Muuttuva Kiina on Suomelle vaikea koetinkivi

Analyysi: Kiinan kasvu hidastuu ja saa jatkossa vauhtinsa lähinnä kotimaisesta kulutuksesta. Investointien hiipumien osuu suomalaisen vientiteollisuuden arkaan kohtaan. Kiinan muutokseen sisältyy silti myös mahdollisuuksia. Esimerkiksi Ruotsi on hoitanut leiviskänsä mallikkaasti.

Janne Soisalon-Soininen

16.7.2013

Kiinan talous yskii. Maan investointeihin ja massiiviseen vientiin nojannut talouskasvu ei jaksa enää porskuttaa entiseen tapaan.
Kasvun uudeksi moottoriksi povataan kotimaisen kulutuksen lisääntymistä, mikä saa suomalaisen suupielet kääntymään alaspäin.

Kulutusta kannustaakseen Kiinan uusi johto suunnittelee sosiaalista reformia. Kiinalaiset eivät uskalla avata säästöpossujaan ilman parempia yhteiskunnan turvaverkkoja.
Kun kiinalaiset aloittelevat kulutusjuhliaan, Suomi voi kuitenkin jäädä nuolemaan näppejään.

Kiinan investoinnit eivät tuo rahaa suomalaiselle osaamiselle entiseen tapaan. Toisaalta uuteen tilanteeseen voi liittyä myös mahdollisuuksia.
"Suomen ja Euroopan
tilanne vaikea"
Pankkikonserni Nordean tutkimusjohtajan Aki Kangasharjun mukaan Kiinan kasvun muuttuminen kulutuspainotteisemmaksi tarkoittaa hitaampaa kasvutahtia ja toisaalta kysynnän kohdistumista lähinnä kotimaisiin tuotteisiin.
Suomen kannalta tilanne on vaikea, sillä vientisektori on vahvasti investointituotteisiin painottuvaa.
– Suomen ja monen muun Euroopan maan kannalta tilanne on vaikea. Jatkossa parhaiten menestyvät kulutuspuolen tuotteisiin keskittyneet maat. Esimerkiksi Ruotsi on paljon paremmassa tilanteessa, sillä maan vientirakenne on monipuolisempi, Kangasharju toteaa.
Ruotsin suositut kulutustuotteet, kuten Ikean huonekalut tai Hennes & Mauritzin vaatteet, käyvät Kiinassa ja muualla maailmassa hyvin kaupaksi. Suuren osan kulutustavarasta Kiina tuottaa kuitenkin itse.
Myös Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) Kiina-verkon seminaari käsitteli juhannuksen alla Kiinan kasvun sisäänpäin kääntymisen aiheuttamia haasteita.
Suomalaisyhtiöiden kovimpia haastajia Kiinan markkinoilla ovat jatkossa aiempaa kilpailukykyisemmät kiinalaiset toimijat, EK arvioi.
Kangasharjun mukaan kulutuslähtöisessä Kiinassa Suomen vientisektorin vaihtoehdot ovat varsin vähissä.
– Suomen pitäisi saada keksittyä kilpailukykyisiä kuluttajatuotteita tai sitten hakea aktiivisesti investointimarkkinoita muualta maailmasta, Kangasharju kertoo.
Halpatyön siirtyessä Kiinasta Kaakkois-Aasiaan, Indonesiaan ja Afrikan suuntaan suomalaisyhtiöiden kannattaa olla tarkkana: investointivetoinen kasvu kiihtynee muualla.
Kiina on
Suomen koetinkivi
Kiinalaisten kulutusjuhla voi kuulostaa ympäristötietoisen maailmankansalaisen korvaan karulta.
Yli miljardin ihmisen Kiinan talouskasvun muuttuminen kuluttajalähtöiseksi aiheuttaa paitsi valtavat tuottomahdollisuudet, myös painetta puhtaan teknologian energiaratkaisuille.
– Yksi mahdollisuus on kehittää Suomessa sellaista osaamista ja teknologiaa, jota Kiinassa ei vielä osata hyödyntää. Kaikki muutokset ja kriisit ovat toki aina myös mahdollisuuksia, Kangasharju myöntää.
Työsarkaa kuitenkin riittää, niin Suomen teollisuudella kuin hallituksella. Rohkeutta ja riskinottoa kaivattaisiin murrosvaiheissa.

Kangasharjun mielestä Suomessa keskitytään liikaa surkuttelemaan sitä, että paperiteollisuus ja Nokia-klusteri ovat vaikeuksissa.
– Rahaa on maailma täynnä. Tarvitaan vain potentiaalisia suomalaisia innovaatioita, Kangasharju muistuttaa.
Mahdollisuuksia löytyy muun muassa puhtaasta teknologiasta, johon Kiinan on yhä investoitava. Tiistaina Kiina ilmoitti nelinkertaistavansa aurinkoenergian tuotannon vuoteen 2015 mennessä.
EK:n yritysten kansainvälistymisen asiantuntija Outi Ervasti uskoo Kiinan kasvupotentiaaliin, vaikka myöntääkin tilanteen olevan haastava.
– Kun oman asiansa osaa kunnolla, kyllä vienti Kiinaan vetää, Ervasti arvioi.
Esimerkiksi suomalainen Oilon on vienyt Kiinaan ympäristötehokkaita kaasupolttimia jo 20 vuoden ajan.
Kiinassa menestyminen on suomalaisyrityksille silti kova koetinkivi. Onnistuminen vaatii kunnianhimoa ja vahvaa menestymisen nälkää.
Pohjoismaisesta
yhteistyöstä vauhtia?
Yhtiöiden menestys pohjaa monesti tunnettavuuteen. Kiinassa tunnetaan suomalaisista yhtiöistä markkinoita menettäneen Nokian lisäksi lähinnä investointituotteita valmistavia yhtiöitä.
Esimerkiksi hissiyhtiö Kone, joka on hyötynyt suuresti Kiinan hidastuvasta rakennusbuumista, on kiinalaisille tuttu nimi.
Suomi on Kiinassa kuitenkin varsin näkymätön toimija. Mahdollisuuksia olisi Pohjoismaiden yhteistyön laajentamisessa.
– Suomi on Kiinassa hyvin pieni toimija. Pohjoismaisen yhteistyön edistäminen Kiinassa on alkumetreillä, mutta voisi lisätä Suomen näkyvyyttä. Yhteisiä kokouksia ja seminaareja on suunnitteilla, mutta valmistelu vaatii vielä työtä, Ervasti sanoo.
Esimerkiksi Ruotsin suositut tuotemerkit käyvät hyvin Kiinassa kaupaksi. Pohjoismainen yhteistyö voisi nostaa myös Suomen profiilia Kiinan markkinoilla.
EK:n mukaan suomalaistuotteiden etuna kiinalaisiin nähden on edelleen muun muassa markkinointiosaaminen ja laatu.
Tilanne voi olla kuitenkin toinen jo muutaman vuoden kuluttua. Kiina aikoo nostaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen suunnattavat investoinnit 2,5 prosenttiin kasvavasta bruttokansantuotteestaan.