Harjoituskappale CDS-johdannaisen toiminnasta ja siihen liittyvistä asioista
Markkinoilla jännitetään: Kuinka käy Kreikka-CDS:ille?
Perjantai 09.03.2012 Kauppalehti
Kreikan johdon tuulettaessa maailmanhistorian suurimman valtiollisen velkajärjestelyn läpivientiä, markkinoilla odotellaan, millaisia seurauksia vajaaksi jääneestä osallistumisasteesta syntyy. Eiliseen määräaikaan mennessä vapaaehtoiseen velkajärjestelyyn myöntyi 85,8 prosenttia Kreikan valtionlainoja omistaneista yksityissektorin sijoittajista. Kun osallistumisaste nousi yli 75 prosenttiin, mutta jäi alle 90 prosentiin, Kreikka ottaa käyttöön vastikään maan lakiin kirjatun yhteistoimintalausekkeen (CAC), jolla se pakottaa vielä 9,9 prosenttia sijoittajista mukaan ja nostaa osallistumisasteen 95,7 prosenttiin. Ongelma kuitenkin on, että CAC-lausekkeen käyttöön otto laukaisee todennäköisesti sijoittajien Kreikan valtionlainoilleen ylimääräisiksi vakuutuksiksi luottotappioiden varalta ottamat johdannaiset eli cds-sopimukset. Johdannaiskauppaa valvova kansainvälinen järjestö (ISDA) kokoontuu iltapäivällä kello 15 Suomen aikaa ratkaisemaan, muodostuuko Kreikan CAC-lausekkeen käyttöön otosta tilanne, joka laukaisee luottoriskijohdannaisten maksuehdot. ISDA onjoutunut ottamaan Kreikka-lainojen järjestelyn yksityiskohtiin ja niiden vaikutuksiin cds-sopimusten täytäntöönpanoon kantaa useampia kertoja. Tähän asti järjestö on puoltanut Kreikkaa ja tulkinnut, etteivät tilanteet ole vastanneet sellaista johdannaisten ehdoissa kuvattua maksuhäiriötilaa, joka laukaisisi maksut. Markkinoilla odotetaan kiinnostuneena ISDAn linjausta. Jos järjestö toteaa jälleen, etteivät cds-sopimusten laukeamisen ehdot täyty, se todennäköisesti romahduttaa näiden johdannaisten markkinat tyystin. Sijoittajat miettivät, miksi maksaa ylimääräistä vakuutuksesta mahdollisten luottotappioiden varalta, jos vakuutusehdot eivät koskaan tunnu täyttyvän. Sijoittajien pakottaminen osallistumaan järjestelyyn kuitenkin muuttaa tilannetta ja ISDA saattaatulkita sen tänään velallisen yksipuoliseksi ehtojen muutokseksi, joka vastaa maksutapahtumaa, joskaan ei täysimittaista konkurssia. Jos tulkinta olisi tämä, cds-sopimusten maksujen pitäisi laueta. Toinen ongelma on, ettei kukaan tiedä, kuinka paljon cds-sopimuksia on tehty ja kuinka suurille korvaussummille. Amerikkalaisen kauppojen selvittämiseen erikoistuneen clearing-talo DepositoryTrust & Clearingin mukaan Kreikan lainoissa on 3,16 miljardin dollarin edestä cds-sopimuksia, kertoo uutistoimisto Bloomberg. Vuosi sitten luottoriskijohdannaisten potti oli DTCC:n tilastonmukaan noin kuusi miljardia. Vertailun vuoksi: finanssikriisin laukaisseella LehmanBrothersillaoli kaatumishetkellä syyskuussa 2008 johdannaissopimusvastuita 5,2 miljardin dollarin edestä. Tuolloin, kuten nyt, romahdusta oli markkinoilla odoteltu, mutta siitä syntyneet kerrannaisvaikutukset olivat ennalta-arvaamattomia. Jos luvut pitäisivät kutinsa, seuraava ongelma saattaa muodostua siitä, mihin pankkiin tai finanssiyhtiöön cds-sopimusten laukeamisesta syntyvät maksuvastuut osuvat. Yhtenä aktiivisimmista pidetään ranskalaispankki Société Généralea, joka osallistui vapaaehtoisesti velkajärjestelyyn. Vaikka Euroopan keskuspankki on syytänyt europankeille rahoitusta yli 1 000 miljardia euroa kolmivuotisten lainojen kautta, se ei välttämättä riitä, jos luottoriskijohdannaissopimuksista syntyy runsaasti äkillisiä maksuvaateita. Pankkien keskinäinen luottamus rypee edelleen pohjamudissa, jotencds:ienlaukeamisesta mahdollisesti pulaan joutuva finanssiyhtiö joutuisi kääntymään valtion puoleen.
Artikkeli on julkaistu Kauppalehdessä http://www.kauppalehti.fi/).
