Kuusi tapahtumaa, joiden vuoksi euro ei hajonnut 2012
Varsin arvovaltainen joukko asiantuntijoita ennusti, että euro
hajoaisi vuonna 2012. Wall Street Journal kertoo, miksi näin ei käynyt.
Vuoden vaihtuessa euroalueessa on yhä 17 jäsenmaata, vastoin monia ennustuksia. Muiden muassa nobelisti Paul Krugman ja suursijoittaja George Soros uskoivat Kreikan jättävän euron vielä tänä vuonna.
Wall Street Journalin mukaan euron pitivät kasassa kuutena päivänä sattuneet tapahtumat. Tässä ne ovat tärkeysjärjestyksessä:
Maaliskuun 9. päivä
Kreikka saa valmiiksi historian suurimman valtionvelan uudelleenjärjestelyn, jossa Kreikan velkakirjoja hallussaan pitävät yksityissijoittajat hyväksyvät 53,5 prosentin leikkaukset velkakirjojensa nimellisarvoon.
Tuskin kukaan ei ole uskonut että velkojen leikkaaminen riittäisi pelastamaan Kreikkaa, mutta se lievitti jännitteitä ja antoi poliitikoille aikaa tehdä uusia päätöksiä.
Syyskuun 12. päivä
Saksan perustuslakituomioistuin hyväksyy Euroopan pysyvän vakausmekanismin EVM:n.
Päätös oli odotettu, mutta vastakkainen lopputulos olisi saattanut euroalueen suunnitelmat sekasortoon. EVM aloitti toimintansa lokakuun 8. päivänä.
Kesäkuun 17. päivä
Vyökiristyksiä puoltava, Antonis Samaraksen johtama Uusi demokratia -puolue voittaa täpärästi Kreikan vaalit.
Toukokuun vaalit uusittiin, kun vasemmistolaisen Syriza-puolueen johdolla ei saatu kasattua hallitusta. Kreikan euroero saattoi olla lähellä, sillä kiristyksiä vastustava Syriza hävisi Uudelle demokratialle alle kolme prosenttiyksikköä.
Heinäkuun 29. päivä
Euromaat sopivat alustavasti yhteisestä pankkivalvonnasta. Lisäksi päätetään, että kriisimaiden pankkeja voidaan tukea suoraan, eikä rahoja kierrätetä valtioiden kautta.
Näin haluttiin estää, että heikot pankit voisivat kaatuessaan vetää hallituksia mukanaan. Toteutus on vielä kesken, mutta joulukuun 13. päivänä saatiin kuitenkin päätettyä yhteisen pankkivalvojan perustamisesta.
Lokakuun 9. päivä
Saksan liittokansleri Angela Merkel matkustaa Ateenaan.
Matka symboloi Saksan sitoutumista Kreikkaan, ja keskustelu Kreikan pakottamisesta ulos eurosta laantuu. Monet analyytikot uskovat, että lähtiessään Kreikka olisi vetänyt perässään monta muuta maata.
Heinäkuun 26. päivä
Euroopan keskuspankin EKP:n pääjohtaja Mario Draghi tekee lupauksen.
Syyskuussa EKP aloittaa kriisimaiden valtionlainojen osto-ohjelman OMT:n, jolla on tarkoitus painaa maiden lainakorkoja alaspäin. OMT hälventää pelot siitä, joutuvatko Espanja ja Italia jättämään yhteisvaluutan rahoitusongelmiensa vuoksi.
Toistaiseksi kukaan ei ole väittänyt, että euron kriisi olisi vielä ohi. Jännitettävää riittänee siis myös ensi vuodelle. Siitä pitävät huolen esimerkiksi Italian ja Saksan vaalit.
REUTERS/Yorgos Karahalis
Wall Street Journalin mukaan euron pitivät kasassa kuutena päivänä sattuneet tapahtumat. Tässä ne ovat tärkeysjärjestyksessä:
Maaliskuun 9. päivä
Kreikka saa valmiiksi historian suurimman valtionvelan uudelleenjärjestelyn, jossa Kreikan velkakirjoja hallussaan pitävät yksityissijoittajat hyväksyvät 53,5 prosentin leikkaukset velkakirjojensa nimellisarvoon.
Tuskin kukaan ei ole uskonut että velkojen leikkaaminen riittäisi pelastamaan Kreikkaa, mutta se lievitti jännitteitä ja antoi poliitikoille aikaa tehdä uusia päätöksiä.
Syyskuun 12. päivä
Saksan perustuslakituomioistuin hyväksyy Euroopan pysyvän vakausmekanismin EVM:n.
Päätös oli odotettu, mutta vastakkainen lopputulos olisi saattanut euroalueen suunnitelmat sekasortoon. EVM aloitti toimintansa lokakuun 8. päivänä.
Kesäkuun 17. päivä
Vyökiristyksiä puoltava, Antonis Samaraksen johtama Uusi demokratia -puolue voittaa täpärästi Kreikan vaalit.
Toukokuun vaalit uusittiin, kun vasemmistolaisen Syriza-puolueen johdolla ei saatu kasattua hallitusta. Kreikan euroero saattoi olla lähellä, sillä kiristyksiä vastustava Syriza hävisi Uudelle demokratialle alle kolme prosenttiyksikköä.
Heinäkuun 29. päivä
Euromaat sopivat alustavasti yhteisestä pankkivalvonnasta. Lisäksi päätetään, että kriisimaiden pankkeja voidaan tukea suoraan, eikä rahoja kierrätetä valtioiden kautta.
Näin haluttiin estää, että heikot pankit voisivat kaatuessaan vetää hallituksia mukanaan. Toteutus on vielä kesken, mutta joulukuun 13. päivänä saatiin kuitenkin päätettyä yhteisen pankkivalvojan perustamisesta.
Lokakuun 9. päivä
Saksan liittokansleri Angela Merkel matkustaa Ateenaan.
Matka symboloi Saksan sitoutumista Kreikkaan, ja keskustelu Kreikan pakottamisesta ulos eurosta laantuu. Monet analyytikot uskovat, että lähtiessään Kreikka olisi vetänyt perässään monta muuta maata.
Heinäkuun 26. päivä
Euroopan keskuspankin EKP:n pääjohtaja Mario Draghi tekee lupauksen.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
– Mandaattinsa rajoissa EKP on valmis tekemään
kaikkensa euron pelastamiseksi. Ja voitte uskoa, se on tarpeeksi, Draghi
sanoo Lontoossa. Syyskuussa EKP aloittaa kriisimaiden valtionlainojen osto-ohjelman OMT:n, jolla on tarkoitus painaa maiden lainakorkoja alaspäin. OMT hälventää pelot siitä, joutuvatko Espanja ja Italia jättämään yhteisvaluutan rahoitusongelmiensa vuoksi.
Toistaiseksi kukaan ei ole väittänyt, että euron kriisi olisi vielä ohi. Jännitettävää riittänee siis myös ensi vuodelle. Siitä pitävät huolen esimerkiksi Italian ja Saksan vaalit.
REUTERS/Yorgos Karahalis
