MYÖS MATTI APUNEN ILMOITTAUTUU "AINON" IHAILIAKSI
Kun Wahlroosin magnum opus ”Markkinat ja demokratia” ilmestyi 16.4., Ayn Rand nousi uudelleen esille. Toimittajat selailivat Wikipediaa ja tarmokkaimmat vilkaisivat YouTubesta palavasilmäisen Randin puheita. Jokseenkin varmasti kaikki kuitenkin perääntyivät hänen kirjojensa massiivisuuden edessä.
Randin tärkein teos, yli tuhatsivuinen romaani Atlas Shrugged on niin järeä ja kulmikas teos, että siihen pitäisi kiinnittää turvakahvat ja pehmusteet. Se on kaunokirjallisesti kankea, mutta filosofisesti ällistyttävän väkevä perustelu yksilönvapaudelle ja taloudelliselle kilpailulle.
Ayn Randille kaiken mitta on yksilö vapaana, itsenäisenä olentona. ” Tuotannon ja kaupan perusyksikkö on ihminen (…), ei löysä kokoelma, jota kutsutaan ”yhteisöksi”,” hän kirjoittaa.
Eurooppalainen kulttuuri on hänen mukaansa perimmiltään heimokulttuuria. Siinä heimo tai joukko on kaikki kaikessa, ja yksittäinen ihminen vain korvattava solu. Siksi eurooppalainen kulttuuri ylikorostaa kollektiivista ajattelua ja lyö yksilökeskeistä.
Randin kautta voi löytää reitin poliittisen filosofian Narniaan. Se on Thomas Painen Declaration of The Rights of Man (1791), yksilön peruuttamattomien oikeuksien puolustus. Sen varaan rakentui maailman ensimmäinen demokraattinen tasavalta, jonka vallankumouksen esimerkki on vieläkin tutkimisen arvoinen. Tarkoitan tietysti Amerikan Yhdysvaltoja.
Randin mukaan eurooppalainen älymystö ei koskaan tajunnut Painen ydintä. Edistyneistö halusi poistaa orjuuden, mutta johdattaa ihmiset uuteen kahlejengiin, absoluuttisen valtion alamaiseksi.
Vieläkin randilaisen individualismin ja markkinatalouden puolestapuhujat leimataan nopeasti ja päättäväisesti ”ahneiksi” ja ”sydämettömiksi”. Mistä läheisimpiä esimerkkejä ovat aggressiiviset reaktiot Wahlroosin puheenvuoroihin.
Ayn Randin peruskysymys kuuluu: Onko ihminen vapaa? Tähän kysymykseen vain yksi järjestelmä vastaa päättäväisesti ”kyllä” – kapitalismi.
Kapitalismi perustana on aina vapaaehtoisuus. Ihmiset ovat tekemisissä toistensa kanssa ja käyvät kauppaa vapaaehtoisesti, tai sitten eivät. Taloudellinen vaihdanta perustuu yksilölliseen harkintaan ja sopimuksiin, eikä yksilön oikeuksia voi ilman väkivaltaa rajoittaa.
Totalitaristi lähtee siitä, että hyvyys on sisäänrakennettu poliittisiin aikomuksiin. Totalitaristilla on oikeus käyttää voimaa taivuttaakseen muut kannalleen, koska toista mieltä olevat ovat alemmalla tajunnan tasolla, eivätkä ymmärrä omaa etuaan.
Useimmat poliittiset tyranniat on rakennettu tälle perustalle. Tyhmää ihmistä on opetettava kollektiivisille tavoille vaikka väkisin, koska kukas siitä sitten kantaa vastuun, jos ihmiset itse alkavat kantaa vastuuta?
Matti Apunen
johtaja, Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVA
Atlas kohensi asentoaan
Julkaistu 7.5.2012
Helsingin
Sanomien haastattelussa, että hänen ajatteluunsa ovat keskeisesti
vaikuttaneet Adam Smith ja Ayn Rand, lehdistö jatkoi raskasta untaan.
Vain Kauppalehti Option Heikki Haapavaara oli hereillä ja otti selvää
kenestä Wahlroos mahtoi puhua.Kun Wahlroosin magnum opus ”Markkinat ja demokratia” ilmestyi 16.4., Ayn Rand nousi uudelleen esille. Toimittajat selailivat Wikipediaa ja tarmokkaimmat vilkaisivat YouTubesta palavasilmäisen Randin puheita. Jokseenkin varmasti kaikki kuitenkin perääntyivät hänen kirjojensa massiivisuuden edessä.
Randin tärkein teos, yli tuhatsivuinen romaani Atlas Shrugged on niin järeä ja kulmikas teos, että siihen pitäisi kiinnittää turvakahvat ja pehmusteet. Se on kaunokirjallisesti kankea, mutta filosofisesti ällistyttävän väkevä perustelu yksilönvapaudelle ja taloudelliselle kilpailulle.
Ayn Randille kaiken mitta on yksilö vapaana, itsenäisenä olentona. ” Tuotannon ja kaupan perusyksikkö on ihminen (…), ei löysä kokoelma, jota kutsutaan ”yhteisöksi”,” hän kirjoittaa.
Eurooppalainen kulttuuri on hänen mukaansa perimmiltään heimokulttuuria. Siinä heimo tai joukko on kaikki kaikessa, ja yksittäinen ihminen vain korvattava solu. Siksi eurooppalainen kulttuuri ylikorostaa kollektiivista ajattelua ja lyö yksilökeskeistä.
Randin kautta voi löytää reitin poliittisen filosofian Narniaan. Se on Thomas Painen Declaration of The Rights of Man (1791), yksilön peruuttamattomien oikeuksien puolustus. Sen varaan rakentui maailman ensimmäinen demokraattinen tasavalta, jonka vallankumouksen esimerkki on vieläkin tutkimisen arvoinen. Tarkoitan tietysti Amerikan Yhdysvaltoja.
Randin mukaan eurooppalainen älymystö ei koskaan tajunnut Painen ydintä. Edistyneistö halusi poistaa orjuuden, mutta johdattaa ihmiset uuteen kahlejengiin, absoluuttisen valtion alamaiseksi.
Vieläkin randilaisen individualismin ja markkinatalouden puolestapuhujat leimataan nopeasti ja päättäväisesti ”ahneiksi” ja ”sydämettömiksi”. Mistä läheisimpiä esimerkkejä ovat aggressiiviset reaktiot Wahlroosin puheenvuoroihin.
Ayn Randin peruskysymys kuuluu: Onko ihminen vapaa? Tähän kysymykseen vain yksi järjestelmä vastaa päättäväisesti ”kyllä” – kapitalismi.
Kapitalismi perustana on aina vapaaehtoisuus. Ihmiset ovat tekemisissä toistensa kanssa ja käyvät kauppaa vapaaehtoisesti, tai sitten eivät. Taloudellinen vaihdanta perustuu yksilölliseen harkintaan ja sopimuksiin, eikä yksilön oikeuksia voi ilman väkivaltaa rajoittaa.
Totalitaristi lähtee siitä, että hyvyys on sisäänrakennettu poliittisiin aikomuksiin. Totalitaristilla on oikeus käyttää voimaa taivuttaakseen muut kannalleen, koska toista mieltä olevat ovat alemmalla tajunnan tasolla, eivätkä ymmärrä omaa etuaan.
Useimmat poliittiset tyranniat on rakennettu tälle perustalle. Tyhmää ihmistä on opetettava kollektiivisille tavoille vaikka väkisin, koska kukas siitä sitten kantaa vastuun, jos ihmiset itse alkavat kantaa vastuuta?
Matti Apunen
johtaja, Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVA
