Ville Iivarinen

30.9.2011 18:45

Tällä viikolla BBC:n suorassa lähetyksessä skandaalin aiheuttanut vieras väitti, etteivät maailmaa oikeasti hallitse hallitukset, vaan Goldman Sachs.

Onko tässä monia järkyttäneessä väitteessä perää? Tiedossa on, että Goldman Sachsilla on noin 50 biljoonaa dollaria kiinni johdannaismarkkinoilla, mikä on suunnilleen yhtä paljon kuin koko maailman BKT. Kai se on hallitsemisen muoto, kun yksi firma leijuttaa nimellistä ostovoimaa koko maailman BKT:n verran maailmantalouden yllä, mutta sittenkin asia tuntuu kovin abstraktilta ja vaikealta ymmärtää.

Olisi helpompaa, jos voisi nähdä Goldman Sachsin suoraan vaikuttavan poliittisiin päätöksiin, mutta sellaista tietoa ei varmaankaan ole helppo löytää, vai onko?

Aloitetaan 90-luvulta. Clintonin molemmissa hallinnoissa valtionvarainministerinä toimi Robert Rubin, joka siirtyi Valkoiseen taloon suoraan Goldman Sachsilta, missä hän oli tehnyt 26 vuoden uran. Ollessaan virassa Rubin purki suuren laman aikana säädetyn Glass-Steagall-lain, minkä tarkoitus oli estää vuoden 2008 kaltaisia kriisejä tapahtumasta, hän vapautti johdannaismarkkinat ja erotti niiden vaaroista varoittaneen Brooksley Bornin. Pankit saivat nyt toimia vapaammin kuin koskaan sitten kultaisen 20-luvun.

Pikakelataan vuoteen 2008. Yhdysvalloissa on alkanut massiivinen finanssikriisi ja valtionvarainministerinä USA:ssa on Henry Paulson, joka toimi Goldman Sachsin toimitusjohtajana ennen nimitystään valtionvarainministeriksi ja kansliapäällikkönä Valkoisessa talossa on Joshua Bolten, joka myös oli tullut politiikkaan Goldman Sachsilta. Yhdessä nämä Wall Streetin pankkiirit kehittävät hieman epäilyttävän suunnitelman Wall Streetin pankkien pelastamiseksi. Paulson oli jo pelastanut veronmaksajien rahoilla Bear Stearnsin sekä Freddie Macin ja Fannie Maen ajautumasta konkurssiin, kunnes tuli Goldman Sachsin suurimman kilpailijan Lehman Brothersin vuoro.

Annettuaan Lehmanin romahtaa Paulson ilmoitti seuraavana päivänä pelastavansa vakuutusyhtiö AIG:n 85 miljardin dollarin apupaketilla ja asetti AIG:n johtoon Ed Liddyn, jonka edellinen työpaikka oli Goldman Sachs ja joka maksoi välittömästi Goldman Sachsille 13 miljardia AIG:n saatavia. Goldman Sachs sai täyden hinnan kaikista roskalainoistaan, tappiot tulivat veronmaksajalle.

Välittömästi tämän jälkeen Paulson ilmoitti 700 miljardin dollarin TARP-ohjelmasta, jolla valtio ostaa pankkien ongelmallisia papereita. Tämän historian suurimman valtionapuoperaation johtajaksi nimitettiin Neel Kashkari, joka siirtyi uuteen työhönsä suoraan Goldman Sachsilta.

Goldman Sachs onnistui muuttamaan välittömästi toiminimensä: "investment bank" olikin nyt "bank holding company" ja kuinka ollakaan tämä muutos toi pankin TARP-rahojen piiriin ja toi sille 10 miljardia lisää veronmaksajien rahoja. Toiminimen muutos toi Goldman Sachsin New Yorkin keskuspankin valvonnan alle, mutta onneksi New Yorkin Fedin johdossa oli Stephen Friedman, joka sattui samaan aikaan olemaan myös Goldman Sachsin vara-toimitusjohtaja. Tämä oli periaatteessa laitonta, mutta Valkoisen talon luvalla Friedman sai jäädä molempiin virkoihin ja ostaa vielä 52 000 Goldman Sachsin osaketta lisää ja hän oli 3 miljoonaa rikkaampi kun joutui viimein eroamaan. New Yorkin Fedin uudeksi johtajaksi nimitettiin William Dudley, jonka edellinen työnantaja oli - tarvitseeko sitä edes sanoa - Goldman Sachs.

Ja kun kaikki tämä oli ohi, Goldman Sachs maksoi veroja 14 miljoonaa dollaria. Toimitusjohtajalleen Lloyd Blankfeinille pankki maksoi kolme kertaa enemmän ja hänen kuuluisa vastauksensa kritiikkiin Goldman Sachsia kohtaan oli, että he tekevät Jumalan työtä.

Goldman Sachs oli Obaman suurin yksittäinen vaalirahoittaja ja Obama nimesikin valtionvarainministeriksi Robert Rubinin suojatin Timothy Geithnerin, Friedmanin ja Dudleyn kollegan New Yorkin Fedistä. Valtionvarainministeriön kansliapäälliköksi Obama nimesi Mark Pattersonin ja pankkien spekulatiivista kaupankäyntiä valvovan viraston johtajaksi Gary Genslerin, molemmat suoraan Goldman Sachilta...

Goldman Sachs tunnetusti auttoi Kreikan hallitusta piilottamaan velkansa ja nyt koko Eurooppa on sekasorrossa, eikä tässä ole mitään uutta. Goldman Sach aloitti jo 20-luvulla, oli iso pelaaja suuressa pörssiromahduksessa ja on ollut mukana puhaltamassa jokaista kuplaa aina siitä lähtien. Kaikki tämä tieto on olemassa, kenen tahansa saatavilla, mutta jos sen sanoo ääneen BBC:llä, seurauksena on skandaali. Hassua, vai mitä?

Lähteenä Matt Taibbin jo klassikoksi noussut artikkeli Rolling Stone lehdessä:
The Great American Bubble Machine