Takavuosien autokaupunki Detroit rojahti konkurssiin

Yhdysvaltojen entinen autoteollisuuden pääkaupunki Detroit on ajautunut konkurssiin. Kaupungin velat ovat ainakin 10 miljardia euroa. Kaupunki on kärsinyt jo vuosikymmenen ongelmista, jotka ovat aiheutuneet siellä aiemmin sijainneen autoteollisuuden hiipumisesta.

Taloussanomat

19.7.2013

Vuosikymmenen vaikeuksien aikana noin neljännes sen väestöstä on muuttanut muualle. Asukkaita on jäljellä enää 700 000.
Nyt Detroitin julkiset palvelut ovat romahtamaisillaan. Kaupungissa on 70 000 kiinteistöä tyhjillään. Vaikeuksista huolimatta kaupungin pormestari Dave Bing vakuuttaa, että julkiset palvelut pelaavat jatkossakin ja kaupungin työntekijöille maksetaan palkka, kertoo BBC.
Torstaina Michiganin osavaltion nimittämä hätämanageri Kevyn Orr pyysi liittovaltion tuomaria julistamaan kaupungin konkurssisuojaan. Jos hakemus hyväksytään, Orrilla olisi oikeus myydä kaupungin omaisuutta velkojien hyväksi.
Kaupunki lakkasi maksamasta velkojaan viime kuussa pitääkseen taloutensa pyörimässä. Pormestari Bing yritti tuolloin neuvotella velkojien kanssa uusista järjestelyistä. Neuvottelut eivät kuitenkaan tuottaneet tulosta kahden eläkesäätiön kaadettua Bingin ehdotuksen.

Detroit ei ole ainoa Yhdysvaltojen kaupunki, joka on mennyt konkurssiin, mutta se on konkurssikaupungeista selvästi suurin. Pormestari Bingin mukaan hän ei halunnut tilanteen ajautuvan tähän pisteeseen, mutta toivoi, että kaupunki voisi nyt ottaa parhaan mahdollisen irti uudesta tilanteestaan.
Detroitissa pääkonttoriaan pitävä General Motors (GM), joka on yksi maailman suurimmista autonvalmistajista, kertoi lausunnossaan, ettei se odota kaupungin konkurssista olevan haittaa omalle toiminnalleen. GM toivoo konkurssin olevan uusi alku kaupungille. 

Mitä tapahtuu Suomen detroiteille?

Yhdysvalloissa autoteollisuuden tukikohtana tunnettu Detroit on julistautunut konkurssiin. Kaupungin velat ovat vuosien saatossa kasvaneet yli 10 miljardiin euroon, ja kaupungin julkiset palvelut ovat vaarassa romahtaa. Konkurssijärjestelyllä kaupunki yrittää saada uuden alun.
Suomessa kuntien konkurssi ei ole mahdollinen, vaan valtiovarainministeriön nimeämä asiantuntijaryhmä suunnittelee kriisikunnaksi nimetylle kunnalle säästöohjelman. Käytännössä kriisikunnaksi nimeäminen vähentää kunnan omaa päätösvaltaa ja kunnat ajautuvat usein liitoksiin.

Tänä vuonna kriisikuntia ovat olleet Hanko, Jalasjärvi, Tarvasjoki ja Lavia.

Kriisi ei edellytä
velkaa

Detroitissa kaupungin konkurssia järjestelee konsultti, joka hakee lupaa myydä kaupungin omaisuutta velkojien tyynnyttelemiseksi.
Suomessa kriisikunnaksi nimetty kunta ajautuu käytännössä valtion holhoukseen. Sille voidaan myös esittää kuntaliitosta. Vuodesta 2007 lähtien kriisikunniksi nimetyistä 15 kunnasta kolmasosa on ajautunut liitokseen.
Kriisikunnalle on kuusi kriteeriä: negatiivinen vuosikate, puoli prosenttia keskimääräistä korkeampi tuloveroprosentti, omaa pääomaa on alle puolet, suhteellinen velkaantuneisuus on yli 50 prosenttia, taseen alijäämä ja asukaskohtaista lainaa on yli puolet enemmän kuin kunnilla keskimäärin.
– Kunnalla ei välttämättä tarvitse olla paljon velkaa, vaan se ei yksinkertaisesti pysty maksamaan menojaan.
Valtion asettamien rajojen mukaan kriisikunnan nimittämiseksi riittääkin se, että kunnan tilinpäätös on kahden vuoden ajan ollut alijäämäinen. Ensimmäisessä tilinpäätöksessä alijäämää saa olla korkeintaan 500 euroa asukasta kohden ja viimeisimmässä enintään 1000 euroa.