Ulkoisen ja sisäisen devalvaation vertailua osa I:
sisäinen devalvaatio tappaa kotitaloudet
Koska sisäisen devalvaation onnellisuutta ja
välttämättömyyttä korostavat puheenvuorot ja äänenpainot alkavat
yleistyä on syytä harrastaa hieman matematiikkaa aiheen osalta.
Ensimmäinen laskutoimitus on katsoa kuinka Espoossa asuvalle
keskituloiselle perheelle (kaksi töissä käyvää aikuista ja kaksi
alaikäistä lasta sekä asuntolaina) käy kun verrataan sisäisen ja
ulkoisen devalvaation vaikutuksia. Hyvin yksinkertainen laskelma
paljastaa, että sisäinen devalvaatio heikentää kotitalouden
reaaliansioita paljon enemmän kuin vastaavan prosentin ulkoinen
devalvaatio.
Tarkastelen tässä pelkästään sisäisen ja ulkoisen devalvaation vaikutusta kotitalouden tasolla. Yksi syy on se, että pelkästään tuosta tarkastelusta tulee itsessään aika laaja. Toinen syy on se, että kotitalouden osalta arvio on helpompi tehdä. Yritän kuitenkin pikaisesti palata myös koko kansantaloutta koskevalla jutulla tähän devalvaatiovertailuun.
Myönnettäköön, että myös tämä laskelma on täynnä yksinkertaistuksia ja olettamuksia. Osa olisi muutettavissa reaalisen dataan perustuviksi arvioiksi, mutta olen liian laiska kaivamaan lukuja Irlannin, Kreikan, Espanjan ja Portugalin osalta julkisia lähteitä käyttäen. Joku, joka haluaa kiistää laskelmani ja päätelmäni tehköön tuon kiistämisen todellisella datalla.
Jopa tämä minun yksinkertaistettu laskelmani näyttää, että sisäisen devalvaation mainosmiehet eivät joko osaa laskea tai valehtelevat aivan tietoisesti. Kuten jo kirjoitin, jos joku on laskelmieni kanssa eri mieltä, niin kaivakoon todelliset luvut PIIGS-maista ja osoittakoon laskelmani vääriksi.
Mutta ensiksi joukko niitä pohjaoletuksia, joita olen laskelmassa käyttänyt. Osa on laskemista helpottavia yksinkertaistuksia, osa on karkeita arvioita. Laskelma on seuraavassa kuvassa, mutta muutama kommentti ennen kuvaa.
Olen käyttänyt esimerkkiperheenä kaksi aikuista, kaksi alaikäistä lasta –perhettä. Olen olettanut molempien aikuisten palkkatuloksi noin keskimääräisen ansiotason eli 3200€/kk. Asuinpaikkakunta Espoo.
En ole vuosituloissa huomioinut mitään muuta kuin tuon kuukausiansion.
Verot ja veroprosentin olen laskenut www.vero.fi –laskuria käyttäen (kuvan kohta (A)). Vähennykset olen ravistanut ns hihasta.
Asuntolainen (B) määrän olen myös ravistanut hihasta. Mitä suurempi kuukausierä, niin sitä ikävämmin sisäinen devalvaatio esimerkkiperhettä satuttaa.
Esimerkkiperheellä on kunnianhimoinen tavoite säästää 700 euroa kuukaudessa (C). Auto pitää uusia ja toiveissa on kesämökki ja ehkä jopa sijoitusasunnon tai vastaavan hankinta. Lisäksi on hyvä laittaa rahaa jemmaan pahan päivän varalle. Vastuullista taloudenpitoa harrastava ja normaali perhe.
Esimerkkiperheen kulutuksen jakautuminen eri kohteisiin laskelmassa olevien prosenttien mukaisesti on Tilastokeskukselta ja vuoden 2010 lukuja.
Katsotaan sitten sitä laskelmaa. Olkaa hyvä.
Laskelma on tylyä katsottavaa. Sisäinen 20% devalvaatio rokottaisi esimerkkiperhettäni siten, että käytettävissä olevat tulot putoaisivat noin 25% ja kyky säästää rahaa tulevia hankintoja varten putoaisi yli 50%. Toisin sanoen sisäisen devalvaation köyhdyttävä vaikutus on tuntuvasti suurempi kuin devalvaatioprosentti ja tämä huolimatta siitä, että sisäisen devalvaation vaikutukset eivät hintajäykkyyden vuoksi millään keinolla tuottaisi palkkojen leikkausprosenttia vastaavaa vientihintojen laskua. Vientihintojen tuntuva lasku käytännössä edellyttäisi tavoitetta huomattavasti suurempaa sisäisen devalvaation prosenttia.
Ulkoisen devalvaation tapauksessa kyky säästää myös putoaisi, mutta prosentteina paljon, paljon vähemmän kuin sisäisen devalvaation tapauksessa. Laskelmassa ei ole huomioitu suoraan rahan arvon muutosta, mutta siitä sen jälkeen kun laskelman kommenttikohdat on käsitelty.
Seuraavaksi laskelmiin liittyvät huomiot/kommentit:
(1) Olen arvioinut, että asumisen ja energian osalta 20% devalvaatio näkyy hinnoissa 15% muutoksena ulkoisen devalvaation tapauksessa ja 5% muutoksena sisäisen osalta. Kertoimena käytin 0,95 sisäisen devalvaation tapauksessa ja 1,15 ulkoisen osalta. Syynä se, että energia on monelta osin tuontitavaraa.
(2) Elintarvikkeiden osalta arvioin 20% devalvaation näkyvän hinnoissa 10% muutoksena molemmissa tapauksissa.
(3) Vapaa-ajan osalta arvioin 20% devalvaation tuottavan hinnoissa 10% muutoksen.
(4) Koska liikenteeseen tarvittava energia ja liikennevälineet ovat tuontikamaa, niin 20% devalvaatio siirtyy suoraan hintoihin ulkoisen devalvaation kanssa mutta tuskin vaikuttaa sisäisen devalvaation tapauksessa.
(5) Hotellit, kahvilat, ravintolat –hinnoissa arvioin 20% devalvaation näkyvän 10% muutoksena.
(6) Kodin kalusteissa yms 20% vaikuttaa 10%.
(7) Alkoholi ja tupakka ovat suurelta osin tuontikamaa. Siksi sisäinen devalvaatio ei laske hintoja, mutta ulkoinen nostaa hintoja suoraan 20%.
(8) Terveyden osalta arvioin, että 20% tuottaa 10% hintamuutoksen.
(9) Tietoliikenteen osalta arvioin, että ulkoinen devalvaatio nostaa hintoja täysimääräisesti mutta sisäinen ei vaikuta hintoihin.
(10) Koulutuksen osalta arvioin, että sisäinen 20% devalvaatio laskisi hintoja 10% ja ulkoisen devalvaation tapauksessa vaikutusta ei käytännössä olisi.
(11) Kohdan Muut osalta oletan 20% delvalvaation tuottavan 10% muutoksen kummassakin tapauksessa.
(12) Menot on laskettu suoraan laskelman perusteena olleita lukuja käyttäen.
(13)–(15) Olen tässä käyttänyt pelkkiä nominaalisia suureita. Vaikka oletettaisiin, että sisäisen devalvaation tapauksessa rahan arvo reaalisesti nousisi noin 10% ja ulkoisen devalvaation tapauksessa laskisi noin 10%, niin lopputulos jää silti samaksi. Ulkoinen devalvaatio on esimerkkiperheelle joka tapauksessa edullisempi vaihtoehto.
Kaiken kaikkiaan normaalin palkansaajaperheen näkökulmasta sisäinen devalvaatio on kammottava vaihtoehto, joka niistää reaaliansioita erittäin tuntuvasti. Esimerkkiperheeni tapauksessa vastuullisen taloudenpidon esimerkkiperhe muuttuisi sisäisen devalvaation kautta lähes kädestä-suuhun elintavan edustajiksi. Lisäksi he voisivat unohtaa ajatukset uudesta autosta tai kesämökistä.
Ulkoisen devalvaation tapauksessa köyhtymistä myös tapahtuisi ja auton tai kesämökin hankinta lykkääntyisi, mutta ei muuttuisi mahdottomaksi.
Kuten jo kirjoitin, kukaan sisäistä devalvaatiota mainostava on tuskin tehnyt alkeellisimpiakaan taloudellisia analyysejä sisäisen devalvaation todellisista vaikutuksista. Sisäistä devalvaatiota hyvänä keinona kehuva ja ratkaisuksi vaativa joko valehtelee tietoisesti tai ei ymmärrä taloudesta yhtään mitään – laskelmieni ja analyysini kanssa eri mieltä olevat voivat esittää omat laskelmansa perusteluineen kumotakseen analyysini tulokset. Mielellään empiirisillä luvuilla sisäistä devalvaatiota yrittävistä PIIGS-maista, kiitos.
Yritän jollain aikataululla saada tehtyä vastaavantyyppisen postauksen koko kansantalouden osalta.
Edit: Laskelmassa on mukana sellainen virhe, että asuntolainan korkovähennys on tainnut tulla lasketuksi molemmilla perheen aikuisille jäsenille. En ehdi korjata sitä nyt heti mobiiliyhteyden ylitse, mutta kyseinen virhe ei vaikuta niihin mekanismeihin, joiden vuoksi sisäinen devalvaatio on kotitaloudelle huomattavasti epäedullisempi kuin ulkoinen devalvaatio.
Tarkastelen tässä pelkästään sisäisen ja ulkoisen devalvaation vaikutusta kotitalouden tasolla. Yksi syy on se, että pelkästään tuosta tarkastelusta tulee itsessään aika laaja. Toinen syy on se, että kotitalouden osalta arvio on helpompi tehdä. Yritän kuitenkin pikaisesti palata myös koko kansantaloutta koskevalla jutulla tähän devalvaatiovertailuun.
Myönnettäköön, että myös tämä laskelma on täynnä yksinkertaistuksia ja olettamuksia. Osa olisi muutettavissa reaalisen dataan perustuviksi arvioiksi, mutta olen liian laiska kaivamaan lukuja Irlannin, Kreikan, Espanjan ja Portugalin osalta julkisia lähteitä käyttäen. Joku, joka haluaa kiistää laskelmani ja päätelmäni tehköön tuon kiistämisen todellisella datalla.
Jopa tämä minun yksinkertaistettu laskelmani näyttää, että sisäisen devalvaation mainosmiehet eivät joko osaa laskea tai valehtelevat aivan tietoisesti. Kuten jo kirjoitin, jos joku on laskelmieni kanssa eri mieltä, niin kaivakoon todelliset luvut PIIGS-maista ja osoittakoon laskelmani vääriksi.
Mutta ensiksi joukko niitä pohjaoletuksia, joita olen laskelmassa käyttänyt. Osa on laskemista helpottavia yksinkertaistuksia, osa on karkeita arvioita. Laskelma on seuraavassa kuvassa, mutta muutama kommentti ennen kuvaa.
Olen käyttänyt esimerkkiperheenä kaksi aikuista, kaksi alaikäistä lasta –perhettä. Olen olettanut molempien aikuisten palkkatuloksi noin keskimääräisen ansiotason eli 3200€/kk. Asuinpaikkakunta Espoo.
En ole vuosituloissa huomioinut mitään muuta kuin tuon kuukausiansion.
Verot ja veroprosentin olen laskenut www.vero.fi –laskuria käyttäen (kuvan kohta (A)). Vähennykset olen ravistanut ns hihasta.
Asuntolainen (B) määrän olen myös ravistanut hihasta. Mitä suurempi kuukausierä, niin sitä ikävämmin sisäinen devalvaatio esimerkkiperhettä satuttaa.
Esimerkkiperheellä on kunnianhimoinen tavoite säästää 700 euroa kuukaudessa (C). Auto pitää uusia ja toiveissa on kesämökki ja ehkä jopa sijoitusasunnon tai vastaavan hankinta. Lisäksi on hyvä laittaa rahaa jemmaan pahan päivän varalle. Vastuullista taloudenpitoa harrastava ja normaali perhe.
Esimerkkiperheen kulutuksen jakautuminen eri kohteisiin laskelmassa olevien prosenttien mukaisesti on Tilastokeskukselta ja vuoden 2010 lukuja.
Katsotaan sitten sitä laskelmaa. Olkaa hyvä.
Laskelma on tylyä katsottavaa. Sisäinen 20% devalvaatio rokottaisi esimerkkiperhettäni siten, että käytettävissä olevat tulot putoaisivat noin 25% ja kyky säästää rahaa tulevia hankintoja varten putoaisi yli 50%. Toisin sanoen sisäisen devalvaation köyhdyttävä vaikutus on tuntuvasti suurempi kuin devalvaatioprosentti ja tämä huolimatta siitä, että sisäisen devalvaation vaikutukset eivät hintajäykkyyden vuoksi millään keinolla tuottaisi palkkojen leikkausprosenttia vastaavaa vientihintojen laskua. Vientihintojen tuntuva lasku käytännössä edellyttäisi tavoitetta huomattavasti suurempaa sisäisen devalvaation prosenttia.
Ulkoisen devalvaation tapauksessa kyky säästää myös putoaisi, mutta prosentteina paljon, paljon vähemmän kuin sisäisen devalvaation tapauksessa. Laskelmassa ei ole huomioitu suoraan rahan arvon muutosta, mutta siitä sen jälkeen kun laskelman kommenttikohdat on käsitelty.
Seuraavaksi laskelmiin liittyvät huomiot/kommentit:
(1) Olen arvioinut, että asumisen ja energian osalta 20% devalvaatio näkyy hinnoissa 15% muutoksena ulkoisen devalvaation tapauksessa ja 5% muutoksena sisäisen osalta. Kertoimena käytin 0,95 sisäisen devalvaation tapauksessa ja 1,15 ulkoisen osalta. Syynä se, että energia on monelta osin tuontitavaraa.
(2) Elintarvikkeiden osalta arvioin 20% devalvaation näkyvän hinnoissa 10% muutoksena molemmissa tapauksissa.
(3) Vapaa-ajan osalta arvioin 20% devalvaation tuottavan hinnoissa 10% muutoksen.
(4) Koska liikenteeseen tarvittava energia ja liikennevälineet ovat tuontikamaa, niin 20% devalvaatio siirtyy suoraan hintoihin ulkoisen devalvaation kanssa mutta tuskin vaikuttaa sisäisen devalvaation tapauksessa.
(5) Hotellit, kahvilat, ravintolat –hinnoissa arvioin 20% devalvaation näkyvän 10% muutoksena.
(6) Kodin kalusteissa yms 20% vaikuttaa 10%.
(7) Alkoholi ja tupakka ovat suurelta osin tuontikamaa. Siksi sisäinen devalvaatio ei laske hintoja, mutta ulkoinen nostaa hintoja suoraan 20%.
(8) Terveyden osalta arvioin, että 20% tuottaa 10% hintamuutoksen.
(9) Tietoliikenteen osalta arvioin, että ulkoinen devalvaatio nostaa hintoja täysimääräisesti mutta sisäinen ei vaikuta hintoihin.
(10) Koulutuksen osalta arvioin, että sisäinen 20% devalvaatio laskisi hintoja 10% ja ulkoisen devalvaation tapauksessa vaikutusta ei käytännössä olisi.
(11) Kohdan Muut osalta oletan 20% delvalvaation tuottavan 10% muutoksen kummassakin tapauksessa.
(12) Menot on laskettu suoraan laskelman perusteena olleita lukuja käyttäen.
(13)–(15) Olen tässä käyttänyt pelkkiä nominaalisia suureita. Vaikka oletettaisiin, että sisäisen devalvaation tapauksessa rahan arvo reaalisesti nousisi noin 10% ja ulkoisen devalvaation tapauksessa laskisi noin 10%, niin lopputulos jää silti samaksi. Ulkoinen devalvaatio on esimerkkiperheelle joka tapauksessa edullisempi vaihtoehto.
Kaiken kaikkiaan normaalin palkansaajaperheen näkökulmasta sisäinen devalvaatio on kammottava vaihtoehto, joka niistää reaaliansioita erittäin tuntuvasti. Esimerkkiperheeni tapauksessa vastuullisen taloudenpidon esimerkkiperhe muuttuisi sisäisen devalvaation kautta lähes kädestä-suuhun elintavan edustajiksi. Lisäksi he voisivat unohtaa ajatukset uudesta autosta tai kesämökistä.
Ulkoisen devalvaation tapauksessa köyhtymistä myös tapahtuisi ja auton tai kesämökin hankinta lykkääntyisi, mutta ei muuttuisi mahdottomaksi.
Kuten jo kirjoitin, kukaan sisäistä devalvaatiota mainostava on tuskin tehnyt alkeellisimpiakaan taloudellisia analyysejä sisäisen devalvaation todellisista vaikutuksista. Sisäistä devalvaatiota hyvänä keinona kehuva ja ratkaisuksi vaativa joko valehtelee tietoisesti tai ei ymmärrä taloudesta yhtään mitään – laskelmieni ja analyysini kanssa eri mieltä olevat voivat esittää omat laskelmansa perusteluineen kumotakseen analyysini tulokset. Mielellään empiirisillä luvuilla sisäistä devalvaatiota yrittävistä PIIGS-maista, kiitos.
Yritän jollain aikataululla saada tehtyä vastaavantyyppisen postauksen koko kansantalouden osalta.
Edit: Laskelmassa on mukana sellainen virhe, että asuntolainan korkovähennys on tainnut tulla lasketuksi molemmilla perheen aikuisille jäsenille. En ehdi korjata sitä nyt heti mobiiliyhteyden ylitse, mutta kyseinen virhe ei vaikuta niihin mekanismeihin, joiden vuoksi sisäinen devalvaatio on kotitaloudelle huomattavasti epäedullisempi kuin ulkoinen devalvaatio.
8 kommenttia
Luuletko että hallintomme piirissä todella löytyy ajattelua, jossa palkkoja nominaalisesti laskevaa sisäistä devalvaatiota haluttaisiin yrittää? Olen kyllä tietoinen, että joku hassishuuruinen vihreä “ajattelija” saattaisi sellaisia koepalloja heittää. Tähän astihan useimmat puheet ovat liittyneet palkkojen jäädyttämiseen.
Yllättävän monelle poliitikolle ja virkamiehelle euro on ideologisesti niin merkittävä juttu, että sen eteen ollaan valmiita uhraamaan vaikka mitä. Tulee mieleen pikkulasten heittäminen aina nälkäisen Moolokin kitaan. No, johan sitä edellisessä lamassa vahvan markan politiikka oli vastaava epäjumalankuva, jonka kitaan lapsia heitettiin säästöjen ja leikkausten myötä.
Jos tätä menoa jatkuu, Tyhmyri tullaan kohta tuntemaan eräänä merkittävistä talouspolitiikan kommentaattoreista.
Asiat eivät kuitenkaan ole kovin yksioikoisia. Vastustan muun muassa luonnollisten monopolien yksityistämistä, en ideologisista syistä vaan siksi, että niiden yksityistäminen ei ole taloudellisesti järkevää. Toisaalta taas koen nykyisen sosiaaliturvajärjestelmämme typeräksi ja työntekoa estäväksi. Kyllä maan työmarkkinoissa on jotain pahasti pielessä jos työttömyys on 8% tai enemmän kovan nousubuumin aikana kuten Suomessa 2000-luvun alkupuolella.
Menen monessa yhteiskunnallisessa asiassa ns talous edellä ja toisinaan analyysin lopputulos on puoluepoliittisessa mielessä yllättävän vasemmalla, joskin yleensä suomalaisittain katsoan vallan oikeistolaista tavaraa.
Se aika, tarmo ja raha mikä näihin yhteiskunnalle kuuluvia palveluja tuottaviin firmoihin on uhrattu on mennyt ihan hukkaan. Mun mielestä ei olisi vasemmistolaista määrätä, että tällä (perusterveiden hoito esim) ei tehdä bisnestä. Keksisivät jotain vientituotetta mielummin ja tätäkin voisi sitten kehittää ja tukea valtion suunnalta säästynillä verovaroilla.
Ainoat yritystuet jotka mun mielestä on suht ok on viennin alkuvaiheen ponnisteluihin liittyvät tukitoimet, muutkin kuin suorat rahamällit tekaistuja toimintasuunnitelmia vastaan.