korporatokratia/plutokratia, kasvavat tuloerot sekä periytyvä rikkaiden aristokratia, jossa suuret omistajasuvut periyttävät rahansa jälkeläisilleen taaten näille vaikutusvaltaa. Kurtz näkee korruption suurena ongelma, joka tukee epätervettä kehitystä: rahalla lobataan poliitikkoja säätämään lakeja rikkaita suosiviksi; tuloerot kasvavat entisestään ja köyhimpien vaikutusvalta pienenee. Rahan uusjako kiihtyy ja on omiaan aiheuttamaan yhteiskunnallista levottomuutta.

Median osaa tässä kehityksessä Kurtz pitää suurena. Kurtz puhuukin rikkaiden hallinnassa olevasta mediakratiasta, joka pitää ihmiset pimennossa.

Eräänä jälkidemokraattisen kehityksen tukijalkana Kurtz näkee teokratian: Yhdysvalloissa on voimakkaasti kavennettu yksilön perusoikeuksia ja puututtu myös uskonnonvapauteen.
Globalismi kansallisvaltioiden uhka
Alunperin termi uusi maailmanjärjestys on tarkoittanut yhteistyötä rauhan ja turvallisuuden kysymyksissä, mutta sen merkitys on muuttunut ja laajentunut vuosien myötä. Nyt termiin on sisällytetty tullien poisto, maatalous, immateriaalioikeudet, vastaukset talous- ja finanssihaasteisiin, ympäristöasiat ja biodiversiteetti, terrorismin vastainen toiminta, ydinaseriisunta, maahanmuutto, huume- ja ihmiskauppa sekä pandemiat.

Käytännössä yhteistyö yllämainituilla osa-alueilla kehittyy muodollisten instituutioiden (YK, WTO, EU) kautta sekä vähemmän muodollisten kokousten kuten G8–G20 kokousten kautta tai erilaisten hallitusten välisten tapaamisten kautta.

Amerikkalaisen NIC-ryhmän (US National Intelligence Council) ja Euroopan Unionin turvallisuusinstituutin (EU Institute for Security Studies) määrittelee maailmanhallinnon laajemmin "kaikkina instituutioina, hallituksina, prosesseina, kumppanuuksina ja verkostoina jotka tekevät työtä ja ratkovat ongelmia kansainvälisellä tasolla."

Eräs väistämätön seuraus tämän tien kulkemisesta on kansallisvaltioiden hävittäminen.

Astuessaan virkaansa marraskuussa 2009 Euroopan unionin vaaleilla valitsematon presidentti Herman van Rompuy kutsui vuotta 2009 "ensimmäiseksi maailmanhallituksen vuodeksi" – tuona vuonna oli finanssikriisin takia kokoon kutsuttu G20-kokous. Van Rompuy mainitsi myös, että "Kööpenhaminan ilmastokokous on eräs askel kohti maapallon planeetan laajuista hallintoa".

Van Rompuyn arvion mukaan kyse on "toivon missiosta, jota tuetaan toiminnalla."

Puhuessaan YK:lle helmikuussa Euroopan unionin toinen vaaleilla valitsematon edustaja ja puhehenkilö Catherine Ashton puolusti maailmanhallituksen luomista, jonka keskustana toimisi YK. Ashtonin mukaan paikalliset ja entiset valtiolliset hallitukset ovat "maailmanhallituksen rakennuspalikoita, joiden ensimmäinen tehtävä on edistää turvallisuutta, kehitystä ja ihmisoikeuksia omalla alueellaan. Toinen tehtävä on tukea YK:ta ja auttaa YK:ta edistämään näitä pyrkimyksiä koko maailmassa".

Maailmanhallituksen kannattaja on myös Ranskan presidentti Nicholas Sarkozy.

Guy Verhofstadt, belgialainen ALDE-ryhmän europarlamentaarikko vaatii, että paikallisorganisaatioiden tulee olla paremmin edustettuina: "Jos me aiomme sopeutua globaalihallintoon, näiden paikallisten hallintorakenteiden täytyy olla paremmin edustettuina YK:n turvallisuusneuvostossa, IMF:ssä ja maailman vapaakauppajärjestö WTO:ssa. Vain näin voimme rakentaa globaalin systeemin, joka on valmis tarttumaan toimeen poliittisissa, taloudellisissa, kaupallisissa, finanssipoliittisissa ja ympäristöhaasteissa."

Jeremy Rifkin on kirjailija ja Foundation on Economic Trends -säätiön puheenjohtaja. Rifkinin arvion mukaan "olemme menossa G20-ryhmästä G8- ja G2-ryhmiin; se on viimeinen toivo kansallisvaltioille itsenäisinä yksikköinä. Kansallisvaltiot eivät katoaisi, mutta ne verkostoituisivat paremmin". Rifkinin mukaan Euroopan unionilla olisi mahdollisuus kehittää itsenäisten valtioiden yhteistyömallia – jos halua olisi.
Kuka tai mikä muodostaa maailman-hallituksen?
Tutkiva journalisti, geopolitiikan tutkija ja Liberty News -radion toimittaja Tony Cartalucci on listannut erilaisten ryhmittymien, korporaatioiden ja hallitusten välisiä yhteistyöverkostoja.

Listaus ei ole täydellinen, mutta toimii hyvin suuntaa antavana, kun yrittää ymmärtää kuinka paljon vaikutusta – kuinka kaiken läpäisevää kyseisten liittoutumien toiminta on tavallisen amerikkalaisen ja eurooppalaisen elämässä.


International Crisis Group: kriisien ratkaisija – ja luoja.

International Crisis Group (ICG) kuvaa olevansa "omistautunut estämään ja ratkaisemaan kuolettavia konflikteja". Kurkistus kulissien taa osoittaa kuitenkin, että ICG:lla on osansa myös konfliktien luomisessa.

ICG:n osallistuminen kriisien "ratkaisuun" palvelee yleensä korporaatioiden etuja.

Cartalucci kertoo: "ICG-jäsen Kenneth Alderman tuki Thaimaan pääministeri Thaksin Shinwatraa, kunnes hänet syöstiin vallasta. Hetkellä, jolla hänet syöstiin vallasta, Shinwatra oli pitämässä puhetta CFR:ssa, Council on Foreign Relationsissa. Shinwatra puolestaan toimi aiemmin Carlyle Groupin neuvonantajana. Vallastasyöksemisen jälkeen Shinwatran sekaantumista Thaimaan asioihin "punapaita-värivallankumouksen" muodossa ovat tukeneet Carlyle Groupin lainopilliset neuvonantajat James Baker, Robert Blackwill sekä Chatham Houseen kuuluvan Amsterdam & Peroff -firman Robert Amsterdam".

"Egyptin vallankumousta puolestaan johti ICG:n jäsen Mohamed ElBaradei, jonka April 6th -nuorisoliikettä tukee ja rahoittaa ja johon jäseniä värvää Yhdysvaltain ulkoministeriö ja jota liikettä koordinoi Googlen Wael Khonim. Meille on kerrottu Egyptin kansannousun olleen spontaani ja saaneen innoituksensa Tunisian kansannoususta, mutta todellisuudessa ICG:n ElBaradei ja Ghonim olivat Egyptissä jo vuonna 2010 järjestämässä 'kansallista muutosrintamaansa' (National Front of Change). Kun ElBaradei sai tipautettua Hosni Mubarakin vallasta, mukaan astui miljonäärisijoittaja George Soros rahoittajana. Soros rahoittaa ulkovalloille kuuliaisen hallituksen muodostamista Egyptiin nyt kun ElBaradein valmistelema kriisi puhkesi."
Keitä ICG:n hallitukseen kuuluu?
Monen muun tutun nimen joukossa ovat George Soros, Kenneth Adelman, Samuel Berger, entinen NATO-komentaja Wesley Clark, Mohamed ElBaradei sekä Carla Hills.

Suomalaisista mukana on Martti "Pommittakaa tottelevaisiksi" Ahtisaari sekä entinen ulkoministeri Per Stenbäck.

ICG:n neuvonantajina toimivat mm. Richard Armitage, presidenttien neuvonantaja ja kirjan The Grand Chessboard kirjoittaja Zbigniew Brzezinski, Stanley Fischer, Shimon Peres, Surin Pitsuwan ja Fidel V. Ramos.

ICG:n toimintaa tukeviin korporaatioihin ja säätiöihin kuuluu Carnegie Corporation of New York, Hunt Alternatives Fund, George Sorosin Open Society Institute sekä Soros Fund Mangement LCC, Rockefeller Brothers Fund, pankit Morgan Stanley ja Deutsche Bank Group, öljyjätti Shell, Chevron sekä McKinsey & Company, joka on Suomen hallitusten tilauksesta laatinut Suomelle hallitusohjelmia Matti Vanhasen (kesk) ja Mari Kiviniemen (kesk) pääministerikausien aikana.


Puheenvuorossa Brookings Instituutin johtaja Strobe Talbott.

Brookings Institute
on merkittävä toimija näissä yhteenliittymissä. Brookings-instituutin kirjastosta voi löytää tiedot jokaisesta konfliktista, johon länsi on ollut osallisena. Jo vuosia etukäteen: parhaillaan käynnissä olevat Iranin vastaiset toimet, mukaan lukien Yhdysvaltain tukemat "värivallankumoukset" naapurimaissa sekä Iranin sisällä toimivat Yhdysvalloissa koulutetut terroristit kuvaillaan yksityiskohtaisesti Brookings-instituutin raportissa "Which Path to Persia", sanoo Cartalucci.

Cartalucci huomauttaa YK:n turvallisuusneuvoston Libyaa koskevan päätöslauselman 1973 muistuttavan aavemaisesti Kenneth Pollackin 9. maaliskuuta 2011 ilmestynyttä Brookings-raporttia nimeltään "The Real Military Options in Libya".

Brookings-instituutin toiminta on korporaatioiden rahoittamaa.
Brookings-instituutin jäseniä ovat
  • McKinsey & Co:n Dominic Barton
  • Eton Park Capital Managementin Alan R. Batkin
  • Blum Capital Partnersin Richard C. Blum
  • Goldman Sachsin edustajat Abby Joseph Cohen, Suzanne Nora Johnson, Richard A. Kimball Jr. sekä Tracy R. Wolstencroft.
Muita ovat
  • Paul Desmarais Jr. (Power Corporation of Canada)
  • Kenneth M. Duberstein (The Duberstein Group, Inc.)
  • Benjamin R. Jacobs (The JBG Companies)
  • Nemir Kirdar (Investcorp)
  • Klaus Kleinfeld (Alcoa, Inc.)
  • Philip H. Knight (Nike, Inc.)
  • Carlyle Groupin perustajajäsen David M. Rubenstein
  • Sheryl K. Sandberg (Facebook)
  • Larry D. Thompson (PepsiCo, Inc.)
  • Michael L. Tipsord (State Farm Insurance Companies)
  • Andrew H. Tisch (Loews Corporation)
Neuvonantajina Brookings-instituutissa toimivat mm.
  • Kenneth Pollack
  • Daniel L. Byman
  • Martin Indyk
  • Suzanne Maloney
  • Michael E. O'Hanlon
  • Bruce Riedel
  • Shadi Hamid
Brookings-instituutin toimintaa tukevia tahoja ovat
  •     Ford Foundation
  •     Bill & Melinda Gates Foundation
  •     The Rockefeller Foundation
  •     Yhdistyneiden arabiemiirikuntien hallitus
  •     Carnegie Corporation of New York
  •     Rockefeller Brothers Fund

Useimmat näistä yrityksistä tukevat taloudellisesti myös YK:n ja sen alajärjestöjen kuten maailman terveysjärjestö WHO:n sekä kansainvälisen atomienergiakomissio IAEA:n toimintaa.

Suomessakin joillain näistä järjestöistä on toimintaa: Suomen terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) toimintaa, erityisesti rokotetutkimusta, tukee IANPHIn kautta Bill & Melinda Gates Foundation (BMFG).
Muita tuttuja nimiä toiminnassa ovat
  •     Bank of America ja Citi
  •     H&R Block, Kohlberg Kravis Roberts & Co.
  •     Jacob Rothschild
  •     Nathaniel Rothschild
  •     Standard Chartered Bank
  •     Temasek Holdings Limited
  •     Visa Inc.
  •     Exxon Mobil Corporation
  •     Shell Oil Company
Teollisuutta ja sotateollisuutta edustavat
  •     Daimler
  •     General Dynamics Corporation
  •     Lockheed Martin Corporation
  •     Northrop Grumman Corporation
  •     Siemens Corporation
  •     The Boeing Company
  •     General Electric Company
  •     Westinghouse Electric Corporation
  •     Raytheon Co.
  •     Hitachi, Ltd.
  •     Toyota
Telekommunikaatiota, teknologiaa, mediaa ja näkemyksen hallintaa edustavat,
  •     AT&T
  •     Google Corporation
  •     Hewlett-Packard
  •     Microsoft Corporation
  •     Panasonic Corporation
  •     Verizon Communications
  •     Xerox Corporation
  •     Skype
  •     News Corporation (Fox News)
Lääketeollisuuskin on edustettuna, samoin virvoitusjuomajätit:
  •     GlaxoSmithKline (GSK)
  •     Target
  •     Pepsi Co Inc.
  •     The Coca-Cola Company
Suomessa lääkejätti GSK on tuttu paitsi THL:n rokotetutkimuksen rahoittajana, myös narkolepsiaa aiheuttaneen sikainfluenssarokote Pandemrixin valmistajana.


Ulkopolitiikan ohjausryhmän edessä USA:n ulkoministeri Hillary Clinton.
CFR; Council on Foreign Relations

("Ulkopoliittinen instituutti" - Suomi, päätoim. huom.)

Lähes jokainen karriääripoliitikko neuvonantajineen kuuluu CFR:n jäsenistöön.

Myös maailman rikkaimmat henkilöt, joita Fortune 500 listaa, ovat CFR:n jäseniä. Monet kirjat, artikkelit, raportit ja kolumnit ovat CFR:n jäsenten kirjoittamia.

Tämä keskinäisten kytkösten verkosto mahdollistaa yleisön huiputtamisen suuressa mittakaavassa.

Tony Cartalucci kertoo: "Viime vuonna käytiin julkisuudessa kiihkeää debattia WTC-tornien paikalle rakennettavasta Ground Zero -moskeijasta eli Cordoba-talosta. Kiistelyyn osallistui niin Yhdysvaltain oikeisto kuin vasemmisto. Todellisuudessa Cordoba Housen perusti CFR:n jäsen Feisal Abdul Rauf, jota puolestaan rahoitti CFR:n rahoitusta hoitava osasto, mm. Carnegie Corporation ja useat Rockefellerien säätiöt. Carnegie-korporaatiota puolestaan johtaa 9/11-tutkimuskomission johtaja Thomas Kean".

Mainittu Thomas Kean on yhdessä virallisen 9/11-komission varapuheenjohtajan sekä komission lakiasiain neuvonantajan kanssa kirjoittanut kirjan, jossa he irtisanoutuvat 9/11-komission raportista sen valheellisuuden takia.

Kirjassa komission puheenjohtaja Thomas Kean sekä varapuheenjohtaja Lee Hamilton toteavat, että 9/11-komissio "luotiin epäonnistumaan". Vanhempi neuvonantaja John Farmer Jr sanoo "Yhdysvaltain hallituksen tehneen päätöksen olla kertomatta totuutta" ja että "NORAD:in nauhat kertoivat jyrkästi erilaisen tarinan kuin meille ja yleisölle kerrottiin", sanoo Yhdysvaltain entinen varavaltiovarainministeri Paul Craig Roberts.
CFR:n toimintaa tukevat seuraavat yritykset
  •     Bank of America Merrill Lynch
  •     Goldman Sachs Group, Inc.
  •     JPMorgan Chase & Co
  •     American Express
  •     Barclays Capital
  •     Citi
  •     Morgan Stanley
  •     Blackstone Group L.P.
  •     Deutsche Bank AG, New York
  •     Life International, Inc.
  •     Prudential Financial
  •     luottoluokittaja Standard & Poor's
  •     Rothschild North America, Inc.
  •     Visa Inc.
  •     Soros Fund Management
  •     Standard Chartered Bank
  •     Bank of New York Mellon Corporation
  •     Veritas Capital LLC
  •     Kohlberg Kravis Roberts & Co.
  •     luottoluokittaja Moody's Investors Service
Öljyala on hyvin edustettuna
  •     Chevron Corporation
  •     Exxon Mobil Corporation (Esso)
  •     BP p.l.c.
  •     Shell Oil Company
  •     Hess Corporation
  •     ConocoPhillips Company
  •     TOTAL S.A.
  •     Marathon Oil Company
  •     Aramco Services Company
Teollisuuden ja sotateollisuuden etuja CFR:n toiminnassa valvovat
  •     Lockheed Martin Corporation
  •     Airbus Americas Inc.
  •     Boeing Company
  •     DynCorp International
  •     General Electric Company
  •     Northrop Grumman
  •     Raytheon Company
  •     Hitachi Ltd
  •     Caterpillar
  •     BASF Corporation
  •     Alcoa Inc.
Lakiyrityksiä, julkisuuskuvaa ja lobbaamista CFR:n puolesta ja sisällä hoitavat
  •     McKinsey & Company, Inc.
  •     Omnicom Group Inc.
  •     BGR Group
  •     talousuutistoimisto Bloomberg
  •     Economist Intelligence Unit
  •     News Corporation (Fox News)
  •     Thomson Reuters
  •     Time Warner Inc.
  •     McGraw-Hill Companies
Kuluttajakrääsää markkinoivat yritykset CFR:n sisällä ovat
  •     Walmart
  •     Nike Inc.
  •     Coca-Cola Company
  •     PepsiCo Inc.
  •     Hewlett Packard
  •     Toyota Motor North America Inc.
  •     Volkswagen Group of America Inc.
  •     De Beers
Telekommunikaatiota ja teknologiaa edustavat
  •     AT& T
  •     Google Inc.
  •     IBM Corporation
  •     Microsoft Corporation
  •     Sony Corporation of America
  •     Xerox Corporation
  •     Verizon Communications
Lääkejättien eduista huolehtivat
  •     GlaxoSmithKline (GSK)
  •     Merck & Co Inc.
  •     Pfizer Inc.

    'Uusi maailmanjärjestys'– kokonaiskuvaa valtaeliitistä (2/2)

    Osa 2/2
    <<< Paluu Osa 1/2

    Tässä osassa
    1. Chatman House
    2. Korporaatiot mielipideohjauksen takana
    3. Toimittajan kommentti
    4. Liitetiedote: "Torilla tavataan 15.10.2011!"
    5. Liiteartikkeli 1: "Velvollisuus suojella"
    6. Suvereniteetti määritellään uudelleen
    7. Liiteartikkeli 2: "Euroalue ja talous"
    8. Lähteet
    Chatham House – korporaatiovallan koordinoija

    Brittiläinen Chatham House on CFR:n ja Brookings-instituutin lailla keskittynyt koordinoituun suunnittelemiseen, näkemyksenhallintaoperaatioihin ja Chatham Housen jäsenistön muodostavien korporaatiojäsentensä agendojen eteenpäin viemiseen.

    Chatham Housen neuvonantajat ovat korporaatiojohtajia. Chathamin käyttämät asiantuntijat poimitaan akatemian maailmasta, ja näiden asiantuntijoiden artikkeleita julkaistaan Chatham Housen jäsenten omistamassa mediassa, mukaan lukien lääketieteelliset artikkelit.

    Lääkejäteistä sekä GlaxoSmithKline että Merck ovat molemmat Chatham Housen jäseniä.



    Tony Cartalucci kertoo: "Brittilehti The Telegraph julkaisi analyysin thai-protesteista. Analyysin olivat kirjoittaneet Gareth Price sekä Rosheen Kabraji. Analyysi puoltaa lännen tukemia väkivaltaisia maolaisen ideologian läpitunkemia protesteja Thaimaassa."

    (Maasta karkoitettu punapaitojen pääministeri Thaksin Sinawatra koetti tehdä hallituskaudellaan perustuslakimuutoksia ja haastoi Thaimaan perinteisesti voimakkaan kuningasvallan. Keltapaidat asettuivat tukemaan kuningashuonetta ja pääministeri suistettiin vallasta maanpakoon. päätoim. huom.)

    The Telegraph mainitsee kirjoittajien – Price ja Kabraji – kuuluvan Chatham Housen neuvonantajiin, mutta ei kerro kuuluvansa itse yrityksenä Chatham Houseen eikä myöskään, että thai-protestien johtajan lobbaaja Robert Amsterdam on Chatham Housen jäsen.
    Chathan Housen jäsenistöön kuuluvat

    •     Lakifirma Amsterdam & Peroff
    •     Tv-kanava BBC,
    •     talousuutistoimisto Bloomberg
    •     Coca-Cola Great Britain
    •     talouslehti Economist
    •     GlaxoSmithKline ja Merck & Co Inc.
    •     Goldman Sachs International
    •     Standard Bank London Limited
    •     Standard Chartered Bank
    •     Morgan Stanley
    •     Royal Bank of Scotland
    •     HSBC Holdings plc
    •     Lockheed Martin UK
    •     Mitsubishi Corporation
    •     Saudi Petroleum Overseas Ltd
    •     Kauppajätti Tesco
    •     uutistoimisto Thomson Reuters
    •     United States of America Embassy
    •     Vodafone Group
    Muita jäseniä ovat

    •     Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International
    •     BASF
    •     Boeing UK
    •     CBS News
    •     Daily Mail
    •     General Trust plc
    •     De Beers
    •     G3 Good Governance Group
    •     Google
    •     sanomalehti The Guardian
    •     Hess Ltd
    •     vakuutusyhtiö Lloyd's of London
    •     McGraw-Hill Companies
    •     Prudential plc
    •     World Bank Group
    •     Telegraph Media Group
    •     Times Newspapers Ltd.
    Chatham Housen yritysyhteistyökumppaneita ovat

    •     British Petroleum
    •     Chevron Ltd
    •     Deutsche Bank
    •     Exxon Mobil Corporation
    •     Royal Dutch Shell
    •     Statoil
    •     Toshiba Corporation
    •     Total Holdings UK Ltd
    •     Unilever plc.
    Korporaatiot mielipideohjauksen takana

    Cartalucci päättelee: "Nämä yritykset ja järjestöt pitävät palkkalistoillaan ja jäsenistössään maailman suurimmat korporaatiot, ja niiden ajamat asiat edistävät korporaatioiden etuja. Tällä ryhmittymällä on valtaa teollisuudessa, finanssiasioissa sekä mediassa, jonka kautta voidaan ohjailla yleisön näkemyksiä haluttuun suuntaan".

    Tai kuten kansanedustaja Mia-Petra Kumpula-Natri (sd) toteaa Euroopan tulevaisuutta käsittelevän kokouksen puheenvuorossaan "...kriisi tahtoo viedä sitä tuonne pankkiireille ja muille, jotka osallistuu huippareihin sun muihin..."

    Tarkoittaako Kumpula-Natri rahaa, demokratiaa, valtaa vai kaikkia, hän ei täsmennä.

    Chatham House, ICG ja muut ryhmittymät varmistavat valtaansa myös tukemalla taloudellisesti haluamiensa poliitikkojen kampanjointia, niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa.

    Barack Obaman suurimpia rahoittajia presidentinvaalikampanjan aikana oli invenstointipankki Goldman Sachs.

    (Nykyinen Eurooppa-ministeri Alexander Stubb ei oman ilmoituksensa mukaan käyttänyt kevään eduskuntavaaleissa kampanjointiinsa senttiäkään omia varojaan. Silti hänen kampanjakassansa yhdistettynä valtamedian takaamaan näkyvyystukeen oli yksi suurimmista, ellei jopa suurin. Päätoim. huom.)

    Jos äänestämisellä olisi merkitystä, se kiellettäisiin lailla.

    Globalismin organisaatiot
    Pitkään salassa pysynyt länsivaltojen epädemokraattinen varjohallitus- ja valtajärjestelmä on paljastettu tehokkaasti 2000-luvulla, ja varsinkin 9/11-iskujen epävirallisen kansalaistutkimuksen seurauksena.
    Toimittajan kommentti:

    Olen koonnut tämän artikkelin minulle esitettyjen lukuisin pyyntöjen takia. Sen tekemiseen ja yksityiskohtien tarkastamiseen on kulunut lähes vuosi.

    Toivon, että se täyttää tehtävänsä: sen mitä minulta pyydettiin; jotain, mikä antaisi kokonaiskuvaa asian nykyisestä tolasta ja siitä miksi näin on.

    Ainakin käynee selväksi, että omavaraisuus mahdollisimman monella tasolla varmistaa edes hieman vähemmän yritysten oikuista ja agendoista riippuvaisen elämän.

    Työ ei olisi ollut edes näin nopeaa, jos en olisi saanut antaumuksellista ja asiantuntevaa apua taustalla tiedonhaun, ‑jakamisen ja kommentoinnin muodossa. Kiitos heille: he itse tietävät, keitä ovat.
    Liitetiedote: Torilla tavataan 15.10.2011!

    Olemme kyllästyneet siihen, että emme saa ääntämme kuuluviin. Olemme kyllästyneet siihen, että meidän ei anneta vaikuttaa omiin asioihimme. Lisäksi meistä tuntuu, että emme ole ainoita.

    Viime keväänä Espanjassa ihmiset loivat Internetissä verkoston, joka ryhtyi vaatimaan parempaa demokratiaa suuryhtiöiden ja poliittisen eliitin saneluvallan sijaan. Verkosto pitää kokouksia toreilla ja on kaikista poliittisista puolueista riippumaton.

    Me haluamme luoda samankaltaisen verkoston tänne Suomeen, jotta lopultakin tavalliset ihmiset pääsisivät sanomaan sanottavansa, ja jotta poliitikkojen olisi pakko kuunnella meitä.

    Tähän tarkoitukseen sopii loistavasti päivä 15.10.2011, jonka Espanjan demokratialiike on julistanut kansainväliseksi toimintapäiväksi demokratian puolesta. Me vaadimme avointa keskustelua leikkauksista ja eurokriisistä. Me vaadimme, että korruptoituneen eliitin sijaan puheenvuoro annetaan nyt tavallisille ihmisille – sellaisille kuin sinä tai minä.

    Järjestämme 15.10. kello 12 alkaen Helsinkiin Kampin Narinkkatorille torikokouksen, jonne jokainen saa osallistua. Paikka on jo varattu, mutta ohjelmaa ei ole vielä lyöty lukkoon. Jos sinulla on hyviä ideoita, tai kykyä auttaa tilaisuuden järjestämisessä, kerro meille!

    Nyt on mahdollisuus puhua suumme puhtaaksi. Yhdessä.
    Liiteartikkeli 1: "Velvollisuus suojella"

    Esimerkkinä kytkösten vaikuttavuudesta maailman poliittiseen ja taloustilanteeseen voidaan käyttää presidentti Obaman Libyan-politiikkaa. Hanan Ashrawi on palestiinalainen kristitty lainsäätäjä, aktivisti ja tutkija, joka työskentelee Palestiinan lainsäädäntöneuvostossa.

    Hanan Ashrawin mukaan rahamaailman kuviot kytkeytyvät tiukasti geopolitiikkaan.

    Alla olevassa artikkelissa Ashrawi käsittelee hyökkäystä Libyaan. Mikä muovasi Obaman Libyan-politiikkaa? Yhdysvaltain presidentti Obaman päätöstä hyökkäyksestä Libyaan on perusteltu "velvollisuudella suojella".

    Eräs doktriinia muovaamassa olleista, Ramesh Thakur esitti hiljattain "maailman uudelleen tasapainottamista, uusjakoa sekä jakamista Uuden maailmanjärjestyksen luomiseksi". Samassa paketissa Thakur otti ilmastosopimuksen esiin keinona edistää kansainvälistä uusjakoa.

    USA:n presidentti vastaanotti rauhan Nobel-palkinnon. Tapahtuma joka herättää edelleen laajaa kummastusta: Obaman presidenttikaudella Yhdysvallat käy jo 7 eri sotaa.
    "Velvollisuus suojella"

    Termi "velvollisuus suojella" on perua filantroopiksi ja sijoittajaneroksi kutsutun George Sorosin rahoittaman Global Centre for Responsibility to Protect ‑järjestön iskulause-oppikirjasta. GCRP puolestaan poimi iskulauseen International Commission on Intervention and State Sovereignty ‑organisaatiolta.

    Järjestön jäseniä ovat entinen YK:n pääsihteeri Kofi Annan, joka muistetaan parhaiten siitä, että hän lakaisi YK:ta koskevat, julkisuuteen tulleet lahjusskandaalit arkistokaapin taakse, sekä etelä-afrikkalainen piispa Desmond Tutu.

    Annanin mukaan "valtioiden suvereenisuus määritellään uudelleen – ei vähiten globalisaation ja kansainvälisen yhteistyön toimesta."

    Järjestöjä, jotka toimivat samaan suuntaan, on useita. Näitä ovat mm. Yhdysvaltain entisen prseidentin Bill Clintonin Global Initiative, joka sekin pyrkii YK.n avulla maailmanhallituksen luomiseen.

    Kansainvälinen International Governance Innovation Centre IGIC on suhteissä talousinstituutti INET:in kanssa. Soros rahoittaa myös sen toimintaa. Hiljattain INET kokoontui Bretton Woodsissa Washington-hotellissa. Koolla oli maailman huipuiksi uskottuja ekonomisteja ja talousajattelijoita. Business Insider ‑lehden mukaan "päämäärä on muovata maailmantalous sellaiseksi kuin he haluavat."

    International Crisis Group on kansainvälinen "kriisinhallintaorganisaatio", jonka johdossa istuu George Soros. Ryhmään kuuluu myös Egyptin opposition johtaja Mohamed ElBaradei.

    Sorosin eri organisaatiot kuten Soros Open Society ‑instituutti ovat rahoittaneet nykyisessä kaaoksessa osallisena olevia oppositioryhmiä sekä Lähi-idän että Pohjois-Afrikan protesteissa. Sorosin rahoittama on myös talousasioihin keskittynyt Centre for International Governance Innovation.

    Velvollisuus suojella ‑doktriinia on voimakkaasti tarjottu erilaisilla "ihmisystävä-forumeilla" kuten vuonna 2008 Global Philanthropy Forumilla ja kansainvälisessä symposiumissa Preventing Genocide and Mass Atrocities. Doktriini esiteltiin myös YK:lle sen yleiskokouksessa vuonna 2009.
    Suvereniteetti määritellään uudelleen

    Responsibility to Protect eli Velvollisuus suojella ‑doktriinia on kuvailtu sen perustajien ja luojien taholta välineeksi, jolla edistetään maailmanhallituksen muodostamista samalla kun sallitaan kansainvälisen yhteisön tunkeutua itsenäisen valtion rajojen sisäpuolelle tiettyjen ehtojen täyttyessä.

    Minkä tahansa valtion suvereniteetti voidaan jyrätä nurin, myös asevoimin. Doktriinin taakse on saatu myös YK. Ajatuksena on, että valtioita ei suojaa suvereniteetti vaan niillä on tietty vastuu. Jos ne eivät sitä täytä, maahan voi hyökätä.

    Yhdysvaltain ja kansainvälisen yhteisön ilmahyökkäystä Libyaan pidetään Velvollisuus suojella ‑doktriinin testinä: hyväksyykö suuri yleisö sen? Mihin tahansa voidaan hyökätä, jos kansainvälinen yhteisö päättää, että sen täytyy toimia estääkseen kansanmurha, sotarikokset, rikokset ihmisyyttä vastaan tai etniset puhdistukset.

    Selittäessään puheessa kansakunnalle, miksi Yhdysvallat hyökkäsi Libyaan, Obama viittasi velvollisuuteen suojella useaan eri otteeseen. Varsinkin, kun hyökkäys tehtiin lainvastaisesti ilman kongressin suostumusta.

    Ongelma on siinä, että YK:n lailla myös ICC (International Criminal Court) käyttävät termistöä hyvin väljästi ja omiin tarkoituksiinsa sopien.
    Liiteartikkeli 2: Euroalue ja talous

    Rahoitusalan professori, velkakriiseihin erikoistunut Michael Pettis on hankkinut tietotaitoa Wall Streetin suurpankeissa. Hän on myös toiminut Latinalaisen Amerikan lukuisissa valtioiden velkakriiseissä ja ‑järjestelyissä, ns. saattohoidossa. Nykyään Pettis on rahoituksen professori Pekingin yliopistossa ja senior-tutkija Carnegie-säätiössä.

    Euroalueen kriisi ei tullut hänelle yllätyksenä.

    Pettis kuvasi rahaliiton rakenteeseen liittyvät keskeiset ongelmat ja niiden aiheuttamat jännitteet seurauksineen jo kauan sitten ennen kuin finanssi- tai velkakriisistä oli tietoakaan. Silloin hän antoi euroalueelle elinaikaa parisenkymmentä vuotta. Nuo vuodet ovat nyt kulumassa loppuun.

    Professori Pettis arvioi euromaiden taloustilanteen sellaiseksi, että vaihtoehtoja on vain kaksi: liittovaltio tai ero eurosta. Hänen mukaansa talouspolitiikan itsenäisyydestä luopuminen olisi yhtä kuin rahaliiton vieminen liittovaltioksi asti.

    Suomen eduskuntavaaleissa viimeiseen asti vältelty kysymys vaalikeskusteluissa oli juuri kysymys talouspoliittisen itsemääräämisoikeuden siirtämisestä jonkinlaiselle liittovaltiolle. Juuri siitä on Pettisin mukaan pohjimmiltaan ollut alun perin kyse koko "EU-projektissa".

    – On perin vaikea ennakoida, tulevatko kaikki jäsenmaat milloinkaan taipumaan siihen viimeiseen askeleeseen. Sitäkään on vaikea arvioida, menevätkö vahvimmat jäsenmaat loppuun asti vain sillä ehdolla, että heikoimmat karistetaan kyydistä, pohtii Pettis Taloussanomissa.

    Pettis sanoo myös pelkäävänsä talouspakettikeskustelun johtaneen harhaan kriisin ja sen seurausten hahmottamisessa. Hän uskoo, ettei harhauttaminen ole ollut aivan sattumaa.

    – Minun nähdäkseni euroalueen velkakriisissä on pohjimmiltaan kyse lähinnä Saksan ja Ranskan pankkien liian suurista luottoriskeistä ja siitä, kuka noiden pankkien pääomittamisen lopulta maksaa, kiteyttää Pettis Taloussanomissa.

    Kriisimaiden "pelastuspaketeilla" Saksan ja Ranskan pankkeja uhkaavat luottotappiot käytännössä jaetaan kaikkien euromaiden kesken, kriisimaiden pelastamisesta ei ole kysymys, eikä ole missään vaiheessa ollutkaan.

    Väliaikaiseen ERVV-vakausvälineeseen ja vuonna 2013 aloittavaan EVM-vakausmekanismiin liittyvät maksajamaiden kuten Suomen riskit.

    – Vakausrahastoihin liittyvät vastuut ja sitoumukset ovat erittäin suuria, ja lisäksi niiden toteutustapaan liittyy arvaamattomia piirteitä. Euromaat ovat saattaneet virittää itselleen varsinaisen velkaloukun, Suomi muiden mukana, toteaa Pettis.

    Molemmat sopimukset – sekä ERVV että EVM – ovat Lissabonin ja Maastrichtin sopimuksen vastaisia, ja siksi ne on rakennettu EU:n ulkopuolelle erillisenä osakeyhtiönä. Tarkoitus on laillistaa niiden rakenne jälkikäteen.

    Tietyssä mielessä siis voidaan ERVV- ja EVM-sopimuksia pitää liittovaltiokehitystä edistävinä työkaluina, mutta myös jälkidemokraattisen yhteiskunnan ilmentyminä.
    Osa käytetyistä lähteistä:

    Ajatushautomot harvainvallan välineenä - näin meitä globalisoidaan

    Vuonna 2006 Suomen poliittisella kentällä tapahtui seisminen muutos. USA:sta Eurooppaan rantautuneet ajatushautomot saivat mandaatin ohjata Suomen politiikkaa ja suomalainen CFR (Council on Foreign Relations), Ulkopoliittinen instituutti, sai virallisen asemansa ja globalismi juurtui Suomeen. 
    Pääkirjoitus: Janus Putkonen, päätoimittaja
    28.10.2012, Verkkomedia.org
    Kiitos artikkelin avustajille! 
    Ajatushautomot harvainvallan välineenä - näin meitä globalisoidaan 
     Puhuminen nyky-Suomesta näennäisdemokratiana on vahvasti perusteltua. Valtiojohdon suunnitellessa ministeriöiden lakkauttamista ja harvainvaltaisen jättiministeriön perustamista jo parin vuoden sisällä, on kansalaisten ymmärrettävä, ettei kyseessä ole ainoastaan maamme poliittisen vastuunkannon siirtäminen ulkomaiseen ohjaukseen vaan kyseessä on lainsäätämisen ulkoistaminen maamme sisämarkkinoilla - vallan yksityistämishanke - globalistien tarpeita varten.
    Globalisaatiolla tavoitellaan talouselämän liberalisointia - korporaatiovaltaa markkinavoimiksi kutsuttujen pankkiirien ja heidän hallitsemansa suurteollisuuden eduksi. Globalisaatio tarkoittaa keskittämistä, palvelujen ulkoistamista, yksityistämistä ja poliittisen päätöksenteon valjastamista niille harvoille ja valituille, jotka asiamiehinä on tehtäviinsä nostettu ja nimetty. Globalistit eivät harjoita vaan kavahtavat demokratiaa ajaessaan eteenpäin tavoitettaan: yhden maailmanhallituksen mahdollistavaa hegemoniaa (UMJ/NWO).
    Suomessa vallankaappaus globalistien haltuun on toteutettu hiljaisuuden verhoissa. Maamme ministeriöiden lakkauttamista ja eduskunnan valiokuntatyöskentelyn sivuuttamista kun ei voisi edes harkita, mikäli nämä instituutiot olisivat korvaamattomia. Kansallisten instituutioiden heikennys on mahdollista ainoastaan siksi, että ministeriöiden tehtävät on kaikessa hiljaisuudessa korvattu yksityisillä ja täysin valheellisesti mediassa "riippumattomaksi" nimitetyillä ajatushautomoilla.
    Suomi on muuttunut 2000-luvulla nopeaan tahtiin plutokratiaksi ja tasavaltalaisuuteen perustuva demokratia on enää varjo entisestään. Meidät on salakavalasti ja ilman demokraattista prosessia pakotettu globalistien niskalenkkiin, ja samaa agendaa puoltava harvainvaltainen media sekä lähes diktaattorin oikeuksin varustettu pääministeri toteuttavat samasta puusta veistettyä kansainvälistä ohjausta.
    Keskustelua ei käydä ja samalla kun valtaan astuivat globalistien ajatushautomot, maamme politiikkaan lanseerattiin "vaihtoehdottomuuden ilmapiiri" kitkemään pois viimeinenkin kansalaiskeskustelu. Kansalaisoikeuksien kunnioituksen polkemisessa ollaankin menty jo pitkälle. Globalismin vastustajat rinnastetaan terroristeiksi ja maailman moninapaisuutta kannattavat valtiot on demonisoitu terroristien tukijamaiksi. Sananvapaus on vaarassa vihapuhe-epäilyjen voimalla.
    Mutta miten globalistit ovat suorittaneet hyökkäyksensä demokratiaa vastaan ja kääntäneet Suomen länsiagendaa toteuttavaksi tahdottomaksi satelliittivaltioksi?
    Näin meitä globalisoidaan
     Globalistien suunnitelmaa EU-supervaltiosta eli EU:sta ja Euroopan liittovaltiosta on työstetty nykymallia kohden tiiviisti ainakin 50-luvulta lähtien. Vasta 2000-luvun puolivälissä yleiseen tietoisuuteen noussut "Bilderberg-salaseura" sai kehittää ja toteuttaa agendojaan lähes rikkomattoman mediaverhon takana, olivathan ajatushautomon perustaneet samat pankkiirit ja teollisuusjohtajat, jotka ovat länsimaisen lehdistön suuromistajia.
    Suomalaiset teollisuuden, median ja politiikan globalistivaikuttajat ovat pitäneet kiintiöpaikkansa Bilderberg-ryhmässä ja lisäksi globalistisen aatteen vahvimmat tukijat ovat saaneet paikkoja myös muista vaikutusvaltaisista ohjausryhmistä, kuten Trilateraalisesta Komissiosta ja European Council Of Foreign Relations:sta. Nämä ajatushautomot ovat suoraan kytköksissä kaikkein varakkaimpaan "Lontoon piiriin" eli Illuminatiin - pankkiireihin, jotka hallitsevat rahoituksellaan ja rahanluontioikeuksillaan EU:n alueen lisäksi myös mm. USA:n poliitiikkaa.
    Suomessa ajatushautomoiden rooli politiikan suuntaviivoja luotaessa on suhteellisen uusi ilmiö, mutta toisaalta muutos on ollut nopeaa ja voimakasta.
    Vaikutusvaltaisimmat globalistien ajatushautomot ovat maassamme Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVA, joka määrittää hallituspuolueiden harjoittaman talouspolitiikan suuntaviivat ja Ulkopoliittinen instituutti UPI, jonka tehtävänä on huolehtia siitä, että kansainväliset kehitysvaatimukset huomioidaan ja toteutetaan ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Toisin sanoen se, että Suomi toteuttaa länsimaista globalismia kansalaistahdosta ja demokraattisista prosesseista riippumatta.
    EVA:n toiminta on vaikuttavasti kytköksissä Bilderberg-ryhmään ja UPI:n toiminta on sidottu European Council of Foreign Relations:iin (ECFR). Huomioitakoon, että UPI:lla on läheinen suhde amerikkalaiseen miljardööri George Sorosiin, jonka valtavien omaisuuksien ja mm. Open Society -säätiön kautta rahoitetaan globalismin leviämistä kautta maailman, keinoja kaihtamatta.
    Näin meitä Natotetaan
     Globalistien ulko- ja turvallisuuspoliittisesti suurimpia haasteita vallan keskittämisen ja yksityistämisen ohella on saattaa Suomi läntisen sotilasliitto Naton jäseneksi. Vaihtoehtoja tämän tavoitteen toteuttamiseksi on kaksi: toisaalta toteuttaa sotilaallinen liittoutuminen EU-liittovaltion jäsenyyden kautta EU-velvoitteena tai vaihtoehtoisesti vapaaehtoisena liittymisenä sotilasliiton jäsenmaaksi. Verhojen takana jäsenyyshanketta onkin jo viety niin pitkälle kuin se on ollut mahdollista.
    Ongelma täysjäsenyyden tavoittamisessa on se, että jatkuvasti yli 2/3-osaa kansalaisista vastustaa Suomen liittämistä globalistiseen sotilasliittoon ja toisaalta naapurimaamme Venäjä vastustaa maamme sotilaallista liittoutumista. Tämä vastustus ei ole kuitenkaan estänyt globalisteja voimistamasta tahtotilaa ajaakseen ohjelmaansa eteenpäin kyynärpäät edellä.
    Länsiagendaa virallisista instituutioista ulkopuolisena aiemmin toteuttanut ja Paasikivi-seuran yhteydessä vuodesta 1961 toiminut Ulkopoliitikan ajatushautomo koki valtaisan arvonnousun vuonna 2006, jolloin eduskunnan 100-vuotisjuhlaistunnossa varsin petollisesti perustettiin Ulkopoliittinen Instituutti. Tällöin ajatushautomo sai virallisen statuksen ja instituutin kustannukset sulutettiin veronmaksajien kannettavaksi.
    Virallisessa selitteessä Teija Tiilikaisen johtamaa Ulkopoliittista Instituuttia kuvaillaan riippumattomaksi toimijaksi, mutta väite ei kestä kriittistä tarkastelua. Kenen tahansa googlattavissa olevat faktat todistavat UPI:n roolin maamme poliittisessa ohjauksessa ja käytännössä kyseessä onkin "Suomen CFR". Tämä Council on Foreign Relations "think-thankien" eli ajatushautomoiden ketju on oleellinen osa lännen globalistisen valtaliiton perusrakennetta.
    Jo pitkään on ollut tiedossa, ettei USA:n ulkopolitiikkaa ole vuosikymmeniin toteuttanut ulkoministeriön laatima demokraattinen prosessi vaan valtiollinen päätöksenteko pohjaa "riippumattoman" CFR:n laatimiin suuntaviivoihin. Toki taustalla on - suurvallan ollessa kyseessä - muitakin merkittäviä ajatushautomoja ja etupiirejä, joiden tehtäviin kuuluu maan politiikan suuntien määrittäminen. Näitä ovat mm. Brookings-instituutti, Rand Corporation, Open Society Foundation ja ISIS. Kaikilla näillä on myös suora yhteys Suomen UPI:n toimintoihin ja instituutissa vaikuttaviin henkilöihin.
    UPI on saanut pysyvän kommentaattorin roolin Suomen valtamediassa, jossa sitä valheellisesti tituleerataan riippumattomana tietolähteenä. Viimeksi eilen lauantaina Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen arvioi julkisuudessa, että Islannin ilmavalvontaan osallistuminen veisi Suomen lähemmäs Natoa.
    "Varmaan veisi ja hyvä niin", hän sanoi Ylen TV1:n Ykkösaamussa. Tiilikainen huomautti, että Suomi tekee tiivistä yhteistyötä Naton kanssa erilaisissa kriisinhallintaoperaatioissa, joten miksi sitä ei voisi tehdä myös lähiympäristössä. Tiilikainen on todistetusti luvannut amerikkalaisille Suomen liittymisen NATO:n täysjäseneksi jo lähitulevaisuudessa.
    Verorahoistamme noin 6 miljoonalla eurolla vuosittain rahoitettavalla UPI:lla (Huom. tämä on lakkautetun Liikkuvan Poliiisin vaatiman määrärahan arvo!) ei siis ole vaikeutta toistaa Nato-mielisyyttä eri yhteyksissä, eikä toisaalta Nato-jäsenyyyden puolesta liputtavalla valtamedialla ole estoja antaa palstatilaa UPI:n asiamiehille "riippumattomina" asiantuntijoina. Ulkomailla UPI:n julkaisut edustavat kuitenkin avoimesti maamme virallista linjaa ulkoministeriön tiedotteiden rinnalla.
    Esimerkkinä huomioitakoon vaikka Australian globalistikumppanit, jotka listaavat UPI:n yhdeksi Euroopan tärkeimmäksi muiden johtavien ajatushautomojen kanssa. Tutkimuksen mukaan maailmassa on yhteensä listattu n. 5 000 ajatushautomoa, joista noin 2 000 sijaitsee Pohjois-Amerikassa ja noin 1 200 Euroopassa. Suomessa on EU:n listauksen mukaan kuitenkin ainoastaan viisi huomionarvoista ajatushautomoa, ja niistä neljä on ainakin kotimaassa melko tuntemattomia. Ulkopoliittisen instituutin yksinvalta omalla alallaan on siis kiistattoman suuri.
    UPI:n, joka siis toteuttaa käytännössä Suomen ulkoministeriön tehtäviä demokraattisten vaikutusmahdollisuuksien ulottumattomissa, palkkalistoilla työskentelee ainakin 50 henkilöä. Kun selvitämme vallan olemusta, maassamme tapahtuvan lainsäädännön mekanismia sekä poliittisia käsikirjoituksia laativan ja harjoittavan varjohallituksen koostumusta, UPI on eittämättä instituutio, joka on syytä suomalaisten havaita todellisissa väreissään.
    Media vallan välineenä
     Epädemokraattisen harvainvallan syntyminen ei olisi ollut mahdollista ilman valtamedian ja vallanpitäjien huolellista koordinaatiota. "Ensin tulee tieto, sitten toiminta". Mielipiteenohjauksen koordinoinnin tuntee jokainen ammattitoimittaja toimituksen noudattamana "uutisagendana", eli ohjeena siitä mistä kirjoitetaan ja miten - ja mistä vaietaan.
    Helsingin Sanomat on pohjoismaiden suurin sanomalehti ja sen vaikutusvalta yleiseen mielipiteeseen on kiistattoman suuri. Jo perustamisestaan lähtien Hesarilla on ollut voimakas vaikutus ja suora osallisuus poliittiseen liikehdintään ja sanomalehden itsensä perustamat sekä tukemat puolueet ovat luoneet Suomea. Ajatuksella "neutraalista ja puolueettomasta journalismista" ei ole katetta. Samoin Yleisradio on aina kuulunut poliittisesti ohjattuihin instituutioihin, kuten Lehtiyhtymä tai ruotsalaisomisteinen Bonnier. Media ja mielipiteen ohjaus propagandan voimalla on oleellinen osa ajatushautomojen toimintaa.
    Nykyisin maamme valtamedia eli Suomen julkinen sana, joka kattaa yli 90% kaikesta viestinnästä, kuuluu globalististen tahojen vaikutuspiiriin. Tilanne on koko Euroopan mittakaavassa poikkeuksellinen, sillä maastamme ei löydy yhtään kilpailukykyistä vastakkaiseen näkemykseen eli nationalistiseen kansallisaatteeseen perustavaa tiedotusvälinettä. Julkinen sana on maassamme täysin yksipuolinen, läpeensä intressien korruptoima ja sisällöltään moraaliton.
    Ulkoministeri Erkki Tuomioja on poliitikko jo kolmannessa sukupolvessa ja hänen isoisänsä oli myös Helsingin Sanomien päätoimittaja. Yllätyitkö tiedosta? "Ei ole omena kauas puusta pudonnut" ja tutkiessamme UPI:n vaikutusvallan kasvua ulkopolitiikassa huomaammekin hyvin, miten asioilla on suorat intressikytkökset politiikkaa toteuttavien henkilöiden kautta.
    Helsingin Sanomilla oli kiintiöpaikka Bilderberg-ryhmässä niin kauan kuin Aatos Erkko oli elossa, ja vasta tänä vuonna kävikin ensimmäistä kerran moneen vuoteen, ettei Helsingin Sanomien päätoimittajalla ollut kutsua tällä kertaa Yhdysvalloissa järjestettyyn BB-ryhmän kokoukseen. Ei siis liene yllättävää, että vuonna 2012 Hesari myös ensi kertaa kepeällä tavalla käsitteli - paljastamatta mitään aiemmasta osallisuudestaan - Bilderberg-ryhmän kokousta?
    Helsingin Sanomat on liputtanut avoimesti Nato-jäsenyyden puolesta vuodesta 2006 saakka. Eikä ole varmasti sattumaa, että juuri samana vuonna UPI:n toiminta sai virallisen statuksen ja nykyinen Venäjä-vastainen ja Nato-myönteinen aikakausi yleisen mielipiteen ohjauksessa sai todellisen kiihdytyksen.
    Erkon kuoleman jälkeen on Herlinin suku, joka hallitsee kalliiksi tullutta harrastustaan omistamalla Uusi Suomi -verkkolehden, on mediavaikuttamisen nouseva tähti. Kuluneena vuonna Niklas Herlin lisäsi omistusta Alma Mediassa ja toisaalta Herlinin suvun edustajat ovat vahvasti mukana Elinkeinoelämän valtuuskunnassa. Valheellisesti "vaihtoehtoiseksi mediaksi" itseään kutsuva Uusi Suomi on ollut tosiasiassa globalistiagendan kovasanaisimpia puolestapuhujia.
    Harvainvallan rakenne Suomessa
     Suomessa on pienet piirit, mutta niillä on maassamme eurooppalaisittain suuresti keskittynyt valta. Kun kiinnitämme huomiomme kahteen merkittävimmistä "lobbausjärjestöistä" eli ulko- ja turvallisuuspoliittiseen UPI:in ja talouspoliittiseen EVA:an, löydämme Suomen valtaeliitin avainpelurit ja todellista valtaa pitävien kansainvälisten pankkiirien kuuliaisimmat asiamiehet. Muistettakoon, että vallan avaimet heidän käsiinsä antavat yksityiset rahanluontioikeudet ja velkasuhteet.
    Illuminati-järjestön logo on dollarin setelistä tutuksi tullut pyramidi ja kaiken näkevä silmä. Tunnus osoittaa symbolisesti läntisen valtaliiton rakenteen, jossa eliitin korkein huippu on irrallaan "kansanluokista" alapuolellaan ja muodostaa samalla oman valtarakenteensa kaiken yläpuolelle. 2000-luvulla suoritettu valtaliiton tutkimustyö onkin onnistunut riisumaan rakenteilta verhot ja vihdoin "keisari on ilman vaatteitaan" edessämme. Satavuotinen valtaliiton kehitysprosessi on onnistuneesti dokumentoitu:
  • http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=5&id=5448
Suomessa valta on keskittynyt siis ajatushautomoihin, joissa vaikuttavat useat myös julkisuudesta tutuksi tulleet henkilöt. Nämä henkilöt laativat agendoja kansainvälisten ohjausryhmien suositusten ja määräysten mukaan. Korkeimmilla hierarkian tasoilla kuulutaan useampiin globalistien järjestöihin ja osallistutaan kansainvälisiin kokouksiin. Globalismin tavoite on monikansallinen, mutta haasteet ovat kansallisia.
Koska kansalliset instituutiot ovat ajautuneet Suomessa lakkautuslistalle ja niiden arvoasema on laskenut valtapyramidissa lähes olemattomiin, meidän kansalaisten on selvitettävä kenelle valta on siirtynyt ja mihin sitä ollaan siirtämässä. Asiamiesten nimittäminen ja syyttäminen on tietenkin oikeutettua, mutta kritiikin keihään on myös osuttava oikeaan tähtäimeen. Meidän pitää tunnistaa vaikutusvaltaiset toimijat ja seurata erityisen tarkasti heidän edesottamuksiaan.
"Hyvät veljet" aikovat siis kaapata maamme 1% hallintaan, eikä asiasta ole tarkoitus käydä keskustelua - itsenäinen kansallisvaltio on globalistien vihollinen.
Vallan rakenteen kaaviokuva
 Läntisen valtarakenteen pyramidin huipulla toimii ns. pyöreä pöytä (Round Table), johon kuuluvat kaikkien oleellisten valtaliiton toimijoiden tärkeimmät kansainväliset instituutiot ja ajatushautomot: Council Of Foreign Relations, Trilateral Comission, United Nations, Bilderberg Group, Club Of Rome ja Royal Institute of International Affairs. Lisäksi kuvion ulkopuolelta pyöreään pöytään vaikuttaa ainakin ns. Club 300.
Länsimaisella valtaliitolla on lisäksi voimakkaat ja historialliset suhteet vapaamuurareihin sekä muihin kansainvälisiin salaseuroihin, joiden kautta agendoja voidaan toteuttaa yhteiskunnan kaikilla tasoilla ja sitouttaa henkilöitä yhteiseksi määriteltyihin tahtoihin ja arvoihin. Pyöreän pöydän keskiössä ovat pankkiiridynastiat, joita on määritelty 13 kappaletta - näiden raha-aatelisten edustajille on annettu Illuminatin nimitys ja ne koostuvat veriperinnön kantajista: "Bloodlines of Illuminati."
Tiettävästi pysyvä puheenjohtajuus Illuminatissa kuuluu maailman suurimmalle pankkiiridynastialle eli Rothschildin suvun päämiehelle. Rothschildin toiminnot ovat maailmanlaajuisia, mutta päätoimipiste on sijainnut jo yli vuosisadan ajan Britanniassa, jossa sijaitsee myös läntisen talousmaailman keskus: Lontoo City.
Ylimmällä Suomeen vaikuttavalla tasolla on etuoikeutetusti Euroopan enemmistöomistuksellaan yksityinen keskuspankki EKP, joka hallitsee maamme rahanluontioikeuksia. Poliittinen ohjaus kulminoituu European Council of Foreign Relations -ajatushautomoon, jonka toiminnassa ovat mukana myös kansallisten alaosastojen vaikuttajapiirit.
Suomen vaikutusvaltaisimmat politiikan ohjaajat EVA ja UPI ohjeistavat lainsäädäntöä mm. Suomen Pankille, Elinkeinoelämän keskusliitolle, Suomen hallitukselle ja mediayhtiöille. Tältä tasolta lainsäädäntö, suuntaviivat, ohjeet ja mielipiteenohjaus suuntautuvat mm. "hyvä veli"-verkostoille, eduskunnalle, kauppakamareille, ammattiyhdistyksille ja poliittiseen ohjaukseen eli mm. TE-keskuksille ja MTK:lle.
Tämän tason jälkeen valtarakenteessa tulevat julkisyhteisöt ja lopulta kansalaiset. Suunta ohjauksessa on tiukasti ylhäältä alaspäin. Demokraattisilla prosesseilla voidaan parhaimmillaankin vaikuttaa ainoastaan valtaliiton alimmilla tasoilla.
Suomen varjohallitus

Kuka Suomea sitten johtaa - missä ja kenen käsissä valta todellisuudessa sijaitsee? Tämä kysymys on yhtä tärkeä selvittää kuin se, millaisten organisaatioiden kautta Suomea globalisoidaan. Laadimme ensimmäisen version Suomen varjohallituksen pyöreästä pöydästä, henkilöistä, jotka ansaitsevat paikan maamme vaikutusvaltaisimpina globalisteina.
Valtansa määrän tunnistavat henkilöt lopulta ainoastaan itse ja kirkkaimpaan kärkeen kuuluviin globalisteihin voidaan tietojen mukaan vaihtaa ehdokkaita, mutta tässä kuitenkin alustava valtaa havainnollistava Suomen "Round Table":


Puheenjohtajan paikalle nimitimme Martti Ahtisaaren, jonka saavutukset täysiverisenä globalistina ovat lähes vertaansa vailla. Hän on ollut lähes vakiovieras Bilderberg-ryhmässä ja Trilateraalisessa komissiossa. Lisäksi hänellä on paikkansa mm. European Council On Foreign Relations:ssa (ECFR). Ahtisaari on myös Ulkopoliittisen instituutin UPI:n vahva vaikuttaja, ja hänen puheenjohtajuuden puolesta liputtaa myös Suomen aktiivinen Natottaminen ja globalistien keskuudessa jaettavan Nobel-erikoispalkinnon pokkaaminen. Lisäksi maamme menetti itsenäisyytensä ja liittyi EU:n jäseneksi Ahtisaaren presidenttikaudella.
Koska Ahtisaaren henkilökultti on nostettu jo legendaariselle tasolle globalistien keskuudessa, suomalaisten tuleekin viettää yhdessä Ulkopoliittisen instituutin kanssa kansallista Ahtisaari-päivää 8.11.2012.
Varapuheenjohtajaksi nimesimme Jorma Ollilan, jonka kannukset globalismissa on kerätty suomalaisten verorahojen rahoittaman Nokia-korporaation nousussa ja tuhossa. Pysyvä hallituspaikka Bilderberg-ryhmässä on osoitus kuuliaisuudesta globalismin alttarilla. Lisäksi hän on mm. teollisuusjohtajien pyöreän pöydän puheenjohtaja (ERT), Elinkeinoelämän valtuuskunnan puheenjohtaja (EVA) ja käytännössä Ollilan vaikutusvalta suomalaisessa talouselämässä on rajatonta. Shell-yhtiön hallituksen puheenjohtajuus ja samalla Nigerian aseistettujen kapinallisten aseistaminen molemmin puolin rintamaa tekeekin Jormasta kenties jopa kandidaatin seuraavaksi Nobel-palkinon saajaksi?
Pyöreän pöydän jäsenet ovat kaikki tuttuja kasvoja ajatushautomoiden ja globalistien järjestötoimintojen kokouksista. Matti Apunen on EVA:n johtaja ja Björn "Nalle" Wahlroosin saavutukset vaatisivat luetellakseen aivan oman lukunsa globalismin historiassa. Olli Rehn laajentaisi EU:n liittovaltion vaikka Uralille saakka ja jos jossain kaivataan todellista vallan keskittäjää, EU-komisission talouskomissaari ei häpeä liputtaa sellaisen puolesta. Suomen EU-jäsenyyden arkkitehti ja talousliberalismin pioneeri Erkki Liikanen on Trilateral Komission jäsenyyksineen globalisaation voimahahmo. Suomen Pankin johtajuus taitaakin sopia kuin nyrkki silmään tälle pankkinsa pääomat kustantavasta Suomen kansasta piittaamattomalle globalistille?
Kun haetaan pitkän linjan vaikutusvaltaista globalistia, verhoissa jatkuvasti vaikuttanutta "Suomen Kissingeriä", on Max Jacobson varmasti vertaansa vailla. Eipä taida miesmuistiin sellaista ulkoministeriä Suomessa ollakaan, jota veteraanidiplomaatti Jacobson ei olisi näkemyksillään ohjeistanut? Viimeisenä, vaan ei vähäisimpänä paikan pyöreästä pöydästä saa joukon ainoa naispuolinen jäsen, uupumattomasti ministereitä ja mediaa ohjeistava kolminkertainen BB-raketti Teija Tiilikainen, joka on Ulkopoliittisen instituutin (UPI) johtaja ja ECFR:n jäsen.
"Globalistit Suomessa, kansallisvaltio kyykyssä"
 Suomen tasavallan kyykytys jatkuu päivästä toiseen ajatushautomoissa ja kansainvälisissä tapaamisissa. Trilateral Komissio kokoontuu Helsingissä 2.-4.11. 2012 ja tällöin maamme saa vastaanottaa koko läntisen valtaliiton kovimman kaartin. Mukana suomalaisista ovat ainakin komission jäsenet:
- Esko Aho, entinen pääministeri
- Juhani Kaskeala, entinen Suomen Puolustusvoimien komentaja
- Lauri Kivinen, Yleisradion johtohenkilö
- Erkki Liikanen, Suomen Pankin johtaja
- Vesa Vihriälä, tutkimuslaitos ETLA:n johtaja (joka lienee myös organisaationa tunnustettava suomalaisen todellisen valtarakenteen huipulle)
Katso kaikki Trilateral Comission jäsenet, jotka kokoontuvat Suomeen täältä:
Katso kaikki European Council of Foreign Relationsin jäsenet täältä:
EVA:n jäsenet:
Lopuksi lainauksia varjohallitusten olemuksesta historiasta:
 "Koko sana "salassapito" on vastenmielinen vapaassa ja avoimessa yhteiskunnassa: ja meidän kansamme luonnollisesti ja historiallisesti vastustaa salaisia yhteisöjä, salaisia valoja ja salaisia menettelyjä." - John F. Kennedy
"Kun hallitus on riippuvainen pankkiirien rahasta, he hallitsevat eivätkä hallitus, koska käsi joka antaa on ottavan käden yläpuolella... rahoittajat ovat isänmaattomia ja kunniattomia." - Napoleon Bonaparte (1769-1821)
"Hallituksessa on noussut voima, joka on suurempi kuin ihmiset itse, muodostuen monesta voimakkaasta tahosta, joka on muodostanut yhden ryhmän, minkä pitää koossa pankkien valtava (raha)ylimäärä." - John C. Calhoun (1782-1850)
"Minulla on kaksi suurta vihollista, etelän armeija edessäni, ja takanani rahoitusinstituutiot. Näistä kahdesta, takani oleva on suurin viholliseni." - Presidentti Abraham Lincoln, lausunto Kongressille 1864
"Hallitusten tänään ei täydy toimia pelkästään muiden hallitusten, kuninkaiden ja ministerien kanssa, mutta myös salaisten yhteisöjen joilla on häikäilemättömät agenttinsa kaikkialla, ja voivat viime hetkellä järkyttää kaikki hallitusten suunnitelmat." - Benjamin Disraeli, Englannin pääministeri 1876.
"Jos ymmärrämme ryhmämielen toiminnan ja vaikuttimet, on nyt mahdollista hallita ja komentaa ihmisjoukkoja mielemme mukaan ilman että he tietävät siitä. Ne jotka manipuloivat näitä yhteiskunnan vaikutussuhteita, muodostavat näkymättömän hallituksen, joka on maamme todellinen hallitseva voima." - Edward Bernays
Lähteet mm:
 
Lähettänyt