MOT: Nainen Wahlroosin takana
Björn
Wahlroos on Suomen talouselämän tärkein vallankäyttäjä. Hän toimii
hallituksen puheenjohtajana ruotsalais-suomalaisessa suurpankissa
Nordeassa, vakuutusyhtiö Sammossa ja metsäjätti UPM:ssä.Wahlroos tunnetaan värikkäistä lausunnoistaan. Hän ihmettelee työttömyyskorvauksia, vaatii veroja alas, ylistää Yhdysvaltoja ja arvostelee demokratiaa.
MOT kertoo, mistä Wahlroosin ajatukset kumpuavat. Yhdysvaltalaistunut venäläinen kirjailija ja filosofi Ayn Rand on wahlroosilaisen ajattelun tärkeimpiä kulmakiviä.
Randin kehittämän moraalifilosofian ydinkohta koskee altruismia eli epäitsekkyyttä tai uhrautuvuutta. Randin mielestä altruismi on väärin ja merkki pahuudesta.
"Hyvinvointivaltio on taloudellisesti tuhoisa ja moraalisesti väärin", sanoo Kaliforniassa toimivan Ayn Rand -instituutin pääideologi Onkar Ghate MOT:lle.
Randin ajatukset vaikuttavat voimakkaasti Yhdysvaltain laitaoikeistoon.
"Randiin on kiinnitettävä huomiota, jos haluaa tietää, mitä nyky-Amerikassa tapahtuu. Hän on ehdottoman keskeinen hahmo, jos haluaa ymmärtää konservatiivisen liikkeen kehitystä viime vuosikymmeninä", Stanfordin yliopiston apulaisprofessori Jennifer Burns sanoo.
Toimittaja Hannu Sokala
Kuva: Ayn Randin pääteoksen pohjalta tehty elokuva Atlas Shrugged tuli Yhdysvalloissa ensi-iltaan lokakuussa.
MOT:n kotisivut »
HAASTATELTAVAT:
Jeff Britting
intendentti, Ayn Rand -instituutti
Onkar Ghate, varapääjohtaja
Ayn Rand -instituutti
Jennifer Burns
apulaisprofessori, Stanfordin yliopisto
Anu Seppälä
johtaja, Ayn Rand -instituutti
Panu Raatikainen
yliopistonlehtori (teor. filosofia), Helsingin yliopisto
Jukka Keitele
tietokirjailija-kolumnisti
LINKIT:
Ayn Rand -instituutti
Ayn Randin Atlas Shrugged -romaanille omistettu sivusto
Ayn Rand: A Sense of Life -dokumentin sivusto
Ayn Rand & The Prophecy of Atlas Shrugged -dokumentin sivusto
The Objective Standard -aikakauslehti
Objektivismin aakkoset
Onkar Ghate: Does America Need Ayn Rand or Jesus?
Apulaisprofessori Jennifer Burnsin sivusto
Stanfordin yliopisto
Panu Raatikainen: Tätä he lukevat
Jukka Keitele: Kuka on Ayn Rand?
Erkki Tuomiojan esittely Burnsin Ayn Rand -kirjasta
Matti Apunen: Atlas kohensi asentoaan
Greg Nyquist: Ayn Rand Contra Human Nature
Käsikirjoitus
"The best way to help the poor is not to be one of them."
(Paras tapa auttaa köyhiä on se ettei itse ole köyhä.)
Björn Wahlroos on Suomen talouselämän tärkein vallankäyttäjä. Hän toimii hallituksen puheenjohtajana ruotsalais-suomalaisessa suurpankissa Nordeassa, vakuutusyhtiö Sammossa ja metsäjätti UPM:ssä.
Lukija:
"Jos maksamme työttömyydestä, me myös saamme työttömyyttä. Saat sitä, mistä maksat."
Björn Wahlroos 2012 (AL 11.5.)
”Nu frågar jag, alltså, liksom, om vi alla mår bättre om vi liksom är alla är fattiga, men lika fattiga . ."
Björn Wahlroos 2011
(Olen šokissa. Voimmeko me paremmin, jos kaikki ovat köyhiä, mutta yhtä köyhiä?)
Lukija:
”1900-luku nosti ennennäkemättömän enemmistön tyrannian aallon ensin fasismina ja toisen maailmansodan jälkeen varsinkin ylimpien tuloluokkien henkilöverotuksen nousuna.”
Björn Wahlroos 2012
Mistä Björn Wahlroosin näkemykset kumpuavat? Vastausta voi etsiä hänen tuoreesta kirjastaan Markkinat ja demokratia – Loppu enemmistön tyrannialle. Ensimmäinen vihje kirjoittajan maailmankuvasta paljastuu heti. Kirja alkaa ja loppuu lainauksiin venäläis-yhdysvaltalaiselta Ayn Randilta.
Lukija:
"Vuosisatojen ajan on käyty moraalista taistelua niiden välillä, jotka väittivät elämämme kuuluvan Jumalalle, ja niiden, joiden mukaan se kuuluu naapureillemme – taistelua niiden välillä, jotka saarnasivat uhrautumista taivaan haamujen puolesta ja toisaalta niiden, jotka saarnasivat uhrautumista maallisen avuttomuuden puolesta."
Ayn Rand Björn Wahlroosin Markkinat ja demokratia -kirjan mukaan
Ayn Rand oli kirjailija ja filosofi, joka kehitti omintakeisen oppirakennelman moraalista ja yhteiskunnasta. Wahlroosin ohella Ayn Randista on innostuttu etenkin Yhdysvaltain poliittisen kentän oikealla laidalla.
Panu Raatikainen:
"Randhan puolustaa voimakkaasti tällasta moraalista egoismia, jonka mukaan itsekkyys ja oman edun tavottelu on kaikkein korkein moraalinen arvo, ja itsekkyys on suurinta moraalisuutta, ja epäitsekkyys ja myötätunto on kaikkein suurinta moraalittomuutta.”
Millainen on Ayn Randin maailmankuva, ja millainen yhteys sillä on Björn Wahlroosin maailmankuvaan?
Nainen Wahlroosin takana
Alisa Rosenbaum pakeni Venäjältä Yhdysvaltoihin vuonna 1926 ja otti nimekseen Ayn Rand. Kaliforniassa Los Angelesin eteläpuolella toimii Ayn Rand -instituutti, joka vaalii ja levittää Randin opetuksia.
Jeff Britting:
"And here we have the portrait bust of Ayn Rand, a recent acquisition and gift to the institute. The sculptor is Sandra Shaw. This is a bust which she's worked on for about three years."
(Tässä on rintakuva Ayn Randistä. Se lahjoitettiin hiljan instituutille. Kuvanveistäjän nimi
on Sandra Shaw. Hän teki rintakuvaa kolmen vuoden ajan.)
MOT:
"Why did she choose the name Ayn for herself?"
(Miksi Rosenbaum otti nimen Ayn?)
Jeff Britting:
"Well . . . Ayn Rand refers to a Finnish writer that she took the name Ayn from. Unfortunately we don't, after many years of investigation, have a lot of details about who that writer is, or was."
(Hän otti Ayn-nimen eräältä suomalaiselta kirjailijalta. Valitettavasti vuosien
tutkimusten jälkeenkään emme tiedä tarkkaan, kenestä kirjailijasta oli kyse.)
MOT:
"So the name would have been like Aino?"
(Olisko nimi ollut Aino?)
Jeff Britting:
"Yes, Aina."
(Kyllä, Aina.)
MOT:
"Aino or Aina, one of those?"
(Aino tai Aina?)
Jeff Britting:
"One of them."
(Jompikumpi.)
Onkar Ghate toimii Ayn Rand -instituutin pääideologina. Hänellä on valta päättää, mitkä tulkinnat pitävät yhtä Ayn Randin kehittämän objektivismin periaatteiden kanssa – ja mitkä eivät.
MOT:
"Why did Ayn Rand start to interest you originally?"
(Miksi Ayn Rand alkoi kiinnostaa teitä alunperin? )
Onkar Ghate:
"I read Ayn Rand in high school I was already interested in philosophy and Atlas Shrugged was the first book I read. And it just . . . the whole story is about the power of philosophy, the power of moral ideas. It’s a . . . You get a new view of right and wrong in a novel and that it really caught my interest and intrigued me and I went from there to read all Ayn Rands novels.
(Luin Ayn Randiä koulussa, kun kiinnostuin filosofiasta. Ensin luin romaanin Atlas Shrugged. Se kertoo filosofian ja moraaliajattelun voimasta ja antaa uuden näkemyksen
oikeasta ja väärästä. Siitä innostuttuani luin loputkin Ayn Randin romaaneista.)
Instituutti jakaa koululaisille ilmaiseksi Ayn Randin kirjoja. Atlas Shrugged on hänen pääteoksensa. 1 168-sivuinen tarina on yksi kaikkien aikojen pisimmistä romaaneista. Kirjaa on painettu jo kahdeksan miljoonaa kappaletta.
Ayn Rand 1961:
”Capitalism and altruism are philosophical opposites. They cannot co-exist in the same man or in the same society.”
(Kapitalismi ja epäitsekkyys ovat filosofisia vastakohtia. Ne eivät voi olla olemassa samassa ihmisessä tai yhteiskunnassa.)
Dollari oli Randille tärkeä symboli. Hänen opinkappaleistaan tärkein koskee altruismia eli epäitsekkyyttä.
Onkar Ghate:
". . . altruism was a term coined in the 19th century by Auguste Comte. And it literally it means 'other-ism'. It means as a doctrin or a theory that you have to place others above yourself, that you have to view their lives, their needs, whatever they say they want as more important than your own life, your own interests, your own happiness."
(Altruismi-sanan keksi 1800-luvulla Auguste Comte. Sana juontuu "toista" tarkoittavasta sanasta.Altruismioppi tai -teoria tarkoittaa toisten asettamista itsensä yläpuolelle. Altruisti pitää toisten elämää, tarpeita ja toiveita tärkeämpinä kuin omaa elämäänsä, etuaan ja onnellisuuttaan.)
"She thought that is completely wrong, completely evil, completely corrupt. As she saw this element, this moral element, of really coming in to western thought as an ideal with religion and with christianity in particular. I mean the whole imagery of Jesus on the cross is of a persons sacrifice, of a good persons sacrifice. Jesus is a good person sacrificing himself for the sake of other people. And, indeed, other people who are sinners and who are corrupt."
( Rand piti sellaista läpeensä vääränä, haitallisena ja turmeltuneena. Hän näki tällaisen moraaliajattelun juurtuneen länsimaiseen ajatteluun uskonnon, eritoten kristinuskon välityksellä. Jeesus ristillä on perimmäinen kuva hyvän ihmisen uhrautumisesta. Jeesus uhrautuu muiden puolesta, vaikka muut ovat syntisiä ja turmeltuneita.)
MOT:
"And that’s wrong?"
(Onko se väärin?)
Onkar Ghate:
"That is wrong. Completely wrong. It’s the sacrifice someone who is good in the name of people who are not good. And if you view that benevolent, or an expression of good-will, she says: 'No it is not.'"
(Täysin väärin. Se on hyvän ihmisen uhraamista pahojen ihmisten puolesta.Jos pidät tuota hyvää tarkoittavana ja suopeana eleenä, hän sanoo: 'Ei, se ei ole'".)
Ayn Randia on tutkittu melko vähän. Maailman ehkä arvostetuin Randin tutkija Jennifer Burns työskentelee historian apulaisprofessorina maineikkaassa Stanfordin yliopistossa Kaliforniassa.
Jennifer Burns:
"Rand is someone you have to pay attention to if you want to know what's happening in contemporary America. And if you want to understand the evolution of the conservative movement over the past 40 or 50 years, she's an absolutely central figure."
(Rand pitää ottaa huomioon, jos haluaa ymmärtää nykyajan USA:ta. Konservatiivisen liikkeen kehityksessä 40 - 50 vuoden aikana.Rand on keskeinen hahmo.)
MOT:
"It seems that Ayn Rand is being talked about more and more. What's the reason behind her rising popularity?"
(Ayn Randistä puhutaan yhä enemmän. Mistä kasvava suosio johtuu?)
Jennifer Burns:
"I think there's a number of factors that work. In the United States one of the most important is the rise of the Tea Party which started in, um, really burst onto the scene in 2008. And the Tea Party, for the first time in contemporary politics, grabbed onto Rand and talked about her as an inspiration, as an ideal. And they pointed to Atlas Shrugged and said: 'This is not just a novel; this is predicting what's happening to us right now'".
(Tekijöitä on paljon. Yhdysvalloissa tärkeimpiä syitä on teekutsuliikkeen nousu. Se tuli kaikkien tietoisuuteen vuonna 2008. Ensi kertaa nykypolitiikassa teekutsuliike tarttui Randiin ja piti häntä ihanteenaan. He pitivät Atlas Shrugged -romaania ennustuksena nykykehityksestä.)
Ayn Rand kuoli kolmekymmentä vuotta sitten. Neljän romaanin ja filosofisten kirjoitusten lisäksi häneen voi tutustua muutaman säilyneen televisioesiintymisen ja luentotallenteen avulla.
Ayn Rand 1981:
"Russia as such was never a threat to anyone. Even the little Finlandzon (!) beat Russia twice during the world war two. Russia is the weakest and the most impotent country on earth."
(Venäjä ei ole koskaan uhannut ketään. Jopa piskuinen Suomi löi Venäjän
kahdesti II maailmansodassa. Venäjä on maailman heikoin maa.)
Jennifer Burns:
"So, her family was, um, prosperous, comfortable and then her father's chemistry business was seized by the Bolshevik revolutionaries. And the seizure was done in the name of common good, it was their duty to contribute to the common good. And as a result they lost all their wealth, they lost their social position, um, and they lived in poverty and near starvation. So for Rand, when she heard people talk about the obligations we have to the common good, the obligations we have to each other, she thought that's just a cover for stealing property."
( Randin perhe oli varakas, mutta isän yritys takavarikoitiin bolševikkivallankumouk-sessa. Takavarikko tehtiin yhteishyvän nimissä. Niinpä perhe menetti varakkuutensa ja asemansa ja joutui elämään nälkäkuoleman partaalla. Kun Rand kuuli puheita
yhteishyvän pakollisuudesta, hänestä ne olivat tekosyitä varastamiselle.)
Ayn Rand 1981
"They (huom: venäläiset) are like bullies and you have to deal with them very, very strongly or not at all . . ."
(Venäläiset ovat kiusantekijöitä. Ainoa tapa käsitellä heitä on hyvin kovalla kädellä.)
Randin kehittämässä objektivismissa ihmisen oletetaan aina toimivan rationaalisesti ja asettavan oman edun etusijalle.
Jennifer Burns:
"So, her feeling was, if objectivism as a philosophy became the guiding philosophy of the world we no longer have justification for things like communism and socialism. And the only system that would make sense in that world would be free market capitalism. No government regulation, minimum taxation."
( Jos objektivismista tulisi johtava maailmanlaajuinen ajattelutapa, Randin mielestä kommunismille ja sosialismille ei enää olisi oikeutusta. Silloin ainoa järkevä järjestelmä
olisi vapaa markkinatalous: ei valtion sääntelyä, minimiverotus.)
Björn Wahlroos 2007:
“Verojen alentaminen on aina oikeata politiikkaa.”
Ayn Rand 1961:
"Businessmen are the symbol of a free society, the symbol of America. If and when you perish, civilization will perish (33). But you still have a chance to save it if you accept the noblest responsibility of your proper moral self-interest and announce it proudly to the hearing of the whole world."
(Liikemiehet ovat vapaan yhteiskunnan ja Yhdysvaltain vertauskuva. Jos ja kun he häviävät, sivilisaatio häviää.Sen voi vielä pelastaa, jos hyväksyy jalon vastuun omasta moraalisesta itsekkyydestään ja julistaa sitä ylpeänä koko maailmalle.)
Jennifer Burns:
" . . . there are a number of extremely wealthy, um, individuals who are drawn to objectivism. I don't know that they necessarily feel, um, that the obligation of the less fortunate is, um, bringing them down. It's that their, their genius or their accomplishments are not appreciated to the extent they would like them to be. And Rand offers this great appreciation of merit, of success."
(On paljon superrikkaita ihmisiä, jotka tuntevat vetoa objektivismiin. He eivät välttämättä tunne, että velvollisuudet kovaonnisia kohtaan jarruttavat heitä, vaan pikemminkin ettei heidän saavutuksiaan arvosteta tarpeeksi.)
Lukija:
”Ei ole perustavampaa oikeutta – ei ihmisille eikä pääomalle – kuin oikeus äänestää jaloillaan: jättää taakseen sorto – olipa se Stalinin kaltaista veren tahrimaa kauhua tai vain populistisen enemmistön arkista tyranniaa. Vapauden esitaistelijoiden on korotettava äänensä kaikkialla . . .”
Björn Wahlroos 2012 (Markkinat ja demokratia)
Yhdysvalloissa tunnettuja aynrandisteja ovat muiden muassa mediamoguli Ted Turner, keskuspankin entinen pääjohtaja Alan Greenspan ja republikaanien ykkösnimen Mitt Romneyn aisapari Paul Ryan. Ayn Randin seuraajia löytyy myös Yhdysvaltain poliittisen kentän laitaoikeistossa nopeasti kasvaneesta teekutsuliikkeestä.
MOT:
"What do you think of the Nordic welfare states?"
(Mitä ajattelette pohjoismaisesta hyvinvointivaltiomallista? )
Onkar Ghate:
"I think they have similar problems that welfare state in America has created. And what they do they take wealth from the people who are producing it. And they redistribute it. That’s the whole idea. And you redistribute it on what basis? On the basis of the needs of other people. However those needs are construed, whether it’s the need for retirement, whether it’s the need for health care, whether it’s the need for education. But it’s redistributed on some basis of need. It’s very destructive."
(Luulen, että niissä on syntynyt samoja ongelmia kuin Yhdysvaltain hyvinvointivaltio-mallissa.Niissä otetaan varallisuutta niiltä, jotka varallisuutta tuottavat, ja jaetaan sitä muille. Varakkuutta jaetaan muiden ihmisten tarpeiden perusteella, mitä nuo tarpeet ovatkaan: eläkettä, terveydenhuoltoa, koulutusta... Joka tapauksessa jakamisperusteena on tarve. Sellainen on tuhoisaa.)
Jennifer Burns:
"(And this idea, this,) this way of dividing America into two groups, one that's largely dependent on government, one that's independent of government, is very emblematic of Rand's type of thinking. In Atlas Shrugged she called them the looters and the moochers versus the productive. So this idea, that there's a few productive people in society. They are the ones who sort of add the value, they create the wealth. And then the rest of society are these looters and moochers who use altruism and guilt, um, to tax and regulate the producers so that they don't actually have to produce anyone . . . anything themselves. They are dependent."
(Yhdysvaltain ajatellaan jakautuneen kahteen ryhmään: toinen on riippuvainen valtiosta, toinen taas riippumaton siitä.Se on tyypillistä Randin ajattelulle. Kirjassaan ryhmät olivat
"pummit" ja "tuotteliaat". Ajatus oli, että yhteiskunnassa on vähän tuottavia ihmisiä, jotka luovat lisäarvoa ja varakkuutta. Loput pummit käyttävät hyväksi epäitsekkyyttä ja syyllisyyttä, jotta tuotteliaita verotetaan ja rajoitetaan, että he voivat loisia tuottamatta mitään itse.)
Lukija:
"Korkea verotus, holtiton hyvinvointivaltion rakennus ja huono ilmasto eivät ole parhaita edellytyksiä" (kilpailussa muita maita vastaan).
Björn Wahlroos 2011 (Kaleva)
MOT:
"So, you don’t see anything good in welfare state?"
(Ettekö näe hyvinvointivaltiossa mitään hyvää?)
Onkar Ghate:
"No. I think that the welfare state in the end it is destructive economically and it is morally wrong.”
(En. Minusta se on taloudellisesti tuhoisaa ja moraalisesti väärin.)
Lukija:
"Missään maailmassa tulonjako ei ole niin pitkällä kuin Suomessa."
Björn Wahlroos 2011 (Kaleva)
MOT:
"So, you think it’s morally justifiable for richer people to have better education, better healthcare, etc.?"
(Teistä on siis moraalisesti oikein, että rikkaammilla on parempi
koulutus ja terveydenhoito?)
Onkar Ghate:
"Yes, in the same way that a rich person can buy a better house, he can buy a better car. One of the reasons you would want money is for the things that it can buy and if you take away a person’s ability to buy things with his money and you try to make everything equal, money has no point anymore."
(Kyllä. Onhan rikkaalla varaa myös parempaan taloon tai autoonkin. Rahaahan haluaa juuri sen ostovoiman tähden. Jos rikkaalta vie pois mahdollisuuden käyttää rahaansa ja jos kaikki ovat samalla viivalla, raha menettää merkityksensä.)
Jeff Britting:
"And here is Ayn Rand's desk. This was a gift from her husband Frank O'Connor to her in the early 1930's while she was still living in Hollywood. And it's the desk where she wrote all her four novels, and most of her non-fiction."
(Tämä on Ayn Randin työpöytä. Rand sai sen mieheltään Frank O'Connorilta 1930-luvun alussa, kun hän asui vielä Hollywoodissa.Sen ääressä hän kirjoitti kaikki neljä romaaniaan ja suuren osan tietokirjoistaan.)
Anu Seppälä:
"Mä olin ollut pitkään rahoitus- ja pankkialalla töissä, viimeksi Nordean New Yorkin-konttorissa. Mutta mä olin kuitenkin harrastanut tätä filosofiaa itsenäisesti, yksityisesti, jo lähemmäks, siinä vaiheessa jo yli kymmenen vuotta. Ja, mä lähdin pankista pois ja mietin, mitä tekisin seuraavaksi elämässäni, ja sitten tällainen tilaisuus tuli eteen. Täällä vapautui paikka ja mä hain sitä."
"Täällä on aika helppo viihtyä, kun katsoo tuota ilmastoakin. Hyvin. Vietän aika paljon ulkoilmaelämää, ja siihen on tietysti mahdollisuudet ympäri vuoden. Asun aika lähellä merenrantaa. Käyn merenrannassa iltakävelyillä ja juoksemassa ja vuorilla patikoimassa. Toisaalta täällä on myös mahtavat mahdollisuudet erilaisiin kulttuuririentoihin."
Ayn Rand 1961:
"Happiness means a profound, guiltless, rational feeling of self-esteem, and a pride in one's own achievements (22). It means the enjoyment of life which is possible only to a rational men on their rational code of moralities."
(Onni on syvää, rationaalista omanarvontuntoa vailla syyllisyyttä ja ylpeyttä omista saavutuksista. Onni on elämästä nauttimista, ja siihen pystyy vain rationaalinen ihminen, jolla on rationaalinen moraali.)
MOT:
"Mikä Ayn Randin ajatuksissa kiehtoi?"
Anu Seppälä:
"Niissä oli paljon sellaista, jota mä olin jollain tavalla kaivannut elämästäni. Mä en ole koskaan ollut uskovainen, ja mä oon luottanu siihen, että ihminen itse elämässään pystyy selviytymään ja löytämään tiensä. Ja, siitä huolimatta mulla oli välillä sellainen pieni kalvava syyllisyydentunne erilaisista asioista."
MOT:
"Mistä te tunsitte syyllisyyttä?"
Anu Seppälä:
"Hmm, hyvä kysymys. Kaikesta siitä, mitä mä en halunnut tehdä, mutta mitä mun mielestä, mitä ympäristö tietyllä tavalla odotti. Esimerkiksi köyhät kehitysmaissa ja varattomat Suomessa, ja enemmän veroja pitäisi maksaa, kun aina joku tarvitsee jotain lisää. Ja, ympäristö saastuu, siitä pitäisi tuntea huolta. Ja semmoinen multa on kaikki poistunut, koska mä ymmärrän selkeämmin sen, että minkä takia ihminen elää tällä tavalla, ja minkä takia sen pitää tehdä näin, minkä takia et ole veljesi vartija, ja minkä takia mun ei pidä tuntea siitä huonoa omaatuntoa. Mä voin auttaa ihmisiä, silloin kun mun mielestä ne ihmiset on sen arvoisia, mutta mulla ei ole mitään semmoista moraalista pakkoa tehdä sitä. Et se on ehkä sen moraalisen pakon aiheuttama syyllisyys, joka katos."
"Ei toisten auttaminen oo väärin, vaan se, että pitää niitä toisia elämänsä ensisijaisena edunsaajana. Et ensin pitää ajatella itseään, ja sitten, jos haluat auttaa muita, niin autat. Mut sanotaan, että jos mä ansaitsen hyvin työssäni, niin mä saan pitää ne kaikki rahani itse, mä saan matkustaa niillä ja ostaa ihan mitä mä haluan. Mun ei tarvitse ensisijaisesti antaa tiettyä summaa hyväntekeväisyyteen. Jos mä haluun, niin mä voin, mutta se ei ole taas se moraalinen pakko."
Björn Wahlroos 2012:
"Jotenkin mä luulen, että Suomen ongelmat tällä hetkellä ovat sitä luokkaa, että olis niinkun tärkeää käydä vähän vakavampaa keskustelua, ja murtautua ulos tästä konsensuksen ilmapiiristä."
MOT:
"Olisiko Ayn Randilla jotain annettavaa suomalaisille?"
Anu Seppälä:
"No, ainakin jos mua katsoo, niin hyvinkin paljon. Kuten sanoin, niin siitä syyllisyydentunteesta pääsee. Mua Suomessa aiemmin vaivasi hieman se, että kaikkia ihmisiä tunnutaan ajavan semmoseen konsensusajatteluun, ja siellä ei oo ihan todellista ajatuksenvapautta, ehkä, sananvapautta, ajatuksenvapautta, miten sen nyt määrittelisi. Se on ehkä semmosta itsesensuuria enemmänkin nykyään kuin minkään muun tahon sensuuria, mutta mun mielestä Ayn Rand antaa mahdollisuuden siihen, että voi miettiä niitä asioita itse ja omalla järjellään."
MOT:
"How long did she work on a typical novel?
(Miten pitkään Rand yleensä kirjoitti romaania?)
Jeff Britting:
"Well, Atlas took twelve years...from the first notes in 1945 to the publication in 1957."
(Atlas Shrugged vei 12 vuotta ensimmäisistä muistiinpanoista 1945 aina julkaisuun vuonna 1957.)
Aynd Randin oma elämä oli vähintään yhtä värikäs kuin hänen luomansa oppirakennelma. Jennifer Burns kertoo kirjassaan, että Rand muun muassa suhtautui 12-vuotiaan tytön murhanneeseen William Hickmaniin pikemminkin sympaattisesti kuin kauhistuen. Randille Hickman edusti kahleensa katkaissutta vahvaa yksilöä.
Rand käytti pitkään ja säännöllisesti amfetamiinia pysyäkseen virkeänä pitkien kirjoitusputkien ajan. Hän suostutteli 25 vuotta nuoremman, avioliitossa olleen oppilaansa, suhteeseen kanssaan. Kun mies löysi nuoremman heilan, Rand katkaisi kaiken yhteydenpidon mieheen.
Samaan tapaan Rand rikkoi välit kaikkiin niihin, jotka eivät olleet hänen kanssaan samaa mieltä objektivismista.
Jeff Britting:
"It was certainly an open – within the context of the people that were immediately involved – situation. So, from the point of view of, hmm, she certainly operated on an ethical basis with the consent of all of the concerned parties."
(Avioparien kesken tilanteessa ei ollut mitään epäselvää. Jos ajatellaan.. Rand toimi eettisesti ja kaikkien asianomaisten suostumuksella.)
MOT:
"Would that be a good example for the rest of us?"
(Olisiko se hyvä esimerkki meille muille?)
Jeff Britting:
"Mm, pursuing romantic love is a good example for the rest of us. The details and specifics of how that works out is up to the individual context."
(Romanttisen rakkauden tavoittelu on ainakin hyvä esimerkki. Riippuu tapauksesta, toimiiko sellainen kuvio.)
Jennifer Burns:
". . . as I learned how deliberate her plan was to spread her ideas, um, how carefully she thought through the way to get her message across, and then the extent to which she succeeded, in a lot of ways that increased my respect for her. Um, at the same time as I learned how difficult her personal life had been, and how, um, poorly some of these ideas had served her in her life, um, I, you know, came to deepen my questions about whether objectivism was really a comprehensive or an effective philosophy to actually live by."
(Kun tajusin, miten harkitusti hän halusi levittää ajatuksiaan, pohti tapoja saada viestinsä perille ja vieläpä pitkälti onnistui siinä, aloin kunnioittaa Randiä enemmän. Samalla kuitenkin sain tietää, miten vaikea yksityiselämä hänellä oli ja miten vähän tästä ajattelusta oli hyötyä hänen elämässään, aloin asettaa kyseenalaiseksi sen,
onko objektivismi sittenkään kattava ja kannattava elämänfilosofia.)
MOT:
"Millaisena filosofina Ayn Randia pidetään filosofipiireissä?"
Panu Raatikainen:
"No, monet ei oo ikinä kuullukaan Ayn Randista tai jos ovat kuulleet, niin se herättää vähän semmosta huvituksen ja myötähäpeän sekaista tunnetta. Että ei Randia yleensä pidetä akateemisissa piireissä vakavasti otettavana ajattelijana."
MOT:
"Mistä se johtuu?"
Panu Raatikainen:
"No, ehkä kyse on tämän ajattelun tasosta. Se on sen verran sekavaa ja ristiriitasta, tämmöstä populaarifilosofiaa, että sitä ei koeta edes vakavan keskustelun arvoiseksi."
MOT:
"Miten looginen ja pitävä Randin filosofia ylipäätään on?"
Panu Raatikainen:
"No, hän itsehän esiintyy kuin olisi itse johtanu nää kaikki teensinsä suorastaan tieteellisellä tarkkuudella kiistattomista tosiasioista. Mutta tietenkin noin niinkun jonkunlaisen loogisen päättelyn ammattilaisena sanosin, että ne vuotaa kuin seula. Et hyvin kummallisia hyppäyksiä ja loikkauksia niissä päätelmissä on, että miten päädytään siitä, että vain elävillä olioilla voi olla moraali siihen, että itsekkyys on korkein arvo, niin en oo vielä tähän päivään mennessä ymmärtäny, miten se on päätelty."
Jukka Keitele johti 1980-luvulla pankkiiriliikettä, ja hänestä tuli alle 30-vuotiaana yksi kasinotalouden symboleista. Suomen syöksyessä talouskriisiin pankkiiriliike ajautui konkurssiin. Nyttemmin hän on toiminut tietokirjailijana ja kolumnistina, ja hän on seurannut myös Björn Wahlroosin vaiheita.
Jukka Keitele:
"No, tietysti elämähän ei ole loogista, mutta kyllähän siinä on jonkunlainen – hänelläkin, vaikka hän on erittäin lukenut ja älykäs ja hyvin koulutettu ja tajuava ihminen ja sitä paitsi persoonallisesti ihan sympaattinen –, mutta että näyttää olevan niin, että häntä viehättää aika pelkistetyt mallit jollain teoreettisella tasolla."
Björn Wahlroos 1985:
". . . tietenkin, kuten kaikessa kaupankäynnissä, siellä on sekä kilttejä että tuhmia. Käsitykseni noin yleisesti on se, että jos annamme vain markkinoiden toimia, niin ne tuhmat häviävät kyllä aika nopeasti sieltä he pilaavat maineensa ja sitä kautta lopulta nämä markkinat toimivat kaikkien meidän kaikkien eduksi . . ."
Jukka Keitele:
". . . sillähän on se yhteinen piirre kommunistien ja muitten totalitääristen ideologioiden kanssa, että Ayn Rand kuvittelee niin kuin kommunistit, että kun on oikeanlainen systeemi, ihmiset käyttäytyvät nätisti, syntyy uusi ihminen. Kun on täysin vapaa markkinatalous, niin kaikki käyvät reilukauppaa. Niin kuin marxilaiset kuvittelevat, että kun omistus pannaan kaikki kollektiiviseksi, paha poistuu maailmasta ja jokainen tekee kykyjensä mukaan ja jokainen saa mitä tarvitsee. Että niillä on utopistinen näkemys ihmisestä, tolkuton, sokea idealismi kuitenkin molemmilla. Että onko Nalle sitten samanlainen, että se on ollut pienenä stalinisti ja kantanut semmoista lippua, että pannaan kaikki tasan niin paha häviää, nyt se on sitten isona aynrandilainen ja on sitä mieltä, että kun kukaan ei puutu mihinkään, niin kaikki ovat kilttejä ja hyviä ja hyvää tulee?"
Panu Raatikainen:
". . . tietenkin tässä tämmönen pelottava ajatus on se, että Wahlroosin kaltaiset ihmiset hakee tästä ikään kuin filosofista oikeutusta täysin itsekeskeiselle toiminnalle."
Jukka Keitele:
"Että kun eurooppalaiset Wahlroosin tapaiset oikeistolaiset kapitalistit ennen vanhaan kantoivat kodin, uskonnon ja isänmaan lippua, tänä päivänä niitä lippuja kantaa vanhan polven vasemmistolaiset eduskunnassa, ja tämä uusi kapitalistinen oikeisto seuraa Ayn Randia, joka oli monessa suhteessa hyvin radikaali ja voimassa olevien arvojen vastustaja. Niin tarkoittaako se sitä, että että eurooppalainen taikka suomalainen liikkeenjohto-yläluokka nyt sitten tavallaan henkisesti emigroituu eurooppalaisesta arvomaailmasta, vaikka ne ei välttämättä lähde ja muuta Yhdysvaltoihin aloittamaan nollasta taikka jostain korkeammalta pääoman kanssa, että se perinteikäs kartano ihan hyvin kelpaa jollain kulttuuriseudulla ja tämmöisen eurooppalaisen herrasväen elämäntapa fasaanijahteineen ja kaikkineen kelpaa oikein hyvin, mutta henkisesti on muutettu johonkin amerikkalaiseen unelmaan, henkisesti on petytty johonkin Euroopassa.”
Lukija:
"Yhdysvallat on 'ehkä ihmiskunnan hienoin luoma organisaatio'."
Björn Wahlroos 2012
MOT:
Uskotteko, että nyt kun Wahlroos on tullut esiin tämän asian kanssa, hän voisi saada seuraajia täällä Suomessa?"
Panu Raatikainen:
"No varmaan pieni kourallinen innokkaita nuoria, lähinnä miehiä ehkä löytyy, mutta kyllä tää mun mielestä aika huonosti sopii tämmöseen pohjoismaiseen arvomaailmaan, siis ihan puoluekannasta riippumatta. Näkisin, että näin jyrkällä liberalismilla ja jyrkällä egoismilla on aika vähän kaikupohjaa tämmösessä pohjoismaisessa arvomaailmassa."
Lukija:
”Markkinoihin verrattuna demokratia on kuitenkin usein melko tehoton ja/tai kallis. On siis järkevää vaatia, että sitä pitäisi soveltaa säästeliäästi.”
Björn Wahlroos 2012 (Markkinat ja demokratia)
Ayn Rand:
”Zank you, zank you.”
(Kiitos oikein paljon.)
Teksti:
Björn Wahlroos ei halunnut antaa haastattelua tähän ohjelmaan.
> Lue ja kommentoi aihetta MOT-blogissa
Wahlroos kuitenkin kieltäytyi haastattelusta MOT: Nainen Wahlroosin takana -ohjelmaa varten. Oli 60-vuotissyntymäpäivä- ja muita kiireitä.
Mistä tiedämme, että Rand on Wahlroosille merkittävä henkilö?
Wahlroos aloittaa tuoreen Markkinat ja demokratia -kirjansa Rand-sitaatilla:
"Vuosisatojen ajan on käyty moraalista taistelua niiden välillä, jotka väittivät elämämme kuuluvan Jumalalle, ja niiden, joiden mukaan se kuuluu naapureillemme – taistelua niiden välillä, jotka saarnasivat uhrautumista taivaan haamujen puolesta ja toisaalta niiden, jotka saarnasivat uhrautumista maallisen avuttomuuden puolesta."
Wahlroos kuvaa Randin pääteosta Atlas Shruggedia "kiehtovaksi romaaniksi". Hän myös päättää päättää 373-sivuisen laajan ja kauaskantoisen pohdiskelunsa vielä palaamalla romaaniin.
Helsingin Sanomien haastattelussa (Kapitalistin muotokuva, 12.2.2012) Wahlroos "nimeää kolme itselleen tärkeää ajattelijaa". He ovat moraalifilosofi ja taloustieteilijä Adam Smith, taloustieteilijä Milton Friedman ja – Ayn Rand.
Ryöstäjä-pummit
ja tuottajat
Atlas Shruggedissa Ayn Rand jakaa kansalaiset "ryöstäjä-pummeihin" ja "tuottajiin". Ideana on, että laiskat ja epämoraaliset ryöstäjä-pummit vaativat itselleen koko ajan enemmän ilman, että he tuottavat mitään. Lopulta sankarikapitalistit kyllästyvät Yhdysvallat vallanneeseen kollektivismiin ja menevät lakkoon.
MOT:n Stanfordin yliopistossa haastattelema historian apulaisprofessori Jennifer Burns on perehtynyt laajalti Randin kirjoituksiin ja tämän lanseeraamaan "objektivismiin".
Burnsin mielestä löytyy "paljon erittäin varakkaita ihmisiä, joita objektivismi vetää puoleensa". Hänestä monet varakkaat tuntevat, että heidän nerokkuuttaan tai saavutuksiaan ei arvosteta riittävästi.
"Ayn Rand arvostaa menestystä ja saavutuksia. Tämä todella vetoaa ihmisiin, jotka pitävät itsensä tuottavina (henkilöinä). He ovat täydellisen varmoja siitä, että he eivät ole ryöstäjiä ja pummeja, vaan sijoittuvat tämän hyvän ja pahan rajalinjan oikealle puolelle", Burns sanoi.
Randin ajattelussa jokainen on oman onnensa seppä, eikä ryöstäjä-pummeilla ole oikeutta vaatia osaansa "yhteisestä kakusta". Rand piti altruismia eli epäitsekkyyttä vääränä ja tuhoisana moraalina. Hän toivoi tulevansa muistetuksi uskonnon suurimpana vihollisena.
Ayn Rand -instituutin varapääjohtaja Onkar Ghate avasi MOT:lle kristinuskon ja altruismin suhdetta näin:
Ghate:
"Hän (Rand) näki tämän (altruismin) moraalisen elementin tulevan läntisen ajattelun ideaaliksi uskonnon ja etenkin kristinuskon kautta. Koko kuvasto Jeesuksesta ristillä kertoo ihmisen, hyvän ihmisen uhrauksesta. Jeesus on hyvä ihminen, joka uhraa itsensä toisten ihmisten puolesta – ja vieläpä syntisten ja turmeltuneiden ihmisten puolesta."
MOT:
"Ja tämä on väärin?"
Ghate:
"Se on väärin, täydellisesti väärin. Siinä uhrataan hyvä ihminen huonojen puolesta. Jos pidät tuota hyvää tarkoittavana ja suopeana eleenä, hän sanoo: 'Ei, se ei ole'".
Greenspan
Randin opetuslapsia
Ayn Rand puolusti yritysten vapautta toimia niin kuin ne haluavat. Yksi tämän ajatuksen vaikutusvaltaisimmista kannattajista oli Randin läheisimpiin opetuslapsiin kuulunut Alan Greenspan, joka toimi 1987–2006 Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtajana.
Greenspanin alhaisten korkojen ja markkinoiden vapauttamisen linja oli suuressa roolissa finanssikriisin synnyssä. Greenspan myönsi 2008 Yhdysvaltain kongressin kuulemistilaisuudessa löytäneensä "virheen" ideologiassaan.
Stanfordin Jennifer Burnsin mukaan Greenspanin markkinausko oli seurausta siitä Randin ajatuksesta, että liikemiehet ovat pohjimmiltaan moraalisia ja vapaasti toimiessaan markkinat hyödyttävät kaikkia.
Randin maailmankuva on mustavalkoinen ja hänen näkemyksensä kärjekkäitä. Suurin yllätys vierailulla Ayn Rand -instituuttiin oli se, miten vahvasti Randin virallisena perinnönjakajana toimiva instituutti jatkaa tällä kivikovalla linjalla.
Instituutin tapaan myös Björn Wahlroos esittää kärjekkäitä näkemyksiä, kuten esimerkiksi:
"1900-luku nosti ennennäkemättömän enemmistön tyrannian aallon ensin fasismina ja toisen maailmansodan jälkeen varsinkin ylimpien tuloluokkien henkilöverotuksen nousuna." (Markkinat ja demokratia)
Wahlroos saa tietenkin uskoa mihin haluaa. Voi olla, että yhdysvaltalaisen teekutsuliikkeen tavoin hänkin napsii Randin ajatuksista vain osan ja jättää osan huomiotta.
Burns sanoi MOT:lle, että Rand pyörisi haudassaan, jos tämä saisi kuulla miten hänen oppejaan käytetään. Rand piti ajatuksiaan yhtenäisen kokonaisuuden muodostavana pakettina, josta ei voi valita mitä haluaa.
Ruotsalais-suomalaisessa suurpankissa lienee mietitty, miten hyvin aynrandilainen maailmankuva sopii "kansanpankin" hallituksen puheenjohtajalle. EPSI Rating -yhtiön tuoreissa mittauksissa Nordean henkilöasiakkaiden tyytyväisyys pankkiinsa on jo pudonnut niin Ruotsissa kuin Suomessakin Wahlroosin valtakaudella.
KAIKESTA HUOLIMATTA, BJÖRN- ISTÄ MINÄ TYKKÄÄN! JÄTKÄ ON ROHKEA,VAIKKA NÄYTTÄÄKIN NÖSSÖLTÄ, JA REHELLINEN. MISSÄ TYOVÄEN EDUSTAJAT OVAT?
(Paras tapa auttaa köyhiä on se ettei itse ole köyhä.)
Björn Wahlroos on Suomen talouselämän tärkein vallankäyttäjä. Hän toimii hallituksen puheenjohtajana ruotsalais-suomalaisessa suurpankissa Nordeassa, vakuutusyhtiö Sammossa ja metsäjätti UPM:ssä.
Lukija:
"Jos maksamme työttömyydestä, me myös saamme työttömyyttä. Saat sitä, mistä maksat."
Björn Wahlroos 2012 (AL 11.5.)
”Nu frågar jag, alltså, liksom, om vi alla mår bättre om vi liksom är alla är fattiga, men lika fattiga . ."
Björn Wahlroos 2011
(Olen šokissa. Voimmeko me paremmin, jos kaikki ovat köyhiä, mutta yhtä köyhiä?)
Lukija:
”1900-luku nosti ennennäkemättömän enemmistön tyrannian aallon ensin fasismina ja toisen maailmansodan jälkeen varsinkin ylimpien tuloluokkien henkilöverotuksen nousuna.”
Björn Wahlroos 2012
Mistä Björn Wahlroosin näkemykset kumpuavat? Vastausta voi etsiä hänen tuoreesta kirjastaan Markkinat ja demokratia – Loppu enemmistön tyrannialle. Ensimmäinen vihje kirjoittajan maailmankuvasta paljastuu heti. Kirja alkaa ja loppuu lainauksiin venäläis-yhdysvaltalaiselta Ayn Randilta.
Lukija:
"Vuosisatojen ajan on käyty moraalista taistelua niiden välillä, jotka väittivät elämämme kuuluvan Jumalalle, ja niiden, joiden mukaan se kuuluu naapureillemme – taistelua niiden välillä, jotka saarnasivat uhrautumista taivaan haamujen puolesta ja toisaalta niiden, jotka saarnasivat uhrautumista maallisen avuttomuuden puolesta."
Ayn Rand Björn Wahlroosin Markkinat ja demokratia -kirjan mukaan
Ayn Rand oli kirjailija ja filosofi, joka kehitti omintakeisen oppirakennelman moraalista ja yhteiskunnasta. Wahlroosin ohella Ayn Randista on innostuttu etenkin Yhdysvaltain poliittisen kentän oikealla laidalla.
Panu Raatikainen:
"Randhan puolustaa voimakkaasti tällasta moraalista egoismia, jonka mukaan itsekkyys ja oman edun tavottelu on kaikkein korkein moraalinen arvo, ja itsekkyys on suurinta moraalisuutta, ja epäitsekkyys ja myötätunto on kaikkein suurinta moraalittomuutta.”
Millainen on Ayn Randin maailmankuva, ja millainen yhteys sillä on Björn Wahlroosin maailmankuvaan?
Nainen Wahlroosin takana
Alisa Rosenbaum pakeni Venäjältä Yhdysvaltoihin vuonna 1926 ja otti nimekseen Ayn Rand. Kaliforniassa Los Angelesin eteläpuolella toimii Ayn Rand -instituutti, joka vaalii ja levittää Randin opetuksia.
Jeff Britting:
"And here we have the portrait bust of Ayn Rand, a recent acquisition and gift to the institute. The sculptor is Sandra Shaw. This is a bust which she's worked on for about three years."
(Tässä on rintakuva Ayn Randistä. Se lahjoitettiin hiljan instituutille. Kuvanveistäjän nimi
on Sandra Shaw. Hän teki rintakuvaa kolmen vuoden ajan.)
MOT:
"Why did she choose the name Ayn for herself?"
(Miksi Rosenbaum otti nimen Ayn?)
Jeff Britting:
"Well . . . Ayn Rand refers to a Finnish writer that she took the name Ayn from. Unfortunately we don't, after many years of investigation, have a lot of details about who that writer is, or was."
(Hän otti Ayn-nimen eräältä suomalaiselta kirjailijalta. Valitettavasti vuosien
tutkimusten jälkeenkään emme tiedä tarkkaan, kenestä kirjailijasta oli kyse.)
MOT:
"So the name would have been like Aino?"
(Olisko nimi ollut Aino?)
Jeff Britting:
"Yes, Aina."
(Kyllä, Aina.)
MOT:
"Aino or Aina, one of those?"
(Aino tai Aina?)
Jeff Britting:
"One of them."
(Jompikumpi.)
Onkar Ghate toimii Ayn Rand -instituutin pääideologina. Hänellä on valta päättää, mitkä tulkinnat pitävät yhtä Ayn Randin kehittämän objektivismin periaatteiden kanssa – ja mitkä eivät.
MOT:
"Why did Ayn Rand start to interest you originally?"
(Miksi Ayn Rand alkoi kiinnostaa teitä alunperin? )
Onkar Ghate:
"I read Ayn Rand in high school I was already interested in philosophy and Atlas Shrugged was the first book I read. And it just . . . the whole story is about the power of philosophy, the power of moral ideas. It’s a . . . You get a new view of right and wrong in a novel and that it really caught my interest and intrigued me and I went from there to read all Ayn Rands novels.
(Luin Ayn Randiä koulussa, kun kiinnostuin filosofiasta. Ensin luin romaanin Atlas Shrugged. Se kertoo filosofian ja moraaliajattelun voimasta ja antaa uuden näkemyksen
oikeasta ja väärästä. Siitä innostuttuani luin loputkin Ayn Randin romaaneista.)
Instituutti jakaa koululaisille ilmaiseksi Ayn Randin kirjoja. Atlas Shrugged on hänen pääteoksensa. 1 168-sivuinen tarina on yksi kaikkien aikojen pisimmistä romaaneista. Kirjaa on painettu jo kahdeksan miljoonaa kappaletta.
Ayn Rand 1961:
”Capitalism and altruism are philosophical opposites. They cannot co-exist in the same man or in the same society.”
(Kapitalismi ja epäitsekkyys ovat filosofisia vastakohtia. Ne eivät voi olla olemassa samassa ihmisessä tai yhteiskunnassa.)
Dollari oli Randille tärkeä symboli. Hänen opinkappaleistaan tärkein koskee altruismia eli epäitsekkyyttä.
Onkar Ghate:
". . . altruism was a term coined in the 19th century by Auguste Comte. And it literally it means 'other-ism'. It means as a doctrin or a theory that you have to place others above yourself, that you have to view their lives, their needs, whatever they say they want as more important than your own life, your own interests, your own happiness."
(Altruismi-sanan keksi 1800-luvulla Auguste Comte. Sana juontuu "toista" tarkoittavasta sanasta.Altruismioppi tai -teoria tarkoittaa toisten asettamista itsensä yläpuolelle. Altruisti pitää toisten elämää, tarpeita ja toiveita tärkeämpinä kuin omaa elämäänsä, etuaan ja onnellisuuttaan.)
"She thought that is completely wrong, completely evil, completely corrupt. As she saw this element, this moral element, of really coming in to western thought as an ideal with religion and with christianity in particular. I mean the whole imagery of Jesus on the cross is of a persons sacrifice, of a good persons sacrifice. Jesus is a good person sacrificing himself for the sake of other people. And, indeed, other people who are sinners and who are corrupt."
( Rand piti sellaista läpeensä vääränä, haitallisena ja turmeltuneena. Hän näki tällaisen moraaliajattelun juurtuneen länsimaiseen ajatteluun uskonnon, eritoten kristinuskon välityksellä. Jeesus ristillä on perimmäinen kuva hyvän ihmisen uhrautumisesta. Jeesus uhrautuu muiden puolesta, vaikka muut ovat syntisiä ja turmeltuneita.)
MOT:
"And that’s wrong?"
(Onko se väärin?)
Onkar Ghate:
"That is wrong. Completely wrong. It’s the sacrifice someone who is good in the name of people who are not good. And if you view that benevolent, or an expression of good-will, she says: 'No it is not.'"
(Täysin väärin. Se on hyvän ihmisen uhraamista pahojen ihmisten puolesta.Jos pidät tuota hyvää tarkoittavana ja suopeana eleenä, hän sanoo: 'Ei, se ei ole'".)
Ayn Randia on tutkittu melko vähän. Maailman ehkä arvostetuin Randin tutkija Jennifer Burns työskentelee historian apulaisprofessorina maineikkaassa Stanfordin yliopistossa Kaliforniassa.
Jennifer Burns:
"Rand is someone you have to pay attention to if you want to know what's happening in contemporary America. And if you want to understand the evolution of the conservative movement over the past 40 or 50 years, she's an absolutely central figure."
(Rand pitää ottaa huomioon, jos haluaa ymmärtää nykyajan USA:ta. Konservatiivisen liikkeen kehityksessä 40 - 50 vuoden aikana.Rand on keskeinen hahmo.)
MOT:
"It seems that Ayn Rand is being talked about more and more. What's the reason behind her rising popularity?"
(Ayn Randistä puhutaan yhä enemmän. Mistä kasvava suosio johtuu?)
Jennifer Burns:
"I think there's a number of factors that work. In the United States one of the most important is the rise of the Tea Party which started in, um, really burst onto the scene in 2008. And the Tea Party, for the first time in contemporary politics, grabbed onto Rand and talked about her as an inspiration, as an ideal. And they pointed to Atlas Shrugged and said: 'This is not just a novel; this is predicting what's happening to us right now'".
(Tekijöitä on paljon. Yhdysvalloissa tärkeimpiä syitä on teekutsuliikkeen nousu. Se tuli kaikkien tietoisuuteen vuonna 2008. Ensi kertaa nykypolitiikassa teekutsuliike tarttui Randiin ja piti häntä ihanteenaan. He pitivät Atlas Shrugged -romaania ennustuksena nykykehityksestä.)
Ayn Rand kuoli kolmekymmentä vuotta sitten. Neljän romaanin ja filosofisten kirjoitusten lisäksi häneen voi tutustua muutaman säilyneen televisioesiintymisen ja luentotallenteen avulla.
Ayn Rand 1981:
"Russia as such was never a threat to anyone. Even the little Finlandzon (!) beat Russia twice during the world war two. Russia is the weakest and the most impotent country on earth."
(Venäjä ei ole koskaan uhannut ketään. Jopa piskuinen Suomi löi Venäjän
kahdesti II maailmansodassa. Venäjä on maailman heikoin maa.)
Jennifer Burns:
"So, her family was, um, prosperous, comfortable and then her father's chemistry business was seized by the Bolshevik revolutionaries. And the seizure was done in the name of common good, it was their duty to contribute to the common good. And as a result they lost all their wealth, they lost their social position, um, and they lived in poverty and near starvation. So for Rand, when she heard people talk about the obligations we have to the common good, the obligations we have to each other, she thought that's just a cover for stealing property."
( Randin perhe oli varakas, mutta isän yritys takavarikoitiin bolševikkivallankumouk-sessa. Takavarikko tehtiin yhteishyvän nimissä. Niinpä perhe menetti varakkuutensa ja asemansa ja joutui elämään nälkäkuoleman partaalla. Kun Rand kuuli puheita
yhteishyvän pakollisuudesta, hänestä ne olivat tekosyitä varastamiselle.)
Ayn Rand 1981
"They (huom: venäläiset) are like bullies and you have to deal with them very, very strongly or not at all . . ."
(Venäläiset ovat kiusantekijöitä. Ainoa tapa käsitellä heitä on hyvin kovalla kädellä.)
Randin kehittämässä objektivismissa ihmisen oletetaan aina toimivan rationaalisesti ja asettavan oman edun etusijalle.
Jennifer Burns:
"So, her feeling was, if objectivism as a philosophy became the guiding philosophy of the world we no longer have justification for things like communism and socialism. And the only system that would make sense in that world would be free market capitalism. No government regulation, minimum taxation."
( Jos objektivismista tulisi johtava maailmanlaajuinen ajattelutapa, Randin mielestä kommunismille ja sosialismille ei enää olisi oikeutusta. Silloin ainoa järkevä järjestelmä
olisi vapaa markkinatalous: ei valtion sääntelyä, minimiverotus.)
Björn Wahlroos 2007:
“Verojen alentaminen on aina oikeata politiikkaa.”
Ayn Rand 1961:
"Businessmen are the symbol of a free society, the symbol of America. If and when you perish, civilization will perish (33). But you still have a chance to save it if you accept the noblest responsibility of your proper moral self-interest and announce it proudly to the hearing of the whole world."
(Liikemiehet ovat vapaan yhteiskunnan ja Yhdysvaltain vertauskuva. Jos ja kun he häviävät, sivilisaatio häviää.Sen voi vielä pelastaa, jos hyväksyy jalon vastuun omasta moraalisesta itsekkyydestään ja julistaa sitä ylpeänä koko maailmalle.)
Jennifer Burns:
" . . . there are a number of extremely wealthy, um, individuals who are drawn to objectivism. I don't know that they necessarily feel, um, that the obligation of the less fortunate is, um, bringing them down. It's that their, their genius or their accomplishments are not appreciated to the extent they would like them to be. And Rand offers this great appreciation of merit, of success."
(On paljon superrikkaita ihmisiä, jotka tuntevat vetoa objektivismiin. He eivät välttämättä tunne, että velvollisuudet kovaonnisia kohtaan jarruttavat heitä, vaan pikemminkin ettei heidän saavutuksiaan arvosteta tarpeeksi.)
Lukija:
”Ei ole perustavampaa oikeutta – ei ihmisille eikä pääomalle – kuin oikeus äänestää jaloillaan: jättää taakseen sorto – olipa se Stalinin kaltaista veren tahrimaa kauhua tai vain populistisen enemmistön arkista tyranniaa. Vapauden esitaistelijoiden on korotettava äänensä kaikkialla . . .”
Björn Wahlroos 2012 (Markkinat ja demokratia)
Yhdysvalloissa tunnettuja aynrandisteja ovat muiden muassa mediamoguli Ted Turner, keskuspankin entinen pääjohtaja Alan Greenspan ja republikaanien ykkösnimen Mitt Romneyn aisapari Paul Ryan. Ayn Randin seuraajia löytyy myös Yhdysvaltain poliittisen kentän laitaoikeistossa nopeasti kasvaneesta teekutsuliikkeestä.
MOT:
"What do you think of the Nordic welfare states?"
(Mitä ajattelette pohjoismaisesta hyvinvointivaltiomallista? )
Onkar Ghate:
"I think they have similar problems that welfare state in America has created. And what they do they take wealth from the people who are producing it. And they redistribute it. That’s the whole idea. And you redistribute it on what basis? On the basis of the needs of other people. However those needs are construed, whether it’s the need for retirement, whether it’s the need for health care, whether it’s the need for education. But it’s redistributed on some basis of need. It’s very destructive."
(Luulen, että niissä on syntynyt samoja ongelmia kuin Yhdysvaltain hyvinvointivaltio-mallissa.Niissä otetaan varallisuutta niiltä, jotka varallisuutta tuottavat, ja jaetaan sitä muille. Varakkuutta jaetaan muiden ihmisten tarpeiden perusteella, mitä nuo tarpeet ovatkaan: eläkettä, terveydenhuoltoa, koulutusta... Joka tapauksessa jakamisperusteena on tarve. Sellainen on tuhoisaa.)
Jennifer Burns:
"(And this idea, this,) this way of dividing America into two groups, one that's largely dependent on government, one that's independent of government, is very emblematic of Rand's type of thinking. In Atlas Shrugged she called them the looters and the moochers versus the productive. So this idea, that there's a few productive people in society. They are the ones who sort of add the value, they create the wealth. And then the rest of society are these looters and moochers who use altruism and guilt, um, to tax and regulate the producers so that they don't actually have to produce anyone . . . anything themselves. They are dependent."
(Yhdysvaltain ajatellaan jakautuneen kahteen ryhmään: toinen on riippuvainen valtiosta, toinen taas riippumaton siitä.Se on tyypillistä Randin ajattelulle. Kirjassaan ryhmät olivat
"pummit" ja "tuotteliaat". Ajatus oli, että yhteiskunnassa on vähän tuottavia ihmisiä, jotka luovat lisäarvoa ja varakkuutta. Loput pummit käyttävät hyväksi epäitsekkyyttä ja syyllisyyttä, jotta tuotteliaita verotetaan ja rajoitetaan, että he voivat loisia tuottamatta mitään itse.)
Lukija:
"Korkea verotus, holtiton hyvinvointivaltion rakennus ja huono ilmasto eivät ole parhaita edellytyksiä" (kilpailussa muita maita vastaan).
Björn Wahlroos 2011 (Kaleva)
MOT:
"So, you don’t see anything good in welfare state?"
(Ettekö näe hyvinvointivaltiossa mitään hyvää?)
Onkar Ghate:
"No. I think that the welfare state in the end it is destructive economically and it is morally wrong.”
(En. Minusta se on taloudellisesti tuhoisaa ja moraalisesti väärin.)
Lukija:
"Missään maailmassa tulonjako ei ole niin pitkällä kuin Suomessa."
Björn Wahlroos 2011 (Kaleva)
MOT:
"So, you think it’s morally justifiable for richer people to have better education, better healthcare, etc.?"
(Teistä on siis moraalisesti oikein, että rikkaammilla on parempi
koulutus ja terveydenhoito?)
Onkar Ghate:
"Yes, in the same way that a rich person can buy a better house, he can buy a better car. One of the reasons you would want money is for the things that it can buy and if you take away a person’s ability to buy things with his money and you try to make everything equal, money has no point anymore."
(Kyllä. Onhan rikkaalla varaa myös parempaan taloon tai autoonkin. Rahaahan haluaa juuri sen ostovoiman tähden. Jos rikkaalta vie pois mahdollisuuden käyttää rahaansa ja jos kaikki ovat samalla viivalla, raha menettää merkityksensä.)
Jeff Britting:
"And here is Ayn Rand's desk. This was a gift from her husband Frank O'Connor to her in the early 1930's while she was still living in Hollywood. And it's the desk where she wrote all her four novels, and most of her non-fiction."
(Tämä on Ayn Randin työpöytä. Rand sai sen mieheltään Frank O'Connorilta 1930-luvun alussa, kun hän asui vielä Hollywoodissa.Sen ääressä hän kirjoitti kaikki neljä romaaniaan ja suuren osan tietokirjoistaan.)
Anu Seppälä:
"Mä olin ollut pitkään rahoitus- ja pankkialalla töissä, viimeksi Nordean New Yorkin-konttorissa. Mutta mä olin kuitenkin harrastanut tätä filosofiaa itsenäisesti, yksityisesti, jo lähemmäks, siinä vaiheessa jo yli kymmenen vuotta. Ja, mä lähdin pankista pois ja mietin, mitä tekisin seuraavaksi elämässäni, ja sitten tällainen tilaisuus tuli eteen. Täällä vapautui paikka ja mä hain sitä."
"Täällä on aika helppo viihtyä, kun katsoo tuota ilmastoakin. Hyvin. Vietän aika paljon ulkoilmaelämää, ja siihen on tietysti mahdollisuudet ympäri vuoden. Asun aika lähellä merenrantaa. Käyn merenrannassa iltakävelyillä ja juoksemassa ja vuorilla patikoimassa. Toisaalta täällä on myös mahtavat mahdollisuudet erilaisiin kulttuuririentoihin."
Ayn Rand 1961:
"Happiness means a profound, guiltless, rational feeling of self-esteem, and a pride in one's own achievements (22). It means the enjoyment of life which is possible only to a rational men on their rational code of moralities."
(Onni on syvää, rationaalista omanarvontuntoa vailla syyllisyyttä ja ylpeyttä omista saavutuksista. Onni on elämästä nauttimista, ja siihen pystyy vain rationaalinen ihminen, jolla on rationaalinen moraali.)
MOT:
"Mikä Ayn Randin ajatuksissa kiehtoi?"
Anu Seppälä:
"Niissä oli paljon sellaista, jota mä olin jollain tavalla kaivannut elämästäni. Mä en ole koskaan ollut uskovainen, ja mä oon luottanu siihen, että ihminen itse elämässään pystyy selviytymään ja löytämään tiensä. Ja, siitä huolimatta mulla oli välillä sellainen pieni kalvava syyllisyydentunne erilaisista asioista."
MOT:
"Mistä te tunsitte syyllisyyttä?"
Anu Seppälä:
"Hmm, hyvä kysymys. Kaikesta siitä, mitä mä en halunnut tehdä, mutta mitä mun mielestä, mitä ympäristö tietyllä tavalla odotti. Esimerkiksi köyhät kehitysmaissa ja varattomat Suomessa, ja enemmän veroja pitäisi maksaa, kun aina joku tarvitsee jotain lisää. Ja, ympäristö saastuu, siitä pitäisi tuntea huolta. Ja semmoinen multa on kaikki poistunut, koska mä ymmärrän selkeämmin sen, että minkä takia ihminen elää tällä tavalla, ja minkä takia sen pitää tehdä näin, minkä takia et ole veljesi vartija, ja minkä takia mun ei pidä tuntea siitä huonoa omaatuntoa. Mä voin auttaa ihmisiä, silloin kun mun mielestä ne ihmiset on sen arvoisia, mutta mulla ei ole mitään semmoista moraalista pakkoa tehdä sitä. Et se on ehkä sen moraalisen pakon aiheuttama syyllisyys, joka katos."
"Ei toisten auttaminen oo väärin, vaan se, että pitää niitä toisia elämänsä ensisijaisena edunsaajana. Et ensin pitää ajatella itseään, ja sitten, jos haluat auttaa muita, niin autat. Mut sanotaan, että jos mä ansaitsen hyvin työssäni, niin mä saan pitää ne kaikki rahani itse, mä saan matkustaa niillä ja ostaa ihan mitä mä haluan. Mun ei tarvitse ensisijaisesti antaa tiettyä summaa hyväntekeväisyyteen. Jos mä haluun, niin mä voin, mutta se ei ole taas se moraalinen pakko."
Björn Wahlroos 2012:
"Jotenkin mä luulen, että Suomen ongelmat tällä hetkellä ovat sitä luokkaa, että olis niinkun tärkeää käydä vähän vakavampaa keskustelua, ja murtautua ulos tästä konsensuksen ilmapiiristä."
MOT:
"Olisiko Ayn Randilla jotain annettavaa suomalaisille?"
Anu Seppälä:
"No, ainakin jos mua katsoo, niin hyvinkin paljon. Kuten sanoin, niin siitä syyllisyydentunteesta pääsee. Mua Suomessa aiemmin vaivasi hieman se, että kaikkia ihmisiä tunnutaan ajavan semmoseen konsensusajatteluun, ja siellä ei oo ihan todellista ajatuksenvapautta, ehkä, sananvapautta, ajatuksenvapautta, miten sen nyt määrittelisi. Se on ehkä semmosta itsesensuuria enemmänkin nykyään kuin minkään muun tahon sensuuria, mutta mun mielestä Ayn Rand antaa mahdollisuuden siihen, että voi miettiä niitä asioita itse ja omalla järjellään."
MOT:
"How long did she work on a typical novel?
(Miten pitkään Rand yleensä kirjoitti romaania?)
Jeff Britting:
"Well, Atlas took twelve years...from the first notes in 1945 to the publication in 1957."
(Atlas Shrugged vei 12 vuotta ensimmäisistä muistiinpanoista 1945 aina julkaisuun vuonna 1957.)
Aynd Randin oma elämä oli vähintään yhtä värikäs kuin hänen luomansa oppirakennelma. Jennifer Burns kertoo kirjassaan, että Rand muun muassa suhtautui 12-vuotiaan tytön murhanneeseen William Hickmaniin pikemminkin sympaattisesti kuin kauhistuen. Randille Hickman edusti kahleensa katkaissutta vahvaa yksilöä.
Rand käytti pitkään ja säännöllisesti amfetamiinia pysyäkseen virkeänä pitkien kirjoitusputkien ajan. Hän suostutteli 25 vuotta nuoremman, avioliitossa olleen oppilaansa, suhteeseen kanssaan. Kun mies löysi nuoremman heilan, Rand katkaisi kaiken yhteydenpidon mieheen.
Samaan tapaan Rand rikkoi välit kaikkiin niihin, jotka eivät olleet hänen kanssaan samaa mieltä objektivismista.
Jeff Britting:
"It was certainly an open – within the context of the people that were immediately involved – situation. So, from the point of view of, hmm, she certainly operated on an ethical basis with the consent of all of the concerned parties."
(Avioparien kesken tilanteessa ei ollut mitään epäselvää. Jos ajatellaan.. Rand toimi eettisesti ja kaikkien asianomaisten suostumuksella.)
MOT:
"Would that be a good example for the rest of us?"
(Olisiko se hyvä esimerkki meille muille?)
Jeff Britting:
"Mm, pursuing romantic love is a good example for the rest of us. The details and specifics of how that works out is up to the individual context."
(Romanttisen rakkauden tavoittelu on ainakin hyvä esimerkki. Riippuu tapauksesta, toimiiko sellainen kuvio.)
Jennifer Burns:
". . . as I learned how deliberate her plan was to spread her ideas, um, how carefully she thought through the way to get her message across, and then the extent to which she succeeded, in a lot of ways that increased my respect for her. Um, at the same time as I learned how difficult her personal life had been, and how, um, poorly some of these ideas had served her in her life, um, I, you know, came to deepen my questions about whether objectivism was really a comprehensive or an effective philosophy to actually live by."
(Kun tajusin, miten harkitusti hän halusi levittää ajatuksiaan, pohti tapoja saada viestinsä perille ja vieläpä pitkälti onnistui siinä, aloin kunnioittaa Randiä enemmän. Samalla kuitenkin sain tietää, miten vaikea yksityiselämä hänellä oli ja miten vähän tästä ajattelusta oli hyötyä hänen elämässään, aloin asettaa kyseenalaiseksi sen,
onko objektivismi sittenkään kattava ja kannattava elämänfilosofia.)
MOT:
"Millaisena filosofina Ayn Randia pidetään filosofipiireissä?"
Panu Raatikainen:
"No, monet ei oo ikinä kuullukaan Ayn Randista tai jos ovat kuulleet, niin se herättää vähän semmosta huvituksen ja myötähäpeän sekaista tunnetta. Että ei Randia yleensä pidetä akateemisissa piireissä vakavasti otettavana ajattelijana."
MOT:
"Mistä se johtuu?"
Panu Raatikainen:
"No, ehkä kyse on tämän ajattelun tasosta. Se on sen verran sekavaa ja ristiriitasta, tämmöstä populaarifilosofiaa, että sitä ei koeta edes vakavan keskustelun arvoiseksi."
MOT:
"Miten looginen ja pitävä Randin filosofia ylipäätään on?"
Panu Raatikainen:
"No, hän itsehän esiintyy kuin olisi itse johtanu nää kaikki teensinsä suorastaan tieteellisellä tarkkuudella kiistattomista tosiasioista. Mutta tietenkin noin niinkun jonkunlaisen loogisen päättelyn ammattilaisena sanosin, että ne vuotaa kuin seula. Et hyvin kummallisia hyppäyksiä ja loikkauksia niissä päätelmissä on, että miten päädytään siitä, että vain elävillä olioilla voi olla moraali siihen, että itsekkyys on korkein arvo, niin en oo vielä tähän päivään mennessä ymmärtäny, miten se on päätelty."
Jukka Keitele johti 1980-luvulla pankkiiriliikettä, ja hänestä tuli alle 30-vuotiaana yksi kasinotalouden symboleista. Suomen syöksyessä talouskriisiin pankkiiriliike ajautui konkurssiin. Nyttemmin hän on toiminut tietokirjailijana ja kolumnistina, ja hän on seurannut myös Björn Wahlroosin vaiheita.
Jukka Keitele:
"No, tietysti elämähän ei ole loogista, mutta kyllähän siinä on jonkunlainen – hänelläkin, vaikka hän on erittäin lukenut ja älykäs ja hyvin koulutettu ja tajuava ihminen ja sitä paitsi persoonallisesti ihan sympaattinen –, mutta että näyttää olevan niin, että häntä viehättää aika pelkistetyt mallit jollain teoreettisella tasolla."
Björn Wahlroos 1985:
". . . tietenkin, kuten kaikessa kaupankäynnissä, siellä on sekä kilttejä että tuhmia. Käsitykseni noin yleisesti on se, että jos annamme vain markkinoiden toimia, niin ne tuhmat häviävät kyllä aika nopeasti sieltä he pilaavat maineensa ja sitä kautta lopulta nämä markkinat toimivat kaikkien meidän kaikkien eduksi . . ."
Jukka Keitele:
". . . sillähän on se yhteinen piirre kommunistien ja muitten totalitääristen ideologioiden kanssa, että Ayn Rand kuvittelee niin kuin kommunistit, että kun on oikeanlainen systeemi, ihmiset käyttäytyvät nätisti, syntyy uusi ihminen. Kun on täysin vapaa markkinatalous, niin kaikki käyvät reilukauppaa. Niin kuin marxilaiset kuvittelevat, että kun omistus pannaan kaikki kollektiiviseksi, paha poistuu maailmasta ja jokainen tekee kykyjensä mukaan ja jokainen saa mitä tarvitsee. Että niillä on utopistinen näkemys ihmisestä, tolkuton, sokea idealismi kuitenkin molemmilla. Että onko Nalle sitten samanlainen, että se on ollut pienenä stalinisti ja kantanut semmoista lippua, että pannaan kaikki tasan niin paha häviää, nyt se on sitten isona aynrandilainen ja on sitä mieltä, että kun kukaan ei puutu mihinkään, niin kaikki ovat kilttejä ja hyviä ja hyvää tulee?"
Panu Raatikainen:
". . . tietenkin tässä tämmönen pelottava ajatus on se, että Wahlroosin kaltaiset ihmiset hakee tästä ikään kuin filosofista oikeutusta täysin itsekeskeiselle toiminnalle."
Jukka Keitele:
"Että kun eurooppalaiset Wahlroosin tapaiset oikeistolaiset kapitalistit ennen vanhaan kantoivat kodin, uskonnon ja isänmaan lippua, tänä päivänä niitä lippuja kantaa vanhan polven vasemmistolaiset eduskunnassa, ja tämä uusi kapitalistinen oikeisto seuraa Ayn Randia, joka oli monessa suhteessa hyvin radikaali ja voimassa olevien arvojen vastustaja. Niin tarkoittaako se sitä, että että eurooppalainen taikka suomalainen liikkeenjohto-yläluokka nyt sitten tavallaan henkisesti emigroituu eurooppalaisesta arvomaailmasta, vaikka ne ei välttämättä lähde ja muuta Yhdysvaltoihin aloittamaan nollasta taikka jostain korkeammalta pääoman kanssa, että se perinteikäs kartano ihan hyvin kelpaa jollain kulttuuriseudulla ja tämmöisen eurooppalaisen herrasväen elämäntapa fasaanijahteineen ja kaikkineen kelpaa oikein hyvin, mutta henkisesti on muutettu johonkin amerikkalaiseen unelmaan, henkisesti on petytty johonkin Euroopassa.”
Lukija:
"Yhdysvallat on 'ehkä ihmiskunnan hienoin luoma organisaatio'."
Björn Wahlroos 2012
MOT:
Uskotteko, että nyt kun Wahlroos on tullut esiin tämän asian kanssa, hän voisi saada seuraajia täällä Suomessa?"
Panu Raatikainen:
"No varmaan pieni kourallinen innokkaita nuoria, lähinnä miehiä ehkä löytyy, mutta kyllä tää mun mielestä aika huonosti sopii tämmöseen pohjoismaiseen arvomaailmaan, siis ihan puoluekannasta riippumatta. Näkisin, että näin jyrkällä liberalismilla ja jyrkällä egoismilla on aika vähän kaikupohjaa tämmösessä pohjoismaisessa arvomaailmassa."
Lukija:
”Markkinoihin verrattuna demokratia on kuitenkin usein melko tehoton ja/tai kallis. On siis järkevää vaatia, että sitä pitäisi soveltaa säästeliäästi.”
Björn Wahlroos 2012 (Markkinat ja demokratia)
Ayn Rand:
”Zank you, zank you.”
(Kiitos oikein paljon.)
Teksti:
Björn Wahlroos ei halunnut antaa haastattelua tähän ohjelmaan.
> Lue ja kommentoi aihetta MOT-blogissa
Miten syvällä Wahlroos on?
Ma 12.11.2012
26 kommenttia
Suomen
pankkialan ykkösnimi Björn Wahlroos on tunnustanut, että
venäläis-yhdysvaltalainen Ayn Rand vaikuttaa isosti hänen ajatteluunsa.
Olisi tärkeätä tietää, miten syvälle ja pitkälle Wahlroos on omaksunut
aynrandilaisen maailmankuvan.Wahlroos kuitenkin kieltäytyi haastattelusta MOT: Nainen Wahlroosin takana -ohjelmaa varten. Oli 60-vuotissyntymäpäivä- ja muita kiireitä.
Mistä tiedämme, että Rand on Wahlroosille merkittävä henkilö?
Wahlroos aloittaa tuoreen Markkinat ja demokratia -kirjansa Rand-sitaatilla:
"Vuosisatojen ajan on käyty moraalista taistelua niiden välillä, jotka väittivät elämämme kuuluvan Jumalalle, ja niiden, joiden mukaan se kuuluu naapureillemme – taistelua niiden välillä, jotka saarnasivat uhrautumista taivaan haamujen puolesta ja toisaalta niiden, jotka saarnasivat uhrautumista maallisen avuttomuuden puolesta."
Wahlroos kuvaa Randin pääteosta Atlas Shruggedia "kiehtovaksi romaaniksi". Hän myös päättää päättää 373-sivuisen laajan ja kauaskantoisen pohdiskelunsa vielä palaamalla romaaniin.
Helsingin Sanomien haastattelussa (Kapitalistin muotokuva, 12.2.2012) Wahlroos "nimeää kolme itselleen tärkeää ajattelijaa". He ovat moraalifilosofi ja taloustieteilijä Adam Smith, taloustieteilijä Milton Friedman ja – Ayn Rand.
Ryöstäjä-pummit
ja tuottajat
Atlas Shruggedissa Ayn Rand jakaa kansalaiset "ryöstäjä-pummeihin" ja "tuottajiin". Ideana on, että laiskat ja epämoraaliset ryöstäjä-pummit vaativat itselleen koko ajan enemmän ilman, että he tuottavat mitään. Lopulta sankarikapitalistit kyllästyvät Yhdysvallat vallanneeseen kollektivismiin ja menevät lakkoon.
MOT:n Stanfordin yliopistossa haastattelema historian apulaisprofessori Jennifer Burns on perehtynyt laajalti Randin kirjoituksiin ja tämän lanseeraamaan "objektivismiin".
Burnsin mielestä löytyy "paljon erittäin varakkaita ihmisiä, joita objektivismi vetää puoleensa". Hänestä monet varakkaat tuntevat, että heidän nerokkuuttaan tai saavutuksiaan ei arvosteta riittävästi.
"Ayn Rand arvostaa menestystä ja saavutuksia. Tämä todella vetoaa ihmisiin, jotka pitävät itsensä tuottavina (henkilöinä). He ovat täydellisen varmoja siitä, että he eivät ole ryöstäjiä ja pummeja, vaan sijoittuvat tämän hyvän ja pahan rajalinjan oikealle puolelle", Burns sanoi.
Randin ajattelussa jokainen on oman onnensa seppä, eikä ryöstäjä-pummeilla ole oikeutta vaatia osaansa "yhteisestä kakusta". Rand piti altruismia eli epäitsekkyyttä vääränä ja tuhoisana moraalina. Hän toivoi tulevansa muistetuksi uskonnon suurimpana vihollisena.
Ayn Rand -instituutin varapääjohtaja Onkar Ghate avasi MOT:lle kristinuskon ja altruismin suhdetta näin:
Ghate:
"Hän (Rand) näki tämän (altruismin) moraalisen elementin tulevan läntisen ajattelun ideaaliksi uskonnon ja etenkin kristinuskon kautta. Koko kuvasto Jeesuksesta ristillä kertoo ihmisen, hyvän ihmisen uhrauksesta. Jeesus on hyvä ihminen, joka uhraa itsensä toisten ihmisten puolesta – ja vieläpä syntisten ja turmeltuneiden ihmisten puolesta."
MOT:
"Ja tämä on väärin?"
Ghate:
"Se on väärin, täydellisesti väärin. Siinä uhrataan hyvä ihminen huonojen puolesta. Jos pidät tuota hyvää tarkoittavana ja suopeana eleenä, hän sanoo: 'Ei, se ei ole'".
Greenspan
Randin opetuslapsia
Ayn Rand puolusti yritysten vapautta toimia niin kuin ne haluavat. Yksi tämän ajatuksen vaikutusvaltaisimmista kannattajista oli Randin läheisimpiin opetuslapsiin kuulunut Alan Greenspan, joka toimi 1987–2006 Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtajana.
Greenspanin alhaisten korkojen ja markkinoiden vapauttamisen linja oli suuressa roolissa finanssikriisin synnyssä. Greenspan myönsi 2008 Yhdysvaltain kongressin kuulemistilaisuudessa löytäneensä "virheen" ideologiassaan.
Stanfordin Jennifer Burnsin mukaan Greenspanin markkinausko oli seurausta siitä Randin ajatuksesta, että liikemiehet ovat pohjimmiltaan moraalisia ja vapaasti toimiessaan markkinat hyödyttävät kaikkia.
Randin maailmankuva on mustavalkoinen ja hänen näkemyksensä kärjekkäitä. Suurin yllätys vierailulla Ayn Rand -instituuttiin oli se, miten vahvasti Randin virallisena perinnönjakajana toimiva instituutti jatkaa tällä kivikovalla linjalla.
Instituutin tapaan myös Björn Wahlroos esittää kärjekkäitä näkemyksiä, kuten esimerkiksi:
"1900-luku nosti ennennäkemättömän enemmistön tyrannian aallon ensin fasismina ja toisen maailmansodan jälkeen varsinkin ylimpien tuloluokkien henkilöverotuksen nousuna." (Markkinat ja demokratia)
Wahlroos saa tietenkin uskoa mihin haluaa. Voi olla, että yhdysvaltalaisen teekutsuliikkeen tavoin hänkin napsii Randin ajatuksista vain osan ja jättää osan huomiotta.
Burns sanoi MOT:lle, että Rand pyörisi haudassaan, jos tämä saisi kuulla miten hänen oppejaan käytetään. Rand piti ajatuksiaan yhtenäisen kokonaisuuden muodostavana pakettina, josta ei voi valita mitä haluaa.
Ruotsalais-suomalaisessa suurpankissa lienee mietitty, miten hyvin aynrandilainen maailmankuva sopii "kansanpankin" hallituksen puheenjohtajalle. EPSI Rating -yhtiön tuoreissa mittauksissa Nordean henkilöasiakkaiden tyytyväisyys pankkiinsa on jo pudonnut niin Ruotsissa kuin Suomessakin Wahlroosin valtakaudella.
KAIKESTA HUOLIMATTA, BJÖRN- ISTÄ MINÄ TYKKÄÄN! JÄTKÄ ON ROHKEA,VAIKKA NÄYTTÄÄKIN NÖSSÖLTÄ, JA REHELLINEN. MISSÄ TYOVÄEN EDUSTAJAT OVAT?
