Arvio: ”Kreikka lähtee eurosta” – Näin se kävisi

8.5.2012, uusi Suomi 

Teemu J. Kammonen 

Entä jos Kreikka todella jättää Euroopan rahaliitto EMU:n? Tämä kysymys muuttui sunnuntaina ajankohtaiseksi, kun talousleikkauksia vastustavat puolueet saivat enemmistön parlamentissa. Käytännössä Kreikka on sidottu rahaliittoon ja muihin euromaihin yhteisellä Target-maksujärjestelmällä sekä Euroopan keskuspankin kautta (EKP). Mitään varsinaista sopimusta siitä, miten ero EMU:sta hoidettaisiin, ei ole.
Nordean tutkimusjohtaja Roger Wessman loi Uuden Suomen pyynnöstä yhden skenaarion, miten Kreikka käytännössä lähtisi eurosta. Wessmanin oma arvio Kreikan nykyisestä poliittisesta tilanteesta on se, että maa joutuu ulos eurosta.
Kaikki alkaisi siitä, kun Kreikasta loppuisi raha. Muut euromaat sulkisivat vakausvälineiden rahahanat, jonka jälkeen Kreikan valtio ei voisi enää pumpata rahaa kreikkalaisiin pankkeihin.
Alkaisi talletuspako: ihmiset ja yritykset nostaisivat talletuksensa pois kreikkalaisista pankeista tai siirtäisivät ne ulkomaille. Pankeilta loppuisi eurot. Ne eivät pystyisi hoitamaan velkojaan ulkomaille.
- Tässä vaiheessa pankit kääntyisivät EKP:n puoleen. EKP sanoisi, ettei enää, Wessman spekuloi.
- Pankeista loppuisi käteinen, eikä niistä voisi enää tehdä siirtoja ulkomaille.
Euroopan keskuspankilla on saatavia Kreikasta yhteensä noin 140 miljardia euroa. Saatavat ovat Kreikan valtiolta ja pankeilta.
Koska velkaa ei maksettaisi, Kreikka eristettäisiin eurooppalaisesta maksujärjestelmästä. Tämä olisi kohta, jolloin Kreikan valtio astuisi kuvaan ja loisi uuden rahajärjestelmän. Käytettävän rahayksikön nimi voisi olla vaikka drakhma.
Samalla alkaisi jäljelle jäävissä 16 euromassa keskustelu, kuinka EKP:n luottotappiot jaettaisiin. Tappioita tulisi kahta tietä: tavallisista vakuuksia vastaan otetuista pankkien lainoista ja EKP:n myöntämistä hätälainoista kreikkalaispankeille.
- EKP:n näkökulma olisi se, että vakuudet yritettäisiin kerätä. Tässä kreikkalaiset viranomaiset eivät välttämättä olisi myötämielisiä, Wessman arvelee.

Luottotappioita

Vakuuksien karhuamisen jälkeen luottotappiot jaettaisiin kansallisten keskuspankkien kesken. Suomen osuus Euroopan keskuspankista on noin 1,8 prosenttia. Arvio EKP:n Kreikka-saatavista on 140 miljardia euroa, joten Suomen osuus olisi hieman alle 3 miljardia.
- Tätä rahaa ei tarvitsisi todennäköisesti maksaa [Suomesta EKP:lle], vaan se katettaisiin EKP:n voittovaroista, Wessman arvioi ja sanoo, etteivät Kreikka-tappiot kaataisi keskuspankkia.
Näin EKP nuolisi haavansa ja Kreikka eristettäisiin järjestelmästä käytännön tasolla. Suomelle ei Wessmanin skenaariossa tulisi todellisia taloudellisia menetyksiä keskuspankkijärjestelmän kautta.
Toinen asia olisi tietenkin Euroopan väliaikaisen vakausrahaston (ERVV) kautta annetut poliittiset kriisilainat. ERVV:n lisäksi Suomi on jo lainannut noin puolitoista miljardia euroa Kreikalle suoraan vuoden 2010 hätäpaketissa.

Kreikka pois eurosta

Kuinka todennäköistä Kreikan ero eurosta sitten on? Nordean Roger Wessman ei halua sanoa prosenttilukua todennäköisyydestä, mutta antaa sen sijaan sanalliseen kuvaukseen Kreikan poliittisesta tilanteesta.
- Kreikkalaiset äänestivät sen puolesta, että pysytään eurossa, muttei ryhdytä toimiin, jotta eurossa voitaisiin pysyä, Wessman aloittaa.
- Nyt näyttää siltä, että kreikkalaiset eivät saa muodostettua hallitusta, joka tekisi vaadittavat toimet. Eli Kreikka lähtee eurosta.