دربرابر چشمان بشریت معاصر، کارگران را بگلوله می بندند ، بورژوازی جهانی چشم زهر میگیرد و بلندگوهای "بشردوستان "خفه خون گرفته اند، ودردناکتراز همه جای خالی اعتراضات کارگری بر علیه این جنایت علنی! شرمتان باد  

اعتصـــــاب معدنچیـــــان آفـــــــریقای جنـــــوبی ســـــــی کشته برجا گذاشت

جمعه 17 اوت 2012 - 27 مرداد 1391

پلیس مزدورآفریقای جنوبی گفته است که در درگیری میان کارگران معدنی که دست به اعتصاب زده بودند و نیروهای پلیس در معدن ماریکانا دست کم سی نفر کشته شدند.

بنا به گفته شاهدان عینی، پلیس بر روی معدنچیانی که مسلح به قمه و میله بودند، آتش گشود.

روز گذشته نیز ده نفر در جریان این اعتصاب کشته شدند. همچنین افزایش تنش میان دو اتحادیه کارگری بر شدت خشونت ها افزوده است.

ناتی متهتوا، وزیر پلیس آفریقای جنوبی در گفت و گو با یک شبکه رادیویی محلی ضمن تائید افزایش کشته شدگان گفت: "بسیاری مجروح شده بودند و تعداد (کشته شدگان) همچنان در حال افزایش است."

این رخداد یکی از خونبارترین درگیری ها در صنعت آفریقای جنوبی از زمان فروپاشی آپارتاید بوده است.

این معدن پلاتین در صد کیلومتری شمال غربی ژوهانسبورگ قرار دارد. هزاران کارگری که اعتصاب کرده اند خواهان افزایش حقوق خود به بیش از ۱۰۰۰ دلار در ماه شده اند.

آفریقای جنوبی بیش از ۸۰ در صد ذخیزه پلاتین جهان را در اختیار دارد و بزرگترین صادر کننده این عنصر است.معدن ماریکانا یکی از بزرگترین معادن پلاتین این کشور است و متعلق به شرکت لانمین است که دفتر مرکزی آن در لندن مستقر است

معدنچيان آفريقای جنوبی به 'قتل' متهم می شوند

 جمعه 31 اوت 2012 - 10 شهریور 1391

به گفته دادستان ها در آفریقای جنوبی کارگران دستگیر شده معدن پلاتین ماریکانا، به قتل ۳۵ نفر از همکارانشان که توسط پلیس کشته شدند، متهم شده اند.

فرانک لزنیگو، سخنگوی دادستانی کشور روز پنجشنبه ۳۰ اوت ( نهم شهریور ماه) گفت که اگر افراد مسلح با پلیس درگیر شوند و در این درگیری ها تلفات جانی به بار آید، آنهایی که دستگیر می شوند به قتل متهم خواهند شد فارغ از اینکه چه کسی درگیری را آغاز کرده یا شلیک کرده باشد.
هفته گذشته پلیس به معدنچیانی که برای افزایش حقوق تظاهرات کرده بودند، شلیک کرد و ۳۴ نفر را کشت. در این درگیریها دو پلیس هم کشته شدند.
اتحادیه های کارگری آفریقای جنوبی پلیس را متهم به خشونت و سرکوب بیرحمانه محکوم می کنند.

برگزاری برنامه‌های یادبود معدنچیان کشته‌شده در آفریقای جنوبی

 پنج شنبه 23 اوت 2012 - 02 شهریور 1391

هزاران تن از اهالی آفریقای جنوبی در مراسم یادبود کشته‌شدگان معدن پلاتین ماریکانا شرکت کرده اند.

هفته گذشته پلیس به معدنچیانی که برای افزایش حقوق تظاهرات کرده بودند، شلیک کرد و ۳۴ نفر را کشت.
اکنون اعتراض ها به دیگر معادن پلاتین آفریقای جنوبی نیز کشیده شده است.
مراسم معدن ماریکانا برای مدت کوتاهی با ورود معدنچیان اعتصابی مختل شد. بعضی از این معدنچیان، با خود قمه حمل می کردند.
در سرتاسر آفریقای جنوبی نیز برنامه های مشابه یادبود برگزار شده است.
جیکوب زوما، رئیس جمهوری آفریقای جنوبی، کشته شدن معدنچیان را فاجعه‌بار خوانده و گفته است در این مورد تحقیقات قضایی انجام خواهد شد.
آفریقای جنوبی تولید کننده حدود سه چهارم پلاتین جهان است.

فرصت یک روزه به معدنچیان اعتصابی آفریقای جنوبی

 دوشنبه 20 اوت 2012 - 30 مرداد 1391

به معدنچیان آفریقای جنوبی یک روز دیگر برای بازگشت به کارشان در معدن ماریکانا فرصت داده شده است.

شرکت "لون مین" مالک این معدن پیشتر گفته بود که تمام کسانی را که امروز( دوشنبه ۲۰ اوت) به اعتصاب ادامه دهند، از کار برکنار می‌کند.
اما بعدا به دنبال گفتگو با اتحادیه‌ های کارگری این مهلت را یک روز دیگر افزایش داد.
مقامات این شرکت گفته اند تقریبا یک سوم از کارکنان امروز به سر کار بازگشته اند.
روز پنجشنبه گذشته، بر اثر تیراندازی نیروهای پلیس به سمت معدنچیانی که دست به اعتصاب زده بودند، ۳۴ نفر کشته شدند.
جیکوب زوما، رئیس‌جمهور آفریقای جنوبی بدنبال بروز این خشونتها در شمال شرق دستور داد تحقیقاتی در این باره انجام شود.

رفع 'موقت' اتهام قتل از ۲۷۰ معدنکار در آفریقای جنوبی

 دوشنبه 03 سپتامبر 2012 - 13 شهریور 1391

معدن ماریکانا همچنان پس از سه هفته تعطیل است و نمایندگان معدنکاران در حال مذاکره با صاحبان معدن در خصوص شرایط کار جدید هستند.

مقامات دادستانی آفریقای جنوبی گفته اند که اتهامات قتل ایراد شده به ۲۷۰ معدنکار بازداشت شده را موقتا لغو خواهند کرد.

لغو موقت اتهام به آزادی معدنکاران از بازداشت خواهد انجامید اما لغو رسمی اتهامات تا پایان تحقیقات صورت نخواهد گرفت.
اکنون گزارش می شود که دادگاه ها آزادی ۲۷۰ معدنکار اعتصاب گر متهم به قتل را شروع خواهند کرد.
صد معدنکار قرار است روز دوشنبه آزاد شوند و بقیه در روز پنجشنبه.

لغو اتهامات

با این که پلیس با تیراندازی به سوی ۳۴ معدنکار آنها را از پای در آورده بود، دادستانی با استفاده از یک قانون بازمانده از دوران تبعیض نژادی در آفریقای جنوبی اتهام قتل را به معدنکاران همراه کشته شدگان، و نه تیراندازان پلیس، وارد کرد.
دادستانی با ادعای این که کشته شدگان به تحریک همکاران خود در اعتصاب به سمت پلیس حمله کردند، دیگر کارگران معدن را مسوول مرگ این ۳۴ نفر شناخته بود.
پلیس می گوید معدن کاران کشته شده با سلاح سرد به سمت خطوط پلیس حمله کرده بودند.
پیشتر وزیر دادگستری آفریقای جنوبی و چند متخصص حقوق اساسی از این تصمیم دادستانی انتقاد کرده بودند.
وکیلان ۲۷۰ معدنکار بازداشت شده نیز با انتشار نامه ای گفته بودند که تا امروز (یکشنبه) برای آزادی موکلان خود فرصت خواهند داد.
معدنکاران برای مطالبه حقوق بیشتر و شناسایی یک اتحادیه کارگری جدید دست به اعتصاب زده بودند.
معدن ماریکانا همچنان پس از سه هفته تعطیل است و نمایندگان معدنکاران در حال مذاکره با صاحبان معدن در خصوص شرایط کار جدید هستند.

آزادی تعدادی از معدن‌‌چیان آفریقای جنوبی

 دوشنبه 03 سپتامبر 2012 - 13 شهریور 1391

خوشحالی معدن‌چیان ماریکانا، از آزادی

حدود پنجاه نفر از معدن‌چیان آفریقای جنوبی، که متهم به قتل بودند از زندان آزاد شدند.

پیش از این دادستانی این کشور اتهام‌های مربوط به دست داشتن این افراد در قتل را موقتا برداشت.
دادستانی این افراد را بدون قرار وثیقه آزاد کرده و قرار است که باقی مانده افراد را هم در دسته های چند نفری آزاد کند.
در جریان اعتصاب تعدادی از معدن‌چیان این کشور، پلیس به سوی آنها شلیک کرد و ۳۴ نفر از آنها را کشت.
دادستانی هم با استفاده از یک قانون بازمانده از دوران تبعیض نژادی در آفریقای جنوبی اتهام قتل را به معدن‌چیان بست و نه به پلیس.
دادستانی گفته بود که دیگران با تحریک کشته شدگان آنها را به حمله به پلیس تشویق کرده بودند و برای همین ۲۷۰ نفر از معدنچیان را به اتهام قتل بازداشت کرد.
در روز شانزدهم اوت، معدن‌چیان برای مطالبه حقوق بیشتر و شناسایی یک اتحادیه کارگری جدید دست به اعتصاب زده بودند.
آنها همچنان مشغول مذاکره برای احقاق درخواست های خود هستند، در حالی که معدن سه هفته است که تعطیل شده است.
البته افرادی که آزاد می شوند بناست دوباره در ماه فوریه سال آینده به دادگاه بازگردند تا به اتهام "خشونت" و "تجمع غیرقانونی" بازداشت شوند.
روز یکشنبه دادستانی اعلام کرد که این افراد تا زمان بررسی یک هیئت تحقیق، از اتهام قتل مبرا هستند.
پلیس اعلام کرده که معدن‌چیان با کاردهای بزرگ به سوی آنها حمله کرده بودند و برای همین بوده که پلیس به سوی آنها شلیک کرده است.

خشونت‌های جدید

همچنین در روز دوشنبه، پلیس برای بار دیگر به معدن‌چیان معترض حمله کرد. این بار با گلوله های لاستیکی.
پلیس می گوید که دلیل این کار این بوده که می خواستند از درگیری بین معدن‌چیان اعتصاب کننده و آنها که در اعتصاب نیستند، جلوگیری کند.
نتیجه دخالت پلیس اینکه، چهار نفر با گلوله های لاستیکی مجروح شدند و راهی بیمارستان شدند. البته رئیس معدن می گوید که این افراد بعد از مداوا از بیمارستان مرخص شدند.
رئیس معدن درباره این چهار نفر گفته که آنها سابقا در این معدن کار می کردند و بعدها به خاطر اینکه در "اعتصاب‌های غیرقانونی" شرکت کرده بودند، از کار برکنار شده بودند.
اعتصاب های معدن‌چیان در معدن ماریکانا به نقاط دیگر کشور هم سرایت کرده و معدن‌کارانی که در معادن طلا کار می کنند، به صورت غیررسمی اعتصاب هایی را شروع کرده اند.

تظاهرات دو هزار معدنچی در آفریقای جنوبی

چهارشنبه 05 سپتامبر 2012 - 15 شهریور 1391

کارگران اعتصابی آفریقای جنوبی از رقص و آواز برای بسیج خود و تقویت روحیه‌شان استفاده می‌کنند

حدود دو هزار کارگر معدنچی معادن ماریکانای آفریقای جنوبی برای جلب حمایت از اعتصابشان برای افزایش دستمزد دست به تظاهرات زده‌اند. از زمانی که پلیس در ماه گذشته با گشودن آتش ٣٤ معدنچی را کشت، این بزرگترین تجمع کارگران ماریکانا به شمار می‌آید.

کارگران معترض، که شدیدا تحت نظارت پلیس قرار دارند، می‌خواهند پشتیبانی سایر کارگران را، که هنوز به اعتصاب نپیوسته‌اند، جلب کنند.
روز دوشنبه ٥٠ نفر از کارگران، که به آنها اتهام جنجال‌برانگیز قتل زده شده بود، از زندان آزاد شدند، با این وجود هنوز ٢٢٠ کارگر دیگر در بازداشت پلیس به سر می‌برند. انتظار می‌رود این کارگران نیز فردا آزاد شوند.
کارن آلن، خبرنگار بی‌بی‌سی که در ماریکانا است، می‌گوید تظاهرکنندگان چوب‌هایی بلند در دست دارند و نیروهای پلیس با هلیکوپتر به گردشان حلقه زده‌اند.
شرکت لونمین، که سومین تولیدکننده بزرگ پلاتین در جهان است، در بیانیه‌ای گفته که کمتر از ٥ درصد کارگران در معادن ماریکانا به کار مشغولند. این شرکت در بیانیه خود گفته که در جستجوی "آرامش پایدار" برای معادن ماریکانا است.
معدنچیان ماه گذشته اعتصابی را آغاز کردند و خواستار افزایش دستمزد و به رسمیت شناخته شدن اتحادیه کارگری جدیدشان شدند. آنها اتحادیه قدیمی را به نزدیکی بیش از اندازه با شرکت لونمین، کارفرما، متهم می‌کردند.

ماه گذشته برخورد پلیس با معدنچیان به کشته شدن سی و چهار نفر از آنان انجامید

کارگران می‌خواهند که حقوقشان دست کم دو برابر آنچه هست بشود.
برخورد خشونت‌بار پلیس با اعتصابیون در ماه گذشته، که به کشته شدن ٣٤ معدنچی انجامید، مرگبارترین اقدامی است که از ١٩٩٤ و برقراری دموکراسی در آفریقای جنوبی، از پلیس این کشور سر زده است.
پلیس می‌گوید برای دفاع از خود در برابر جمعیت قمه به دست آتش گشوده، اما معدنچیان با رد این ادعا می‌گویند گلوله‌ها تنها برای شکستن اعتصاب شلیک شدند.
دادستانان پس از این واقعه ٢٧٠ معدنچی را به اتهام "تحریک پلیس" و در نتیجه دست داشتن در قتل همکارانشان بازداشت کردند. اتهامی که توسط برخی وکلا و سیاستمداران "عجیب و فریب" و "سوءاستفاده" از قانون خوانده شد.

دولت آفریقای جنوبی درمورد ادامه خشونت کارگری هشدار داد

جمعه 14 سپتامبر 2012 - 24 شهریور 1391

دولت آفریقای جنوبی در مورد ادامه اعتصاب خشونت آمیز کارگران معدن هشدار داده است

دولت آفریقای جنوبی هشدار داده است که ادامه ناآرامی کارگران معادن این کشور را تحمل نمی کند.

روز جمعه، ٢٤ شهریور (١٤ سپتامبر)، جف رادب، وزیر دادگستری آفریقای جنوبی، در یک نشست مطبوعاتی شرکت داشت، در اشاره به اقدامات خشونت آمیز در جریان اعتصاب کارگران معادن که استخراج طلا و پلاتین را مختل کرده است، گفت: "دولت بیش از این نمی تواند چنین اقداماتی را تحمل کند و مجبور به برخورد با عاملان نا آرامی خواهد بود."
اظهارات آقای رادب در حالی انتشار می یابد که معدنچیان اعتصابی معادن پلاتین لونمین افزایش دستمزد پیشنهادی شرکت را رد کردند.
اقدام دولت متوجه تجمع های غیرمجاز کارگران مسلح به انواع اسلحه سرد است که در برابر معادن اجتماع می کنند.
وزیر دادگستری آفریقای جنوبی وضعیت کنونی را "شرایط اضطراری" توصیف کرده و افزوده است که دولت در صدد اعاده نظم است و با کسانی که مرتکب اقدامات غیرقانونی شوند برخورد خواهد شد.
در عین حال، به گفته منابع محلی، روز جمعه کمتر از نیم درصد از کارگران در محل کار خود حاضر شدند و بقیه همچنان از بازگشت به کار خودداری ورزیدند.
اعتصاب کارگران از معدن پلاتین لونمین آغاز شد اما اخیرا به معادن طلا هم گسترش یافته است.
پروین گوردهان، وزیر دارایی آفریقای جنوبی، هشدار داده است که در حالیکه نرخ رشد اقتصادی این کشور رو به کاهش بوده، اعتصاب کارگران معادن می تواند این وضعیت را دشوارتر کند.
بخش معدن ستون فقرات اقتصاد آفریقای جنوبی و یکی از منابع اصلی درآمدهای ارزی این کشور محسوب می شود و بیش از نیم میلیون نفر در این بخش اشتغال دارند.
ارزش تولید این بخش به یک پنجم تولید ناخالص داخلی بالغ می شود و نیمی از درآمد ارزی آفریقای جنوبی از محل صدور فرآوردهای معدنی به دست می آید.
اعتصابات و درگیری های کارگری اخیر زمینه مساعدی را برای بهره برداری گروه ها و اتحادیه های کارگری رقیب هم فراهم آورده و شرایط را پیچیده تر کرده است.

Etelä-Afrikka: Poliisi surmasi 34 kaivostyöläistä

20.8.2012

Etelä-Afrikka: Poliisi surmasi 34 kaivostyöläistä Kaivosyhtiö Lonmin uhkaa lakkoile

via kaivostyöläisiä erottamisella, jolleivät nämä palaa töihin poliisin surmattua 34 lakkolaista, kirjoittaa sanomalehti Mail & Guardian.

Etelä-Afrikan poliisi surmasi viime viikon torstaina 34 lakossa ollutta kaivostyöläistä Marikanassa ja haavoitti lähes kahdeksaakymmentä. Työntekijät olivat olleet lakossa viikon palkkojensa kolminkertaistamiseksi 4 000 randista (389 eurosta) 12 500 randiin (1 216 euroon).

Jotkut Marikanassa sijaitsevan, maailman kolmanneksi suurimman platinakaivoksen lähistölle kokoontuneista lakkolaisista olivat aseistautuneet viidakkoveitsillä ja nuijilla, ja poliisi avasi tulen kohti lähestyvää väkijoukkoa. Tapahtumien tarkasta kulusta ei ole selvyyttä, mutta tapauksen taltioineen videoleikkeen ja silminnäkijöiden kertomusten perusteella eteläafrikkalainen sanomalehti Mail & Guardian arvioi, että “Marikanan ampumistapauksessa [...] on selvästi kyse pienen poliisijoukon joutumisesta paniikkiin lähestyvien ja aggressiivisten mielenosoittajien yllätettyä heidät”. Toisaalta poliisi oli varustautunut automaattiasein, luotiliivein ja panssariautoin, ja taustalla oli lakon yhteydessä muutamaa päivää aikaisemmin kahden poliisin pahoinpitely kuoliaaksi.

Lakkoilevat työläiset kuuluvat suurimmaksi osaksi muutaman vuoden ikäiseen kaivos- ja rakennustyöläisten ammattiliitto AMCU:un, joka on kasvanut nopeasti vanhemman kaivostyöläisten ammattijärjestön, NUM:n, kustannuksella. AMCU:n suosion takana on NUM:n johdon korruptoituneisuus ja liian likeinen suhde työnantajapuoleen, arvioi Mail & Guardian.

“Tarina alkaa 360 000 jäsenisestä kaivostyöläisten kansallisesta ammattiliitosta (NUM), joka perustettiin 1980-luvulla taistelemaan apartheid-hallituksen työlainsäädäntöä vastaan. Cyril Ramaphosan johdolla ammattiliitosta tuli Etelä-Afrikan ammattiliittojen keskusjärjestö COSATU:n, hallituspuolue ANC:n voimakkaan liittolaisen, suurin jäsenjärjestö – ironista, sillä Ramaphosa on nykyisin kaivosyhtiö Lonminin hallituksen jäsen.”

Viikonloppuna kaivosyhtiö Lonmin uhkasi lakkoilevia työntekijöitä irtisanomisella, jolleivät nämä palaa töihin.

Viime vuosina NUM on jakaantunut ANC:n sisäisten valtataisteluiden seurauksena, ja liiton nykyinen johto kannattaa Etelä-Afrikan presidentti Jacob Zuman valintaa toiselle kaudelle. Liiton pääsihteeri, viime vuonna yli 40 prosentin palkankorotuksen saanut Frans Baleni vastustaa kansallistamista kiivaammin kuin useat työnantajien edustajat, kirjoittaa Mail & Guardian. Baleni myös puolusti poliisin toimintaa pitäen sitä kärsivällisenä ja väkijoukon edustamaa uhkaa merkittävänä

***«اتحادیه ملی معدنچیان» در دهه‌ی ۸۰ برای مبارزه علیه قوانین کار دوران آپارتاید، و به رهبری «سیریل رامافوزا» پایه‌ریزی شد (وی هم‌اکنون جزو سرمایه‌داران شرکت لانمین است!). رامافوزا مذاکره‌کننده اصلی در مذاکرات سازش از طرف «کنگره ملی آفریقا» با «حزب ملی» به منظور برگزاری انتخابات دموکراتیک سال ۱۹۹۴ بود. این فعال اتحادیه‌ای پس از ۳ سال فعالیت در پارلمان، در سال ۱۹۹۷ با استعفا از سمت خود، وارد فعالیت‌های تجاری شد و در مدت اندکی به یکی از سرمایه‌داران بزرگ آفریقایی بدل شد. در سال ۲۰۱۱ مجله فوربز،  از وی به عنوان یکی از چهل فرد ثروتمند قاره آفریقا با دارایی بالغ بر ۲۴۵ میلیون دلار نام برد. «گروه سرمایه‌گذاری شاندوکا» متعلق به این شخصیت، دارای سرمایه‌گذاری‌های عمده‌ای در بخش منابع طبیعی آفریقا، از جمله معادن، منابع انرژی، بانک، بیمه، املاک، مخابرات و... است.***

JA....

Espanjan levottomuudet ovat kiihtyneet rajuiksi. Lakkoilevat kaivostyöläiset ovat ottaneet yhteen poliisien kanssa Pohjois-Espanjassa ja ainakin seitsemän ihmistä on loukkaantunut. Mielenosoittajat avasivat tulen rakettiaseilla ja ritsoilla kohti kumiluodeilla sekä kyynelkääsulla ampuvia poliiseja.

Lähde: RT

Toimittaja: Janus Putkonen

16.6.2012, Verkkomedia.org

Espanjan protestoivat kaivostyö-läiset avasivat tulen poliiseja vastaan

Austurian alueen kaivostyöläiset ovat protestoineet hallituksen leikkausaikomuksia vastaan. Espanjan hallituksen esittämällä valtionmenojen leikkauslistalla on ollut kaksi kolmasosaa 300 miljoonan euron tuista kaivosteollisuudelle. Aktivistien mukaan 4 000 työpaikkaa on vaarassa näiden leikkausten takia.

Leikki kaukana: Tällaista mielenosoittamista ei ole Euroopassa nähty

Mielenosoittajat sulkivat teitä polttamalla renkaita, kertoi sisäministeriö. Mielenosoituksia seuranneissa yhteenotoissa on loukkaantunut ainakin neljä poliisia. Yksi toimittaja loukkaantui kumiluodista rintaansa. Espanjan kaivostyöläiset ovat lakkoilleet ja protestoineet hallituksen toimia vastaan jo viikkoja.

Mielenosoittajien ja poliisien välit ovat erityisen väkivaltaiset. RT:n kuvareportaasissa näkyy mielenosoittajia ampumassa kotitekoisilla rakettiaseilla kohti mellakkapoliiseja, jotka ampuvat kyynelkaasulla ja kumiluodeilla takaisin. Ilma on sakeana savusta ja molemmat osapuolet ovat varustautuneet vahvoin turvavälinein.

Mielenosoittajilla on käytössään myös tehokkaita ritsoja rakettiaseidensa lisäksi.

Etelä-Afrikan kaivosmiehet juhlivat palkankorotusta

Johannesburg

Julkaistu: 18.09. klo: 20:54 

Eteläafrikkalaisen kaivoksen työntekijät ovat juhlineet 22 prosentin palkankorotustaan. Sovittelijan mukaan kuusi viikkoa kestänyt lakko päättyy torstaina.
Kyseisessä Marikanan kaivoksessa puhkesi levottomuuksia runsas kuukausi sitten. Poliisi avasi silloin tulen lakkoilevia kaivosmiehiä kohti, ja yli 30 ihmistä sai surmansa.
Kaivosmiesten kuukausipalkka oli ennen lakkoa noin 400 euroa. Kaivosyhtiö Lonminin on määrä antaa kaivosmiehille palkankorotusten lisäksi vajaan 200 euron bonus.
- Kaivosmiehet ovat erittäin tyytyväisiä. Tämä oli työntekijäpuolen voitto, sanoi sovittelija, piispa Jo Seoka.
Marikana on maailman kolmanneksi suurin platinakaivos. 

سلاح سرد و سلاح گرم کارگران

Brittikaupunki ottaa käyttöön oman rahayksikön

16.8.2012

Helsingin Sanomat

AFP

Bristolin punnat suunnitellaan otettavaksi käyttöön 9. syyskuuta.

Britannialaiskaupunki aikoo vastata talouskriisiin ja pankkiskandaaleihin ottamalla käyttöön oman paikallisrahan.
Lounais-Englannin Bristolissa otetaan syyskuussa käyttöön oma Bristolin punta paikallisrahaan liittyneissä yrityksissä, kertoo The Telegraph -lehti.
"Pankki- ja rahoitusmaailmaa pidetään hyvin raadollisina. Kaikki ottavat irti sen, minkä saavat. Tässä rahaan liittyvät arvot määritellään uudelleen", rahaohjelman toinen perustaja Ciaran Mundy kertoo.
Kiinnostusta uutta paikallisrahaa kohtaan on lisännyt epäluulo skandaaleista kärsiviin pankkeihin ja puheet euron hajoamisesta. Britannian talous on myös vajonnut taantumaan.
Uuteen rahayksikköön on tulossa mukaan satoja paikallisia yrityksiä taidekeskuksesta lounaspaikkoihin.
Richard Wright ilmoitti oman turvallisuusalan yrityksensä heti mukaan. Hän toivoo voivansa kilpailla alan jättejä vastaan.
"Olen syntynyt ja kasvanut Bristolissa ja haluan tukea paikallisia yrityksiä. Haluan pitää Bristolin punnan liikkeessä", hän sanoi AFP:lle.
Kaupungin seteleihin on kuvattu paikallisia ylpeydenaiheita, 1800-luvun uskonnollisesta kirjailijasta Concorde-koneisiin ja karibialaisiin katufestivaaleihin.
Puolen miljoonan asukkaan Bristol on suurin paikallisrahan käyttöön ottava brittikaupunki. Sen suunnitelmat ovat kunnianhimoisia.
Yritykset voivat jatkossa maksaa kunnallisverot omalla rahayksiköllä ja kaupunki tarjoaa 17 000 työntekijälleen mahdollisuutta saada osa palkasta paikallisrahassa.
Paikallisrahaa varten on kehitetty tekstiviestein toimiva maksujärjestelmä ja setelit, joita ei kehittäjien mukaan voi väärentää.
Mundy arvioi hankkeella olevan kouriintuntuva taloudellinen vaikutus.
"80 prosenttia rahasta lähtee alueelta, jos se käytetään ylikansallisissa yrityksissä, mutta 80 prosenttia pysyy kaupungissa, jos se käytetään paikallisissa yrityksissä", Mundy sanoo.
Finanssipalveluita tarjoavan Hargreaves Lansdownin investointijohtaja Ben Yearsley ei aio kiirehtiä rahanvaihtoon.
"Tämä on vain suuri lahjakorttiohjelma. Olen skeptinen, että se muuttaisi mitään. Paikallisten yritysten tulee kilpailla laadulla ja palvelulla", hän sanoi AFP:lle.
Epäilijöistä huolimatta hankkeen puuhamiehet toivovat, että Bristolin punnilla käytäisiin kauppaa satojentuhansien puntien arvosta jo ensimmäisenä vuonna. Kolmantena vuonna puhuttaisiin miljoonista.
Complementarycurrency.org -sivuston mukaan maailmassa on 225 omaa paikallista rahayksikköä käyttävää yhteisöä. Niistä 102 on Euroopassa.

Tämä väärinkäsitys takaa: eurokriisi pahenee lisää

Euroalueen velkakriisi ei hellitä niin kuin pitäisi, koska epäreilut markkinavoimat eivät anna talouspäättäjien kriisitoimille asiaan kuuluvaa arvoa. Tai näin ainakin kuuluu europäättäjien oma tulkinta. Selitys on väärä mutta paljastaa silti syyn kriisin pahenemiseen: europäättäjät eivät ole vieläkään oivaltaneet kriisin luonnetta saati omien toimiensa haitallisia vaikutuksia.

 

Jan Hurri

15.8.2012 

 

Suomen pääministeri Jyrki Katainen toisti alkuviikosta saksalaislehti Der Spiegelin haastattelussa useiden muiden europäättäjien aiemmin esittämän moitteen markkinavoimille.

Analyysi

Moitteen mukaan on epäreilujen ja hölmöjen rahoitusmarkkinoiden syytä, että kriisi yhä jatkuu eikä ole hellittänyt niin kuin olisi pitänyt.
Espanja ja Italia ovat panneet toimeksi tai ainakin luvanneet panna toimeen niin mittavia talousuudistuksia, että markkinoiden olisi jo pitänyt rynnätä ostamaan näiden velkakirjoja ja näin taltuttaa kriisi avittamalla valtioiden lainakorot tuntuvaan laskuun.
Samoin euromaiden yhteisten kriisitoimien olisi pitänyt jo ajat sitten tepsiä, palauttaa markkinavoimien luottamus ja saada kriisi päättymään.
Mutta toisin on asian laita. Myyntipaine ylivelkaisten euromaiden velkakirjamarkkinoilla on pysynyt erittäin kovana ja korot kestämättömissä korkeuksissa.
Päättäjien mukaan paine olisi jo hellittänyt ja luottamus kohentunut, jos vain markkinavoimat ymmärtäisivät kriisitoimien ja talouden vakautustoimien merkityksen.
Moiset moitteet ovat rahoituskriiseissä yhtä tavanomaisia kuin ne ovat irrallaan talouden ja varsinkin rahoitusmarkkinoiden arkitodellisuudesta.

Markkinat ymmärtävät
mutta päättäjät eivät

Kriisi ei suinkaan jatku sen takia, että markkinavoimat eivät ymmärtäisi kriisitoimien merkitystä.
Sen sijaan kriisi jatkuu – ja tätä menoa yhä pitkittyy ja pahenee – ennemmin siksi, että talouspäättäjät eivät ole vieläkään oivaltaneet kriisin luonnetta tai omien kriisitoimiensa haitallisia vaikutuksia.
Asiaa pahentaa, etteivät päättäjät näytä oivaltaneen siitäkään juuri mitään, miten markkinat toimivat ja miksi ne toimivat niin kuin toimivat.
Tämä ei ole uutta eikä yllättävää, eikä tässäkään kriisissä markkinoiden moittiminen kriisin pahenemisesta ole suinkaan pääministeri Kataisen vasta viime viikolla keksimä selitys.
Samaa moitetta ovat eri muodoissaan toistelleet lukuisat eri talouspäättäjät suunnilleen siitä asti, kun finanssikriisi alkoi viitisen vuotta sitten.
Pelkästään muutaman viime viikon kuluessa epäreiluja markkinoita ovat jo ennen Kataista ennättäneet vuoron perään arvostella ainakin Ranskan presidentti Francois Hollande, Italian pääministeri Mario Monti, Espanjan pääministeri Mariano Rajoy sekä euromaiden keskuspankin EKP:n pääjohtaja Mario Draghi.
Moitteita yhdistää yhteisen mutta epämääräisen syntipukin lisäksi se, että näillä moitteillaankin päättäjät osaltaan pahentavat kriisiä.
Siitä tuskin kohenee sen enempää talouden kunto kuin markkinoiden luottamustaan, että europäättäjät varta vasten muistuttavat vuoron perään olevansa eksyksissä.

Kolme syytä, miksi
eurokriisi pahenee

Parin viime viikon kuluessa europäättäjien tietämättömyyttä ovat raporteissaan hämmästelleet esimerkiksi Pekingin yliopiston espanjalaissyntyinen talousprofessori Michael Pettis, japanilaispankki Nomuran tutkimusyksikön pääekonomisti Richard Koo sekä kansainvälisiä suursijoittajia neuvova analyysiyhtiö BCA Research.
Toisin kuin europäättäjien äänekäs enemmistö, Pettis, Koo ja BCA:n ekonomistit tuntevat rahoitusmarkkinoiden ja talouden toimintaperiaatteet ja -mekanismit juurta jaksain.
Siksi heille ei ole minkäänlainen yllätys, että euroalueen kriisi yhä jatkuu ja todennäköisesti ennemmin pahenee entistäkin rujommaksi ennen kuin hellittää. Eikä heille ole minkäänlainen mysteeri, miksi näin tapahtuu.
He ovat omissa raporteissaan tiivistäneet kriisin pahenemisen ja pitkittymisen syitä ja seurauksia hieman eri tavoin, mutta tulkintoja yhdistämällä syyt voinee kiteyttää kolmeen keskeiseen havaintoon:
1) Euroalueen ylivelkaisilla kriisimailla on rutkasti liian paljon velkaa milloinkaan maksettavaksi, joten jonkun on tavalla tai toisella kärsittävä mittavia tappiota ennen kuin kriisi voi lopullisesti hellittää. Kriisitoimista koituva lisävelka vain kasvattaa aikanaan kärsittäviä tappioita.
2) Ainakaan velkojen kuolettaminen tai alijäämien umpeen kurominen ei onnistu kesken talouden syöksykierteen niin kuin nyt näyttää olevan tavoitteena. Apuun tarvitaan talouskasvua eikä suinkaan taloutta heikentäviä kriisitoimia.
3) Talouskasvusta tuskin on toivoa niin kauan kuin euroalueen ja EU:n talous- ja rahapolitiikan päättäjät painostavat niin kriisimaita kuin useimpia muitakin jäsenmaita samanaikaisiin vyönkiristyksiin.
Pettis, Koo ja BCA:n ekonomistit pelkäävät, että satunnaisista huojennuksen hetkistä huolimatta eurokriisi pahenee tätä menoa vielä merkittävästi pahemmaksi.

Omatekoinen
taantuma

Tiistaina Euroopan unionin talousviranomainen Eurostat vahvisti tuorein tilastoluvuin, että vuoden alkupuolen kuluessa taantumaan tai hilkkua vaille taantumaan on painunut suurin osa euroaluetta.
Alamäkeä eivät enää painele pelkästään varsinaiset kriisimaat. Talouskasvu on käytännössä tyssännyt tai talous suorastaan supistuu nyt kovinta ydintä eli Saksaa myöten.
Tämä ei ole yllätys kenellekään, joka on kriisin kuluessa seurannut Pettisin, Koon tai BCA:n analyysejä. Yhtä tarkoin ja pitkälti samoin perustein taantumaa ovat pitäneet melkoisen varmana asiana myös BCA:n tavoin kansainvälisiä suursijoittajia neuvovat Capital Economics, Lombard Street Research ja GaveKal Research.
Tarkoista ja kriittisistä talousanalyyseistä löytyy jokseenkin yksituumaisen taantumaodotuksen lisäksi toinenkin yhteinen piirre:
Vain varovasti analyysien johtopäätöksiä pelkistäen voinee kiteyttää euroalueen painuvan parhaillaan pitkälti omatekoiseen taantumaan. Tästä taas seuraa, että myös kriisin pitkittyminen ja paheneminen on pitkälti europäättäjien omaa aikaansaannosta.

Säästämällä
taantumaan

Nomuran Richard Koo kiteyttää euroalueen keskeisen haasteen poikkeuksellisen selkeästi. Hänen mukaansa talous ei oikeastaan mahda muuta kuin painua taantumaan, kun kaikki kolme kansantalouden osa-aluetta supistuvat samaan aikaan.
Näin käy, jos samaan aikaan yksityinen ja julkinen talous kohottavat säästämisastettaan ja lisäksi nettomääräinen vienti supistuu. Tämä on yhtä kuin kokonaiskysynnän kutistuminen – jota kutsutaan koettelemuksen kestosta ja voimasta riippuen taantumaksi tai lamaksi.
Euroalueen kriisimaat ovat nyt lamassa ja koko euroalue taantumassa tai taantuman partaalla.
Koo luonnehtii euroaluetta koettelevaa taantumaa omatekoisella termillään "tasetaantuma" (balance sheet recession), joka on ylisuuren velkataakan takia tavanomaista taantumaa viheliäisempää sorttia ja edellyttää aivan muunlaisia lääkkeitä kuin tavanomainen taantuma.
Toistaiseksi europäättäjät eivät ole Koon mukaan oivaltaneet käsillä olevan taantuman ja näin ollen kriisinkään luonnetta. Talousprofessori Pettis ei käytä termiä "tasetaantuma" mutta on päätynyt samoihin päätelmiin kuin Koo.

Vain valtio estänyt
talouden syöksyn

Talous kärsii "tasetaantumasta", kun yksityinen talous tekee kaikkensa liian suuriksi paisuneen velkataakkansa keventämiseksi ja ennemmin maksaa vanhoja velkoja pois sekä säästää kuin ottaa uuta velkaa, vaikka uusi velkaraha olisi ilmaista.
Näin on asian laita ollut Japanissa maan oman velkakuplan puhkeamisesta lähtien nyt jo yli kaksi vuosikymmentä. Talouden syöksykierteen on Nomuran Koon mukaan  Japanissa estänyt ainoastaan valtiontalouden voimakas velkavetoinen elvytyspolitiikka.
Toki Kreikkaakin velkaisemman Japanin valtion velkaantuminen herättää huoltakin, mutta Koon mukaan huoli on aiheetonta niin kauan kuin yksityisen talouden säästöhalut käytännössä takaavat valtion rahoituksen.
Valtion velkaantumiselle on aika – ja mahdollisuus – panna piste vasta sitten, kun yksityinen talous tohtii taas tinkiä säästämistarpeistaan, pystyy taas ottamaan uutta velkaa, ja kun talouden "tasetaantuma" hellittää.

Eurooppa toistaa
Japanin virheitä

Japani on omien "kadotettujen vuosikymmentensä" aikana pari kertaa yrittänyt aloittaa julkisen talouden tasapainotustoimet. Yritykset ovat jääneet yrityksiksi.
Koon mukaan kummallakin kerralla talouspäättäjien mahdottomat tavoitteet karkasivat ja tasapainon asemesta niin budjettialijäämä kuin valtionvelka kasvoivat entistä suuremmiksi.
Euroalueen talouspäättäjät pahentavat paraikaa omaa kriisiään samanlaisilla virheillä kuin japanilaispäättäjät aiemmin, kirjoittaa Nomuran Koo alkuviikosta ilmestyneessä raportissaan.
Japanin ja euroalueen talousvirheissä on Koon mukaan kuitenkin se ero, että europäättäjät panevat samoja virheitä toteen yhtä aikaa useissa eri maissa ja lisäksi ratkaisevasti voimakkaammin ottein.
Koon mukaan onkin joltinenkin onnenkantamoinen, jos eurotalous "menettää" tämän kriisin ja talouspäättäjien virheiden jälkeen vain yhden vuosikymmenen.

Kriisi alkanut jo
voimistaa itseään

Talousprofessori Michael Pettis kertaa tuoreessa talouskatsauksessaan tulkintansa euroalueen talouskriisistä hieman eri sanoin kuin Nomuran Koo, mutta hänenkin mukaansa meneillään tai oikeastaan vasta aluillaan on mittava taseiden puhdistus.
Hänen mukaansa tässä ei ole mitään yllättävää eikä edes mitään erityisen eurooppalaista. Juuri näin velkakuplien puhkeamisesta alkavassa velkakriisissä on aina käynyt ja näin kriiseissä tulee vastakin käymään.
Niinpä Pettisin mukaan siinäkään ei ole mitään yllättävää, outoa saati "espanjalaista", että käytännössä kaikki talouden toimijat kotitalouksista yrityksiin, pankkeihin ja julkisen talouden päättäjiin yrittävät suojautua kriisin vaaroilta vähentämällä omia riskejään.
Tällaisesta yksittäisten toimijoiden täysin järkevästä itsesuojelusta syntyy Pettisin mukaan koko talouden alamäkeä ja kriisiä voimistava ketjureaktio, jollainen on paraikaa meneillään kaikissa euroalueen kriisimaissa ja ennen pitkää muissakin maissa.
Kierteen voimistumisesta ja leviämisestä pitävät osaltaan huolen talouspäättäjien haitalliset kriisitoimet, kuten kesken ankaran talous- ja rahoituskriisin toimeen pantavat talouden vyönkiristykset.
Talouspäättäjien keskeiset kriisitoimet ovat yhtä suurta surullista väärinkäsitystä, josta lankeaa pitkä ja raskas lasku. Tätä eivät päättäjät itse oivalla tai ainakaan myönnä – mutta yhä useampi markkinatoimija oivaltaa.

David Harvey- Crisis of Capitalism & Urban Struggle

The Neoliberal City

Näin talouskriisiä hoitavat espanjalaisaktivistit: Kärrykaupalla varastettua ruokaa köyhille

Talouselämä

Hätä keksii keinot. Niin myös eteläisen Espanjan Andalusiassa, jossa vasemmistolaisaktivistit ruokkivat alueensa köyhiä kyseenalaisin keinoin.
Telegraph kertoo, että aktivistit ovat ryöstäneet kaksi paikallista supermarkettia ja kuljettaneet kärreittäin ruokaa talouskriisistä kärsiville köyhille, jotka eivät pysty ostamaan ruokaa itse. Aktivistit ovat kärränneet ihmisille esimerkiksi pastaa, öljyä ja keksejä.
Espanjan hallitus on antanut aktivisteista pidätysmääräykset.
Andalusian alue ja erityisesti sen rakennusteollisuus ovat saaneet Espanjan vaikeuksissa kovia kolhuja. Alueen työttömyysaste on lähes 34 prosenttia.

Ammattiliittolaiset ottivat Espanjanssa Robin Hoodin roolin: varastivat ruokaa kaupoista köyhille

Talouselämä

10.8.2012

 

Espanjan kriisin jatkuessa monilla espanjalaisilla ei ole enää edes varaa ruokaan. Apuun ovat astuneet ammattiliittolaiset, kertoo Business Insider.
Tällä viikolla 200 jäsentä Espanjan SAT-liitosta tekivät ryöstöretkiä moniin ruokakauppoihin Sevillassa.
Ammattiliiton jäsenet täyttivät kärryt perusruokatarpeilla ja jakoivat ruoat eri järjestöille.
”Kriisitilanteessa, kun ihmisten omaisuutta pakkolunastetaan, me haluamme pakkolunastaa niiltä, jotka pakkolunastuksia järjetävät, eli pankeilta ja ruokakaupoilta”, sanoi SAT-liiton johtaja Juan Manuel Sanchez Gordillo.
Espanjassa on vastustettu säästötoimia aktiivisesti viime kuukausina. Jokin aika sitten espanjalaiset kaivostyöläiset marssivat mielenosoituksellisesti kolme viikkoa, kunnes saapuivat Madridiin, jossa mielenosoitus muuttui väkivaltaiseksi.

Rahoituskeinottelu ja nälkäongelma

Euromaiden velkamäärät huimaavia 

Toimittaja: Petri Salo
Edit. Riikka Söyring
Verkkomedia.org


Iltasanomat 25.7.2012 kirjoittaa otsikkolla “Europalo nuolee Saksan portteja”. Toimittaja Iltasanomien artikkelissa on Mika Koskinen. Euromaiden velkojien verkoston laskelmat euromaiden velkamääristä ovat päätähuimaavat.
Reportaasin kaaviokuvasta voi laskea, että 17 euromaan yhteinen valtiovelka on tällä hetkellä noin 8 434 miljardia euroa.
Laskelma huomioi pelkästään euromaiden valtionvelat. Velkojen verkostoon ei ole laskettu  itsehallintoalueiden, kaupunkien, maakuntien tai kuntien velkasaldoja - eikä myöskään euroalueiden pankkien tai euroalueen ulkopuolisten EU-maiden velkasaldoja.
Jos ajatellaan, että noista valtiolainoista on niin sanotusti mätiä 35 prosenttia, niin tukipakettien tarve (kuten Euroopan rahoitusvakausväline ERVV tai Euoopan vakausmekanismi EVM) euroalueella on huikeat 2 951,9 miljardia euroa!
ERVV/EVM tukikapasiteetti lienee se 700 miljardia euroa. Ei ihme, että eurobondit  - eli valtiovelkojen yhdistäminen ja yhteisvastuulla hoitaminen - kiinnostavat.

Summat miljardeja euroja:

1. Saksa 2 111

2. Italia 1 946

3. Ranska 1 789

4. Espanja 774

5. Hollanti 402

6. Belgia 377

7. Kreikka 280

8. Itävalta 222

9. Portugali 189

10. Irlanti 174

11. Suomi 93

12. Slovakia

13. Slovenia 17

14. Kypros 13

15. Luxemburg

16. Malta 5

17. Viro 1

- Paljonko tuosta velkasaldosta on jo niin sanotusti mätää velkaa?
- Onko meillä varaa yhteisvaluuttaan?

Kreikalta käteinen loppumassa

Lähde: EU Observer
Toimittaja: Riikka Söyring
1.8.2012, Verkkomedia.org

Kreikalta käteinen loppumassa

Kreikan koalitiohallituksen kiistellessä keskenään siitä, mistä kohtaa budjettia leikataan kansainvälisen rahoittajaryhmän vaatimat 11,5 miljardia euroa, Kreikan apulaisvaltiovarainministeri Christos Staikouros tuli julkisuuteen ja varoitti, että Kreikalta ovat käteisvarat loppumassa. Ilman seuraavaa avustuspakettia käteisvarat ovat lähinnä nolla, Staikouros sanoo.
"Olemme kuilun reunalla. Emme saaneet luvattua avustuspakettia ja EKP odottaa saavansa maksun 20. elokuuta."
Konservatiivinen pääministeri Antonis Samaras on vakuuttanut Troikalle (Euroopan keskuspankki EKP, kansainvälinen valuuttarahasto IMF sekä EU), että leikkausten yksityiskohdat ilmoitetaan ensi viikolla.
Sosialistien johtaja, entinen valtiovarainministeri Evangelos Venizelos vastustaa enempiä leikkauksia palkkoihin ja eläkkeisiin, niistä on jo Troikan vaatimuksesta leikattu 30-50 prosenttia. Venizelos pelkää lisäleikkausten aiheuttavan vielä lisää sosiaalisia levottomuuksia.
Kreikan edellytetään maksavan EKP:lle 3,2 miljardia euroa tässä kuussa.
Euroopan komission puheenjohtaja, entinen kommunistinuori Jose Manuel Barroso ehätti ilmoittamaan, että "sanat eivät riitä, tarvitaan tekoja". Teoilla Barroso tarkoittaa lisäleikkauksia.
Saksa vaatii Kreikkaa pysymään sovituissa leikkauksissa tai tulee lähto eurosta.

Kreikka                                     taloustuhon partaalla - EU:n leikkausvaatimus on kuolemanspiraali Kreikkaa ajetaan todelliseen ahdinkoon. Uhrauksiin euroalueen suurpankkien säilymisen puolesta ollaan valmiita niittämään kokonaisia valtioita. Suhteutettuna Kreikan valtiontalouden leikkausvaatimus koettelee mielikuvitusta, mutta EU on armoton: Euroopan suurpankit on pelastettava! Toimittaja: Riikka Söyring 30.7.2012, Verkkomedia.org Kreikka taloustuhon partaalla - EU:n leikkausvaatimus on kuolemanspiraali Kreikan hallitus avustajineen on tavannut Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barroson sekä kansainvälisen rahoitusalan tarkastusryhmän keskustellakseen uudesta kierroksesta leikkauksia, arvoltaan 11.5 miljardia euroa vuosien 2013 - 2014 aikana. "Leikkaukset ovat noin 5 prosenttia Kreikan bruttokansantuotteesta (GDP), ja ne tulevat tuhoamaan Kreikan talouden, jota on jo heikennetty jatkuvalla suoneniskennällä leikkaamalla toistuvasti sosiaaliturvaa viimeisten kolmen vuoden aikana", kirjoittavat John Vassilopoulos ja Alex Lantier Global Research´in artikkelissa ´Greek government, European officials plan billions in new social cuts´. Lantier´in ja Vassilopoulosin mukaan Kreikan jo ennestään heikoissa kantimissa olevasta sairaalajärjestelmästä aiotaan leikata 300 miljoonaa euroa. Kreikan kokoon nähden leikkaukset ovat massiivisia: suhteutettuna leikkaukset vastaisivat 802 miljardin dollarin leikkauksia Yhdysvaltain budjettiin, 82 miljardin punnan leikkauksia Isossa-Britanniassa tai 136 miljardin euron leikkauksia Saksassa. Leikkausten vaikutuksia kasvattaa Kreikan palkkatyöläisten tilanne, joiden palkkoja ja etuuksia on leikattu 30-50 prosenttia. Noin 30 prosenttia kreikkalaisista käyttää avustusjärjestöjen ilmaisklinikoita terveydenhuoltoonsa. Julkiseen - saati yksityiseen - terveydenhuoltoon ei ole varaa. Kreikalla on vaikeuksia maksaa velkojaan, koska EU:n, kansainvälisen valuuttajärjestö IMF:n ja Euroopan keskuspankki EKP:n vaatimukset talouskurista "ovat purreet", tosin omaan nilkkaan, sillä talouskurin seurauksena Kreikan talous on kutistumassa nopeammin kuin poliitikko ehtii sanoa ´vastuunkanto´. Kreikan talouden odotetaan supistuvan tänä vuonna 7 prosenttia. Kreikka on kuolemanspiraalissa. Joten miksi siis Euroopan komission varapuheenjohtaja Joaquin Almunia sanoi Wall Street Journalissa 25.heinäkuuta, juuri ennen Barroson Kreikan visiittiä, että Kreikka voi tarvita sovittua enemmän raha-apua, ja EU:n pitää olla valmis lisätukeen? "Kreikan ongelmat ovat valtavat, ja maata on tuettava sen ponnisteluissa", Kreikalle on annettava lisää rahaa, Almunia vetoaa. Vastaus saattaa löytyä saksalaispankeista: luottoluokittaja Moody´s laski 17 saksalaispankin luottoluokituksia niiden heikon tilanteen takia. Aiemmat Kreikalle annetut tukipaketit ovat päätyneet Kreikan kautta kierrettyään saksalaispankeille. Pankkituki naamioitiin "kriisimaiden auttamiseksi" jotta vältyttäisiin ikäviltä sisäpoliittisilta selkkauksilta - ja toki Saksan kannattaakin maksattaa omien pankkiensa tukeminen muilla euromailla eikä kaivaa omaa kukkaroaan. Omalla rahapussilla käyminen vaarantaisi ikävästi Saksan oman luottoluokituksen. Poliittinen tilanne Kreikassa Lantier´in ja Vassilopoulosin mukaan koalitiohallituspuolueet "Uusi demokratia" (ND), PASOK ja "Demokraattinen vasemmisto" (DIMAR) ovat kaikki jees-miehiä, jotka suostuvat mihin tahansa, mitä EU, IMF tai EKP käskee kun taas pseudovasemmistolainen SYRIZA edustaa näennäisoppositiota. SYRIZA on luvannut toimia "vastuullisesti" oppositiossa eli tukea EU:ta ja olemalla kehoittamatta lakkoihin. Tuloksena tällaisesta kokoonpanosta lienee aiheellista odottaa äärioikeiston vahvaa nousua Kreikassa. Armeijan kenraali Constantinos Zizias, "henkilökuntapäällikkö", on eronnut virastaan. Selityksenä Zizias esitti: "Minulle soitettiin kello kaksi aamuyöllä ja pyydettiin noutamaan lista, joka sisälsi ylennettävien ja erotettavien upseerien nimet. En voi hyväksyä sellaista sekaantumista velvollisuuksiini." Lantier ja Vassilopoulos arvelevat, että Ziziaksen tapaus on mahdollisesti jatkumoa armeijan sisäisille kiistoille, jotka alkoivat viime syksynä, kun silloisen PASOK-hallituksen pääministeri Giorgios Papandreou erotti koko armeijan ylimmän johdon huhuvyöryn kertoessa, että suunnitteilla oli vallankaappaus seurauksena uudesta ilmoituksesta lisättyä talouskuria ja leikkauksia. Leikkausilmoitukset nostattivat vastarintaa niin sanotussa ND:n puolustusryhmässä, johon kuuluu entistä armeijan kantahenkilökuntaa. Armeija on hyvin tyytymätöntä nykyiseen taloustilanteeseen sekä siihen, että armeijan henkilökunnan ylennykset,  alennukset sekä erottamiset ovat riippuvaisia puolueiden voimasuhteista. Euron puolesta taloustuhoon Euro on säästettävä - hinnalla millä hyvänsä, kuuluu virallinen poliittinen dogmi. Oikeassa elämässä hinta on työtä tekevien oikeuksien kuten lakko-oikeuden peruuttaminen sekä palkkojen alentaminen ja irtisanomisten helpottaminen, ei ainoastaan Kreikassa vaan myös Espanjassa, Italiassa, Portugalissa ja Irlannissa - samoin kuin muissa EU-maissa. Kreikka on luvattu pitää euroalueessa, jos se tekee vaaditut leikkaukset - ja ajaa sitä kautta taloutensa tuhoutumaan. Toisena vaihtoehtona euroalueen pelastamiseen on tarjottu EKP:n suorittamaa, inflatoivaa "rahan painamista" eli rahakannan laajentamista; velan monetarisointia. Tämä "ratkaisu" syö rahan ostovoiman sekä yksityisten säästöjen arvon, mutta hyödyttää valtioita hävittämällä valtionvelkaa inflaation kautta. Molemmat "ratkaisumallit" ovat typeryyttä. EKP on myös syytänyt pankeille LTRO:n kautta halpaa rahaa yli biljoona euroa "talouden elvyttämiseksi" mutta yhtään talouskasvua ei ole näkynyt, päinvastoin. Lännen sisäinen kolonialismi valtaa markkinoita Työperäistä maahanmuuttoa on tarjottu ratkaisuna milloin mihinkin ongelmaan, muun muassa talouskasvun kiihdyttämiseen palvelun tarvitsijoiden määrän kasvaessa. National Academy of Sciences julkaisi vuonna 1997 tutkimuksen maahanmuuton vaikutuksista Yhdysvaltain talouteen. Tutkimus päätyi siihen, että tulijoille hallituksen toimesta tarjottujen palvelujen muodostama taloudellinen taakka oli suurempi kuin mikään maahanmuuton perusteluina käytetty, maahanmuuttoon edes etäisesti liitettävä taloudellinen hyöty. Ainoa maahanmuuton hyöty, mikä voitiin todentaa, on amerikkalaisen ekonomisti George Borjaksen mukaan alemmat työvoimakustannukset. Toisin sanoen maahanmuuton merkittävin taloudellinen vaikutus on tuotteiden ja palvelun tuottamisen kulujen vähentyminen, mikä johtuu madaltuneesta palkkatasosta. Maahanmuutto aiheuttaa, päättelee Borjas, varallisuuden uudelleenjakautumisen - pois työntekijöiltä työnantajien suuntaan sekä niille tahoille, jotka käyttävät maahanmuuttajatyövoimaa. Tätä voisi kutsua ´sisäiseksi kolonialismiksi´, jossa siirtolaisten avulla asutetaan maa työvoimalla ja pyritään siirtämään maan varallisuus toisaalle mahdollisimman nopeasti. Maahanmuuttajia voisi verrata kuvaannollisesti lakkorikkureihin, joita muilutetaan paikalle tekemään lakkoilevien työläisten työ. Ainoa tapa, millä maahanmuuttajat ja työläiset hyötyvät molemmat, on voimien yhdistäminen. Molemmilla on yhteinen vastustaja: se, joka ei halua maksaa palkkaa, joka elättää. Pahempaa ´sisäistä kolonialismia´ harjoittavat pankit ja muut korporaatiot. Varallisuus ei tihku alaspäin, sanoo teoria varallisuuden leviämistavoista mitä tahansa: varallisuus menee veroparatiiseihin. Taustalla veroparatiisit ja pankkihuijarit James Henry, McKinsey-konsulttiyrityksen entinen, veroparatiiseihin erikoistunut pääekonomisti on arvioinut maailman super-rikkaiden parhaillaan piilottavan veroparatiiseihin rahaa määrän, joka on 21 - 32 biljoonan dollarin välillä. Henry perustaa laskelmansa Kansainvälisen järjestelypankki BIS:in (Bank of International Settlements), YK:n, kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n sekä useiden kansallisten keskuspankkien dataan. "Henryn raportista selviää myös, että maailman varallisuuden keskittyminen yhä harvempiin käsiin on kiihtynyt." Vuonna 2005 arvioitiin veroparatiiseissa olevan noin 11,5 biljoonaa dollaria. Nyt luku on kolminkertaistunut. Tällä hetkellä 10 prosenttia maailman huippurikkaista kontrolloi 84 prosenttia maailman varallisuudesta, kun samaan aikaan alimmalla 50 prosentilla on pääsy 1 prosenttiin maailman varallisuudesta. Ylin huippu, 92 000 henkilöä, on piilottanut varojaan yli 9 biljoonan dollarin edestä - keskimäärin 100 miljoonaa per nenä. Henryn raportti osoittaa, että globaali finanssikriisi ei suinkaan ole ollut kannattamaton maailman rikkaille, päinvastoin. Seurauksena myös kehittyneissä talouksissa kuten Euroopassa väestön enemmistö kärsii hallituksien leikkausohjelmista ja kehitysmaiden miljoonat ihmiset on tuomittu köyhyyteen. Miksi siis puuhastellaan Kreikan "auttamisen" ja Espanjan pankkien uudelleenpääomittamisen kanssa, kun suunnattomat summat verottajalta piilotettua rahaa, joilla voisi paikata budjettia, lepää veroparatiisien pöytälaatikkopankeissa? Veroparatiiseissa piileksivä raha ei kierrä. Tahoja, jotka auttavat super-rikkaita rahojen piilottamisessa ovat kirjanpitoyritykset, tilitoimistot, veroneuvojat ja pankit. Brittipankkien neljällä suurimmalla: HSBC, Barclays, Lloyds ja Royal Bank of Scotland, on yli 1200 "sivukonttoria" veroparatiiseissa. Deutsche Bank sekä yhdeksän muuta maailman suurinta rahoitusalan yritystä ovat siirtäneet yli 6,25 biljoonaa dollaria veroparatiiseihin vuonna 2010, laskeskelee James Henry. Kaikki mainitut brittipankit ovat myös sekaantuneet Libor-korkohuijaukseen, ja osaa tutkitaan osallisuudesta euribor-korkohuijaukseen yhdessä Deutsche Bankin kanssa. HSBC on ollut Yhdysvaltain senaatin kuultavana huumerahojen pesusta sekä terroristien tukemisesta. Mainitut pankit ovat Suomen valtion päämarkkinatakaajia. - Eikö valtioilla ole olemassa eettistä säännöstöä, joka kieltäisi roistopankkien kanssa asioimisen? - Miksi veronmaksajat pakotetaan toistuvasti "uudelleenpääomittamaan" näitä pankkeja? Globasaation ja "kaupan vapauttamisen" myötä valtioilla ei enää ole varaa hoitaa valtion tehtäviä: huolehtia sosiaalisesta ja kulttuurisesta hyvinvoinnista, puolustuksesta ja perusinfrastruktuurista. Siihen tarvittavat varat menevät pankeille "pankkitukena" - tai valtionvelkojen korkoina. Suomen valtion talousarvion mukaan velkojen korkoihin menee arviolta 2 093 miljoonaa euroa vuonna 2012. Tuloerojen kasvu on yhteiskunnallinen sairaus James Henry päättelee, että kaikki tähänastiset arviot ja kotitalouden tuloihin perustuvat laskentamallit varallisuuden jakautumisesta antavat "dramaattisesti aliarvioidun" tuloksen rikkaita ja köyhiä erottavan kuilun koosta, myös kehittyneissä talouksissa. Brittiekonomisti Stewart Lansley kirjoittaa kirjassaan ´The Cost of Inequality´("Eriarvoisuuden hinta"): "Ei ole epäilystäkään siitä, etteivätkö tilastot, jotka arvioivat huipun tulojen ja varallisuuden määrää aliarvioisi ongelmaa." Sosiaalinen eriarvoisuus on globalisoitunut, ja sen mittakaava on ennennäketöntä kokoluokkaa. Epätasaisella tulonjaolla on merkitystä köyhyyden lisääntymisessä sekä kotitalouksien, yrityksien ja valtioiden velkaantumisessa; ostovoiman heikentymisellä on vaikutusta talouskasvuun. Työttömyydellä, inflaatiolla, verojen korotuksilla on kaikilla merkitystä. Yksi seikka yhdistää niitä kaikkia: ne ovat seurauksia, eivät syitä. Syy on tapa, jolla raha syntyy velasta liikepankeissa, sekä rahan hinta, korko. Ainoa järkevä toimintamalli on kansallistaa pankit, jotka ovat "liian isoja säänneltäviksi" ja ottaa rahan liikkeelle laskun/luomisen oikeus yksityisiltä liikepankeilta takaisin valtioille. Tällä hetkellä valtiot saavat rahat pankkitukiin ja -takauksiin lainaamalla sen pankeilta korollisena. Seurauksena pankkituesta valtioiden velka kasvaa, ja samalla veronmaksajien taakka. Pankit saavat ilmaista rahaa plus korkotuoton. Miksi hitossa emme antaisi pankkien kaatua? Se kun tulee ajan mittaan halvemmaksi yhteiskunnalle. Lähteet: Global Research - Alex Lantier, John Vassilopoulos: Greek government, European officials plan billions in new social cuts http://www.globalresearch.ca/index.php?context=va&aid=32090 The Fraser Institute, A. Aleksander Moens, Martin Collacott: Immigration Policy and The Terrorist Threat in Canada and The United States EuObserver, George Irvin: Time to nationalise the big banks  http://blogs.euobserver.com/irvin/2012/07/22/time-to-nationalise-the-big-banks/ Global Research, Devon DB: America´s internal colonialism http://www.globalresearch.ca/index.php?context=va&aid=32074 The Guardian: Wealth doesn´t trickle down - it just floods offshore http://www.guardian.co.uk/business/2012/jul/21/offshore-wealth-global-economy-tax-havens The New York Times: Banks that are too big to regulate should be nationalized http://www.nytimes.com/2012/07/23/opinion/banks-that-are-too-big-to-regulate-should-be-nationalized.html?_r=2 Tiedonantaja: Kapitalismi romahti - Mitä nousee raunioista? http://www.tiedonantaja.fi/vanha-arkisto/2009-3-4/muu-artikkeli-09

"Edessä on suurin varallisuuden uusjako, jonka meidän sukupolvemme on nähnyt" 

Pörssisäästäjien lipunkantaja  neuvoo varautumaan sukupolvemme suurimpaan varallisuuden uusjakoon. Silloin likvidi sotakassa on kaikki kaikessa.

Talouselämä, 25.07.2012

Antti Mikkonen 

Osakesäästäjien Keskusliiton toiminnanjohtaja Tomi Salo ihmettelee, miten kauan euroalue onkaan pysynyt koossa. Nyt näyttää pahalta. Markkinakorot kertovat, että sijoittajien usko Espanjan valtioon alkaa vetää viimeisiään.
”Jossain vaiheessa tämä euroalueen korttitalo kaatuu. En itse usko suureen pamaukseen, vaan asteittaiseen sulamiseen. Voi olla, että silloin pari kolme vuotta mennään alenevan kysynnän, laskevien palkkojen ja laskevien hintojen kierteessä. Suomen tie voi olla rankka, jos suuria takausvastuita kaatuu tavalla tai toisella meidän maksettavaksi”, diplomi-insinööri Salo toteaa.
Keskiluokka on hänen mukaansa aina maksanut kriisien viulut. Niin se maksaa tälläkin kertaa muun muassa kohoavina veroina.
”Hursti jakaa varmasti entiseen tapaan keittoa omilleen, ja sitten on se yksi prosentti kaikkein varakkaimpia, joka ei huomaa mitään: se vaihtaa autonsa uuteen, kulkee lomille etelään ja ostaa kultaa ja timantteja niin kuin ennenkin.”

Toimi Salo kehottaa säästäjiä ja sijoittajia varautumaan tulevaan kriisiin poliittisesti epäkorrektilla tavalla:

”Totaalinen täysjarrutus kaikkeen kulutukseen! Ei ulkomaille. Ei auton vaihtoa. Kerätkää käteistä niin riivatusti kuin pystytte, koska edessä on suurin varallisuuden uusjako, jonka meidän sukupolvemme on nähnyt.”

Varallisuuden uusjako voi tarkoittaa halventuneita pörssiosakkeita ja halventuneita asuntoja. Kun halvalla saa, kannattaa hamstrata, sillä aina ennenkin pörssi ja asuntomarkkinat ovat toipuneet. Jotta voi ostaa, pitää kuitenkin olla käteistä.

Salon omasta sijoitusvarallisuudesta on nyt käteisenä 22 prosenttia. Vuosi sitten näihin aikoihin käteistä oli vielä 30 prosenttia. Siitä potista on euro poikineen huvennut osakeostoihin.

”Elokuussa 2011 osakkeilla teki aika hyviä kauppoja, ja lokakuun neljäntenä päivänä viime vuonna kurssit olivat ihan pohjalla. Olen ostanut esimerkiksi Fortumia viipaleina vähän päästä. Ostin myös Konecranesia, Neste Oilia, Stockmannia ja UPM:ää, kun niitä sai halvalla.”

Aiheesta lisää

• Lehtitieto: Espanja varautuu 300 miljardin euron lainapakettiin päivitetty 07:36

Vaikka Tomi Salo kehottaa riipimään ja raapimaan kokoon käteistä, ei hän silti realisoisi olemassa olevia osakesäästöjä odottamaan jättipudotusta.
”On hyvä olla toisella jalalla mukana romahduksessa, mutta ei kokonaan. Jos menee liikaa mukaan romahdusskenaarioon, voi hyvin olla, ettei sitä tulekaan. Kun sijoittajat ovat oikein virittäytyneet tulevaan pahaan, se paha voi jäädä pienemmäksi kuin alun perin kuviteltiin.”